Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain ( 1316/2006 ) 14 §, sellaisena kuin se on laissa 739/2011,
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §, 4 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti, 9 §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18 §, 24 §:n 2 momentti sekä 25 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 18 § laissa 739/2011 sekä 2 § osaksi laissa 739/2011, sekä
lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:
1 §Asema ja tehtävät
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö. Koulutuskeskuksen tehtävänä on järjestää rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
2 §Johtokunta
Koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Johtokunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat.
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään yhdeksän muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat opetusalaa, rikosseuraamusalaa ja sen sidosryhmiä sekä muuta koulutuskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä edustaa koulutuskeskuksen henkilöstöä.
Johtokunnan tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §Johtaja
Koulutuskeskuksella on johtaja, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nimittää.
6 §Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus
Koulutuskeskus antaa rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa vuosittain tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen määrän koulutuskeskuksen johtajan esityksestä.
9 §Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen
Opiskelijaksi ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on:
hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 18 vuotta;
hakuajan päättymiseen mennessä suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto), lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot;
terveydentilaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan rikosseuraamusalan työhön sopiva;
suorittanut hyväksytysti valintakokeen; sekä
saanut vähintään B-luokan ajo-oikeuden.
Koulutuskeskuksen johtaja voi myöntää poikkeuksen 1 momentin 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, jos hakijalla voidaan muuten katsoa olevan riittävät tiedot ja taidot asianomaisia opintoja varten.
Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuskeskukselle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuskeskus voi pyytää koulutukseen hakijoista turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaisen turvallisuusselvityksen.
10 §Opiskelijavalinta
Valintamenettelystä tutkintoon johtavaan koulutukseen ja valinnassa lisäpisteitä antavasta koulutuksesta ja työkokemuksesta päättää koulutuskeskuksen johtokunta.
13 §Opetuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset edut
Rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta.
15 a §Opintosuoritusten arvioinnista päättäminen
Opiskelijan opintosuoritusten arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen arviointiin osallistuu myös työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja.
17 §Päihdetestaus
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tai laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työssäoppimisjakson aikana. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa oppilaitokselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen oppilaan kurinpidosta.
18 §Työssäoppiminen
Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot hänelle osoitetussa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä. Työssäoppimisjaksoon voidaan sisällyttää työskentelyä myös muulla alalla. Työssäoppiminen perustuu koulutuskeskuksen ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija voi olla virkasuhteessa asianomaiseen laitokseen.
Työssäoppimisjakson ajalta maksettavasta palkkauksesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Jos työssäoppiminen suoritetaan muun alan yksikössä, palkkauksesta sovitaan työssäoppimispaikan kanssa.
Rikosseuraamuslaitoksen on lainattava opiskelijalle virkapuku silloin, kun työssäoppimisjakson työtehtävä edellyttää sen käyttämistä.
24 §Huomautus ja varoitus
Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.
25 §Koulutuksesta erottaminen
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.
Tutkintoon johtavasta koulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen virkasuhde, johon hänet on nimitetty työssäoppimisen suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta.
Tämä laki tukee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
LaVM 8/2012
EV 83/2012
Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2012
Tasavallan PresidenttiSAULI NIINISTÖOikeusministeriAnna-Maja Henriksson