163/2012

Maatalouden tuotantorakennusten paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita. Tässä asetuksessa annetaan tarkempia vaatimuksia tuetulle rakentamiselle.

Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta on muutoin säädetty tai määrätty, noudatetaan tätä asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) sekä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) mukaan tuettavissa maatalous- ja maaseutuyritysten rakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa.

Rakennusten, rakennusosien ja rakennustarvikkeiden paloluokitukset määritellään Suomen rakentamismääräyskokoelman E-osien määräyksissä ja ohjeissa.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Paloluokan P3 kotieläinrakennukset palo-osastoidaan enintään 1 000 m ² osastoihin ja vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta:

Eläinten pelastamisen helpottamiseksi P1 ja P2 paloluokan kotieläinrakennuksissa palo-osastot jaetaan enintään 2 000 m ² osiin, vähintään EI 30-luokan rakennusosin, lukuun ottamatta sellaisia kotieläinrakennuksia, joissa ullakottomien eläintilojen, lypsytilojen, maitohuoneen ja valvomon ulkopuoliset tilat osastoidaan mainituista tiloista palomuurilla.

Osiin jakaminen voidaan korvata mitoittamalla palo-osaston sisällä savulohkojen savunpoisto 1,5-kertaiseksi normaaliin nähden sekä suunnittelemalla eläinten pelastamisreitit normaalia lyhyemmiksi ja selkeämmiksi.

Lähempänä kuin 15 metriä olevat rakennukset, joista toinen on nautakarjarakennus, on palo-osastoitava toisistaan vähintään EI 30-luokan rakennusosin. Tämä ei kuitenkaan koske avoimia katoksia.

Yhdyskäytävän välityksellä toisiinsa yhteydessä olevat tuotantorakennukset palo-osastoidaan toisistaan vähintään yhdyskäytävän toiseen päähän sijoitettavin EI 30-luokan rakennusosin. Palo-osastointia ei kuitenkaan tarvita, jos yhdyskäytävän pituus on vähintään 15 metriä ja se on riittävästi avoin ulkoilmaan ja tehty vähintään B-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista.

Eläintilan yhteydessä olevat tilat, kuten sähköpääkeskus, henkilöstötilat, valvontahuoneet, maitohuoneet ja muut vastaavat tilat palo-osastoidaan rakennuksen paloluokan edellyttämän luokkavaatimuksen mukaisesti eläintilasta vähintään EI 30-luokkaisesti paloluokkien P3 ja P2 rakennuksissa ja vähintään EI 60-luokkaisesti paloluokan P1 rakennuksissa.

Rehu- ja kuivikevarastot ja kuivanrehunkäsittelytilat palo-osastoidaan eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Rakennusten yhteyteen sijoitettujen lämpökeskusten, moottoriajoneuvosuojien, konekorjaamojen, varavoimalaitosten ja polttomoottorikäyttöisten rehunjakolaitteiden säilytystilojen palo-osastointi tulee toteuttaa vähintään EI 60 luokan rakennusosin.

Paloriskiä aiheuttavien lannoitteiden kuten ammoniumnitraatin ja vastaavien aineiden varastotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niihin liittyvää omaa lainsäädäntöä sekä muita vaarallisten aineiden varastoinnin yleisesti hyväksyttyjä ohjeita.

Enintään 300 m ² suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen.

Yli 1 000 m ² :n suuruisen kotieläinrakennuksen yhteyteen ei saa rakentaa lämpökeskusta, moottoriajoneuvosuojaa tai konekorjaamotilaa. Jos yli 1 000 m ² :n suuruisen kotieläinrakennuksen yhteyteen sijoitetaan sähkökeskus, sallitaan yhteys ainoastaan suoraan ulkoa.

Kotieläinrakennuksissa kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään saa olla enintään 30 metriä. Siipikarjarakennuksissa kulkureitin pituus uloskäytävään saa olla enintään 45 metriä. Poistumisalueelta tulee olla vähintään kaksi toisistaan riippumatonta uloskäytävää. Rehu-ullakolta tai vastaavasta toiminnallisesta tilasta on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta poistumismahdollisuutta ihmisille.

Kulkureitillä ulos sijaitsevan oven tai portin on oltava helposti ulospäin avattava ja sen aukkoleveyden on oltava lehmille ja hevosille vähintään 1.5 m sekä sioille ja lampaille 1.0 m.

Kotieläinrakennukseen on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva palonilmaisulaitteisto tai vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto. Suojaus koskee koko rakennusta ullakkotiloineen. Tämä suojausvaatimus ei koske ulkoilmaan osittain avoimesti yhteydessä olevia rakennuksia eikä siipikarjarakennuksia.

Hälytys on ohjattava automaattisesti alkusammutuksesta vastuussa oleville henkilöille.

Tehokkaan savunpoiston varmistamiseksi rakennus on jaettava savusuluilla rajoitettuihin savulohkoihin, joiden pinta-ala on enintään 2 000 m ² . Savulohkon pidemmän sivun pituus saa olla enintään 60 metriä.

Matalaseinäisen, vesikaton suuntaisella yläpohjan lämmöneristyksellä ja sisäkatolla varustettavan kotieläinrakennuksen savunpoistoa ei saa suunnitella pelkkien ulkoseinällä olevien aukkojen varaan. Näissä rakennuksissa savunpoistoaukot on sijoitettava rakennuksen katolle tai päädyn yläosaan.

Savunpoistoaukoiksi voidaan hyväksyä vain yli 2,2 metrin korkeudella lattiatasosta olevat ulkoseinän aukot.

Eläinhallin savunpoistoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti eläinhallin lattiapinta-alasta.

Savunpoiston suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E määräyksiä ja ohjeita sekä muita savunpoiston yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluohjeita.

Viljankuivaamoa ei saa rakentaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Viljankuivaamo tulee tehdä erilliseksi rakennukseksi. Etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä muista rakennuksista.

Viljankuivaamo on rakennettava vähintään 15 m etäisyydelle naapurin rajasta. Naapurin kirjallisella suostumuksella kuivaamo voidaan tehdä lähemmäksi, ei kuitenkaan 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa.

Viljankuivaamo voidaan kuitenkin tehdä muun tuotanto- tai varastorakennuksen tai moottoriajoneuvosuojan yhteyteen edellyttäen, että se erotetaan muusta rakennuksesta aukottomalla, vähintään EI-M 90-luokkaisella seinällä.

Se mikä edellä koskee viljankuivaamon rakentamista suhteessa muihin rakennuksiin, koskee myös muiden rakennusten rakentamista suhteessa viljankuivaamoon.

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n edellyttämää omatoimista varautumista varten kotieläinrakennuksille on laadittava vähintään pelastuslain 15 §:n mukainen pelastussuunnitelma, joka on toimitettava pelastusviranomaiselle. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä tulipalon varhaiseen havaitsemiseen, alkusammutukseen ja eläinten pelastamiseen tarvittavat laitteet ja järjestelyt sekä henkilöstö.

Kotieläinrakennuksen laajentamisen yhteydessä tulee varmistaa myös olemassa olevan rakennuksen riittävä paloturvallisuus.

Laajentamisen yhteydessä on myös olemassa olevan rakennuksen osalta tehtävä sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava. Tarkastuksen tekijän tulee olla Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valtuuttama tarkastaja tai tarkastuslaitos. Vikavirtasuojaus on toteutettava laajennuksen yhteydessä koko rakennuksessa.

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta 2012.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin ja hyväksyttävänä oleviin rakennussuunnitelmiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tällä asetuksella kumotaan 25 päivänä toukokuuta 2010 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista paloteknisistä vaatimuksista (456/2010).