Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

145/2012

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2012

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 13 §:n 1 momentin nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin hakijalle asetetuista edellytyksistä, viljelykseen soveltuvan pellon määritelmästä, hallinta-ajasta, paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisesta viljelytavasta sekä eri eläinlajien tuotantotavasta, pidettävästä kirjasta, tukikelpoisten eläimien määritelmistä, yksittäisten lohkojen tai koko tilan hallintaoikeuden siirrosta sekä muista vastaavista seikoista tukijärjestelmissä, joista säädetään seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa:

1)

vuodelta 2012 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (3/2012), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus ;

2) 

vuodelta 2012 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (4/2012), jäljempänä pohjoinen tukiasetus ;

3) 

vuodelta 2012 maksettavasta sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (5/2012);

4) 

vuodelta 2012 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (6/2012);

5) 

sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta annettu valtioneuvoston asetus (759/2008).

Tätä asetusta sovelletaan eri eläinlajien tuotantotavan, pidettävän kirjan ja tukikelpoisten eläimien määritelmien ja hallinnan osalta silloin, kun niitä käytetään vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan kotieläintilan edellytysten täyttymistä arvioitaessa.

Puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 5 luvussa ja pohjoisen tukiasetuksen 5 luvussa tarkoitettuihin tukiin sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 3 ja 5 §:ää. Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 6—9 §:ssä tarkoitettuun kotieläintilan hehtaaritukeen sovelletaan ainoastaan tämän asetuksen 5 ja 23 §:ää.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 

tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä, ei kuitenkaan alueita, jotka eivät vielä ole olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä;

2) 

hoidetulla viljelemättömällä pellolla tuotantoon käyttämättömiä peltoja, jotka voivat olla luonnonhoitopeltoja tai kesantopeltoja;

3) 

luonnonhoitopellolla hoidettuja viljelemättömiä peltoja, jotka ovat monivuotisia nurmipeltoja tai riista-, maisema- taikka niittykasveilla kylvettyjä monimuotoisuuspeltoja, jotka on tukihakemuksella ilmoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiksi luonnonhoitopelloiksi;

4) 

kesantopellolla hoidettuja viljelemättömiä peltoja, jotka ovat viher-, sänki- tai avokesantoa;

5) 

luonnonniityillä ja -laitumilla sekä avoimilla hakamailla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2012 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä;

6) 

liharodulla muita kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sen IV ja V osastossa säädettyjen viljelijätukijärjestelmien osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 1121/2009 liitteessä IV mainittuja nautarotuja;

7) 

lypsylehmällä maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa;

8) 

sonnilla ja härällä vähintään kuuden kuukauden ikäistä urospuolista nautaa;

9) 

teurastetulla sonnilla ja härällä ruhopainoltaan vähintään 220 kiloa painavaa tukialueella C3 tai C4 kasvatettua vuonna 2012 teurastettua sonnia tai härkää, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen teurastusta;

10) 

hieholla vähintään kuuden kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa;

11) 

teurastetulla hieholla ruhopainoltaan vähintään 170 kiloa painavaa vuonna 2012 teurastettua poikimatonta naaraspuolista nautaa, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen teurastusta;

12) 

naudalla 7—11 kohdassa tarkoitettua nautaa sekä emolehmää ja emolehmähiehoa, joka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä korvamerkeillä ja joka on rekisteröity nautarekisteriin nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006), jäljempänä nautarekisteriasetus, mukaisesti;

13) 

naudan poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista;

14) 

emakolla viimeistään laskentapäivänä vähintään kerran porsinutta sikaa ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä emakoksi tarkoitettua nuorta porsimatonta sikaa;

15) 

karjulla viimeistään laskentapäivänä vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä urospuolista sikaa;

16) 

lihasialla ruhopainoltaan vähintään 61 kiloa painavaa vuonna 2012 teurastettua sikaa, ei kuitenkaan porsinutta emakkoa tai teurastuksen yhteydessä nyljettyä karjua;

17) 

nuorella siitossialla vuoden 2012 aikana vähintään kolmen kuukauden ikäisenä mutta alle kahdeksan kuukauden ikäisenä siitokseen myytyä urospuolista sikaa tai vähintään kolmen kuukauden ikäistä siitokseen myytyä porsimatonta naaraspuolista sikaa;

18) 

muulla sialla 3—8 kuukauden ikäistä sikaa, ei kuitenkaan villisikaa eikä lemmikkieläimenä pidettävää minisikaa;

19) 

kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon;

20) 

ankkaemolla vähintään 25 viikon ikäistä ankkaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

21) 

broileriemolla vähintään 18 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

22) 

hanhiemolla vähintään 30 viikon ikäistä hanhea, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

23) 

kalkkunaemolla vähintään 29 viikon ikäistä kalkkunaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

24) 

tarhatulla fasaaniemolla vähintään 26 viikon ikäistä fasaania, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

25) 

tarhatulla sorsaemolla vähintään 26 viikon ikäistä sorsaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

26) 

broilerilla tavanomaisessa tuotannossa lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa taikka luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa vähintään 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;

27) 

lihasiipikarjalla vuoden 2012 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

28) 

karitsoinnilla normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa karitsan syntymistä ja tiineysaikana tapahtunutta luomista;

29) 

uuhella naaraspuolista lammasta, joka on viimeistään 8 päivänä kesäkuuta 2012 karitsoinut vähintään kerran tai joka on karitsoimaton ja joka 8 päivänä kesäkuuta 2012 on vähintään yhden vuoden ikäinen;

30) 

kutulla maidontuotantoon tarkoitettua naaraspuolista vuohta, joka on viimeistään 1  päivänä toukokuuta 2012 poikinut vähintään kerran tai joka on poikimaton ja joka 1  päivänä toukokuuta 2012 on vähintään yhden vuoden ikäinen;

31) 

hevosella siitokseen käytettävää hevos- ja ponitammaa, vähintään 1-vuotiasta suomenhevosta sekä 1—3-vuotiasta muuta hevosta ja ponia;

32) 

siitostammalla hevosta ja ponia, joka on astutettu tai varsonut edellisen vuoden aikana;

33) 

vähintään 1-vuotiaalla suomenhevosella suomenhevosta, joka on muu kuin siitostamma;

34) 

broileriuntuvikolla broilerihautomolta tilalle alle kolmen vuorokauden ikäisenä toimitettua broileriksi kasvatettavaa kananpoikaa;

35) 

teurastamolla Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymää teurastamoa;

36) 

koko tilan hallintaoikeuden siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan ostoa, myyntiä, yhtiömuodonmuutosta tai vuokrasopimuksen tekemistä sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan;

37) 

nautarekisteriotteella jokaiselle nautaeläinten pitäjälle kahden kuukauden välein toimitettavaa kirjettä, joka sisältää saatesivun, nautaeläinluettelon, tapahtumaotteen, luettelon teurastetuista naudoista sekä mahdollisesti tarkistuslistan;

38) 

peitenimellä hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin merkittyä hevosen omistusta osoittavaa nimeä.

3 §Yhdessä harjoitettava maa- japuutarhatalous

Jos maa- tai puutarhataloutta harjoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan on täytettävä tukilain 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut ehdot sekä harjoitettava maa- tai puutarhataloutta siten, että

1) 

hän osallistuu henkilökohtaisesti maatalouden tai puutarhatalouden harjoittamiseen itse työtä tekemällä; ja

2) 

hän on henkilökohtaisesti verovastuussa toiminnasta tuloverolain (1535/1992) 9 §:ssä ja yhtymien sekä kuolinpesien osalta lisäksi 15—17 §:ssä säädetyllä tavalla.

2 lukuTukien hakeminen

4 §Hakijan alaikäinen lapsi

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan ja pohjoisen tukiasetuksen 2 §:n 1 momentin 12 kohdan tarkoittamaksi hakijan alaikäiseksi lapseksi katsotaan hakijan lapsi, joka on 31 päivänä joulukuuta 2011 ollut alle 18-vuotias.

5 §Tukihakemuksen peruuttaminen

Tukihakemuksen peruuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tukihakemusta käsittelevälle kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen, puutarhatuotteiden varastointituen ja metsämarjojen ja -sienten varastointituen osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan valtionvirastolle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voida peruuttaa. Muussa tapauksessa takarajana peruutuksen tekemiselle on ensimmäinen kyseessä olevan hakemuksen mukainen maksatustapahtuma.

Peruutus voi koskea koko tukihakemusta tai osaa hakemuksesta. Useamman hakukerran tuessa hakija voi peruuttaa yhden tukihaun edellä 1 momentissa mainituin rajoituksin.

Kasvintuotannon tukihakemusta ei voida peruuttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tallennusilmoituksen lähettämisen jälkeen, jos tallennusilmoituksessa on yksi tai useampi lohko merkitty sääntöjen vastaiseksi ja virhe on sellainen, että siitä aiheutuu seuraamus.

Edellä 1 §:n 1 momentin 1—4 kohdassa mainituissa asetuksissa tarkoitettujen kasvintuotannon tukien peruutus voidaan tehdä myös lohkokohtaisesti.

3 lukuKasvintuotannon tuet

6 §Viljelykseen soveltuva pelto

Tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan:

1) 

käytössä oleva maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyala;

2) 

hoidettu viljelemätön pelto;

3) 

tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu maatalousmaa;

4) 

kasvimaa; sekä

5) 

kotieläintukien osalta käytössä oleva luonnonniitty ja -laidun sekä avoin hakamaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pellon on oltava hakijan hallinnassa kasvukauden 2012 ajan. Hakija voi hallita peltoa omistajana, maanvuokralain (258/1966) tarkoittamana vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin taikka muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Pellon on oltava hakijan hallinnassa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2012.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa lain 1326/1999 voimaan tullessa, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Puutarhakasvien puolen hehtaarin viljelyksessä olevaan peltoalaan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

7 §Lohkot

Perus- ja kasvulohkojen viljellyt ja viljelemättömät pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

8 §Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioonottava tuotantotapa

Tukilain 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavalla tuotantotavalla tarkoitetaan sitä, että

1) 

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2) 

kylvö tai istutus tehdään niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto;

3) 

kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta;

4) 

viljelyssä käytetään käyttötarkoitukseen, alueelle ja lohkolle soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita;

5) 

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

6) 

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla on huolehdittu hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti antamaa hukkakauran torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa noudattaen ja Ahvenanmaalla hukkakauran torjunnasta annetun maakuntalain (ÅFS 68/1977) mukaisesti;

7) 

lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen; ja

8) 

sato korjataan asianmukaisesti.

Satovahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (1214/2000) tarkoitetun satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista tuotanto-olosuhteet huomioon ottavaan tuotantotapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta muusta syystä on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella välittömästi vahingon ilmaannuttua tilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahinko tai vastaava syy sekä sadon korjaamatta jättämisen syy. Talvehtimisvaurioista kärsineille kasvulohkoille tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kesäkuun 30 päivän 2012 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaanvihannekset ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012.

9 §Sadonkorjuu

Vehnän ja rukiin tuen maksamisen edellytyksenä on 8 §:ssä säädetyn lisäksi, että jyväsato korjataan puimalla.

Paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon ottavan tuotantotavan vaatimusten mukaisena nurmivaltaisen sadon korjaamisena ei pidetä kasvuston maahan niittoa tai kompostointia taikka kasvuston hävittämistä muulla niihin verrattavalla tavalla.

Niillä kasveilla, joiden viljelytapaan viljelytekniset päisteet kuuluvat, ei edellytetä päistelohkon sadonkorjaamista tai laiduntamista, jos kasvusto pidetään hoidettuna.

4 lukuKotieläintuet

10 §Kotieläinten hallinta ja hoito

Tuottajan hallinnassa olevilla kotieläimillä tarkoitetaan tuottajan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella tuottajan hallintaan siirtyneitä eläimiä.

Eläinten hallinnansiirto tuottajalta toiselle on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla.

Eläimet hallintaansa ottanut tuottaja on taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Tuottajalla on myös vastuu pitää kirjaa hallintaan otetuista eläimistä.

Jos tuottaja ottaa toisen tuottajan hallinnassa olevia eläimiä hoitoon korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut tuottaja ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä.

Sillä tuottajalla, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on vastuu pitää kirjaa hoidossa olevista eläimistä. Eläinrekistereihin rekisteröitävät naudat, vuohet, uuhet ja hevoset rekisteröidään sille tilalle, jonka hallinnassa ne ovat.

11 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuenhakeminen ja määräytyminen

Tuotantosidonnaista kotieläintukea haetaan kotieläimistä, jotka ovat hakijan hallinnassa. Hoitajalle ei makseta kotieläintukea hänen hoidossaan olevista eläimistä.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen ja pohjoisen tukiasetuksen tarkoittamat eläinryhmät on määritelty tämän asetuksen 2 §:n 1 momentin 7—12 ja 29—33 kohdassa.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 17 §:ssä ja pohjoisen tukiasetuksen 17 §:ssä tarkoitettu kotieläinten keskimääräinen lukumäärä sekä pohjoisen tukiasetuksen 19 §:ssä tarkoitetut eläinyksikkömäärät lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

12 §Tavanomainen tuotantotapa

Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Kotieläimet voidaan lukea tilan eläinmäärään luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai muutoin kotieläintilan edellytysten täyttymistä arvioitaessa, jos eläimiä hoidetaan tavanomaista tuotantotapaa noudattaen.

Tavanomaisella tuotantotavalla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen, emakoita pidetään porsaiden tuottamista varten ja uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten porsaiden lukumäärän emakkoa kohti, tulee olla normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään.

Tukivuonna 2012 lammastalouden tavanomaisena tuotantotapana pidetään tuotantoa, jossa noudatetaan mitä Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tai pohjoisen tukiasetuksen 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään.

13 §Eläinten iän laskeminen

Kotieläinten ikä lasketaan siten, että eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Sonnien, härkien, hiehojen, sikojen lukuun ottamatta lihasikoja sekä uuhien ja kuttujen ikää laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää.

Jos eläin on syntynyt kuukauden 31 päivänä, sen ikä lasketaan vastaavasti kuin kuukauden 30 päivänä syntyneen eläimen ikä.

Jos eläin on syntynyt kuukauden 29, 30 tai 31 päivänä ja se saavuttaisi tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, eläimen kuukausimääräisen iän katsotaan täyttyvän 28 päivänä helmikuuta.

Siipikarjan ikä lasketaan kalenteriviikkojen mukaan.

Hevoselle maksettavaa tukea laskettaessa käytettävä ikä määräytyy siten, että hevonen on vuonna 2012:

1) 

yksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien;

2) 

kaksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien; ja

3) 

kolmevuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

14 §Emolehmät, emolehmähiehot, lypsylehmät,sonnit, härät, hiehot sekä teurastetut sonnit,härät ja hiehot

Tuen hakijan tulee tarkistaa nautoja koskevat tiedot tuen hakijalle lähetettävästä nautarekisteriotteesta ja tehdä tarvittavat korjaukset nautarekisteriin.

Mahdolliset korjaukset nautarekisteriotteen tietoihin tulee tehdä nautarekisteriotteen tarkistuslistalle tulostettuun päivämäärään mennessä.

15 §Nautojen tukikelpoisuuspäivienmääräytyminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien, härkien ja hiehojen ensimmäinen tukikelpoisuuspäivä on se päivä, jolloin eläin tulee tuen piiriin. Ensimmäinen tukikelpoisuuspäivä voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä tai päivä, jolloin eläin saavuttaa vaaditun iän tai poikimista seuraava päivä taikka eläimen ostopäivää seuraava päivä.

Eläimen viimeinen tukikelpoisuuspäivä on se päivä, jolloin eläin poistuu tuen piiristä. Viimeinen tukikelpoisuuspäivä voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä tai hiehon poikimispäivä.

16 §Kuttujen maidontuotanto

Kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytään maitomäärä, joka on:

1) 

toimitettu hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain (23/2006) 13 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen vaativaan elintarvikehuoneistoon;

2) 

myyty suoraan tilalta;

3) 

käytetty myyntiin sekä omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen;

4) 

käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen; tai

5) 

käytetty tuen hakijan omassa taloudessa.

Eläinten ravinnoksi sekä kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävään maitomäärään.

Tuen hakijan taloudessa käytettäväksi maitomääräksi hyväksytään 1,0 litraa henkilöä ja päivää kohti. Tuen hakijan taloudessa oleviksi henkilöiksi luetaan henkilöt, joiden väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin tuen hakijalla.

17 §Hevoset

Hevosten tulee pääsääntöisesti olla rekisteröityinä hevostalouslain 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2012. Tuen hakijan tulee huolehtia siitä, että rekisteriin ilmoitetut tiedot ovat ajan tasalla.

Jos hevonen on osaomistuksessa, kotieläintukihakemukseen on liitettävä valtakirja, jolla muut omistajat antavat suostumuksensa tuen hakemiseen. Valtakirjassa on mainittava mahdollinen osaomistukseen liittyvä peitenimi.

Siitostamman on oltava astutettu jalostukseen hyväksytyllä oriilla. Ponitamman on oltava puhdasrotuinen ja sille käytetyn oriin tulee edustaa samaa rotua, ellei ponitammaa ole astutettu hevosten jalostustoiminnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (45/94) 4 §:n mukaisen lämminveristen ratsuhevosten, ponien, islanninhevosten ja vuonohevosten jalostusohjesäännössä tarkoitetun ratsuponiohjelman mukaan.

Suomenhevostammat ja lämminveriset ravihevostammat voidaan astuttaa myös omalla oriilla. Jos siitostamma on astutettu omalla kantakirjaamattomalla oriilla, tuen hakijan on ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikeaksi todistettu jäljennös varsomistodistuksesta.

Siitostammaksi voidaan hyväksyä hevonen, jonka tiineysaika on kestänyt vähintään 12 viikkoa. Jos tamma on luonut edellä mainitun tiineysajan jälkeen, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettava luomisesta eläinlääkärin antama lausunto.

Jos tukikelpoinen hevonen poistetaan tilalta Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tai pohjoisen tukiasetuksen 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana, joka alkaa 30 päivänä huhtikuuta 2012 ja päättyy 7 päivänä elokuuta 2012 mainitut päivät mukaan lukien, poistosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kymmenen työpäivän kuluessa.

18 §Uuhen poisto pitoaikana

Jos tukikelpoinen uuhi poistetaan tilalta Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai pohjoisen tukiasetuksen 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pitoaikana poistosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Ilmoitusta uuhen poistosta tilalta pitoaikana ei voi kuitenkaan tehdä enää sen jälkeen, kun tuen hakijalle on ilmoitettu valvonnasta.

5 lukuEläimistä ja kutun maidosta pidettäväkirja

19 §Naudat, siat ja siipikarja

Naudoista on pidettävä ajan tasalla olevaa nautaeläinluetteloa, josta säädetään nautarekisteriasetuksen 10 §:ssä.

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa siten kuin sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 11 §:ssä säädetään.

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset sekä siirtymät ikäryhmästä toiseen. Lisäyksinä tulee kirjanpitoon merkitä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

20 §Uuhet, kutut ja hevoset

Uuhista ja kutuista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa siten kuin lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 10 §:ssä säädetään.

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjaa, josta on käytävä ilmi yksilötasolla hevosen nimi, rekisterinumero tai muu tunniste, hallinta-aika ja olinpaikka hallinta-aikana lukuun ottamatta lyhytaikaisia poissaoloja tilalta. Lisäksi tulee kirjata eläinten syntymä- tai ostopäivä sekä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

21 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirja

Edellä 16 §:ssä tarkoitetusta kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjaa Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjaan merkitään kuukausittain litroina:

1) 

hyväksyttyyn maidonjalostuslaitokseen tai elintarvikelain 13 §:n 3 momentin mukaisen ilmoituksen vaativaan elintarvikehuoneistoon toimitettu maitomäärä;

2) 

suoramyyntimaidon myyntimäärä;

3) 

myyntiin ja tuen hakijan taloudessa käytettäväksi valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä; ja

4) 

tuen hakijan taloudessa käytetty maitomäärä 16 §:n 3 momentin mukaisesti.

Kuukauden aikana valmistetun juuston määrä kiloina on ilmoitettava juustotyypeittäin.

Maidon suoramyynnistä on lisäksi pidettävä päivittäistä luetteloa, joka toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle pyydettäessä.

Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista kuukausikohtaista kirjaa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä.

22 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävänkirjan toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle

Hakijan on toimitettava 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän syyskuuta 2011 ja 31 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetusta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Kutun pidon aloittavan hakijan on toimitettava 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän toukokuuta 2012 ja 31 päivän elokuuta 2012 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetusta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Muita tuotteita kuin juustoa valmistavien hakijoiden on toimitettava 21 §:n 5 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä 1 ja 2 momentissa mainituilta ajanjaksoilta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

6 lukuHallintaoikeuden siirrot

23 §Kasvintuotannon tuet

Yksittäisen kasvulohkon hallinnansiirrossa kasvulohkon hallintaoikeuden tulee olla siirretty uudelle haltijalle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2012. Hallinnan siirto edellyttää peruslohkojen muutoslomakkeen ja Maaseutuviraston vahvistaman kylvöalailmoituslomakkeen toimittamista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2012.

Jos koko tilan hallintaoikeudensiirto on tapahtunut ennen kasvintuotannon tukien hakua, tilan uusi haltija hakee kasvintuotannon tuet.

Jos koko tilan hallintaoikeuden siirto on tapahtunut kasvintuotannon tukihaun jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2012, voidaan tukihakemuksen hakijaksi kasvintuotannon tuissa muuttaa tilan uusi haltija.

Uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla viimeistään 13 päivänä syyskuuta 2012 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama ilmoituslomake koko tilan hallinnan siirrosta.

Nuorten viljelijöiden tuki voidaan maksaa tuen myöntämisen edellytykset täyttävälle jatkajalle, jos sukupolvenvaihdos tapahtuu hakuajan päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2012, sillä edellytyksellä, että tilan entinen haltija on jättänyt hyväksytyn Maaseutuviraston vahvistaman tukihakemuslomakkeen nuorten viljelijöiden tuesta.

24 §Lopullisten kotieläintukien hakeminen

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kotieläintukien ennakoiden hakua tai jos kotieläintukien ennakon hakijaksi on muutettu uusi haltija ja ennakot on maksettu uudelle haltijalle, tilan uusi haltija hakee lopulliset kotieläintuet.

Tilan entisen ja uuden haltijan välisen sopimuksen perusteella uusi hakija voi hakea vuoden 2012 kansalliset kotieläintuet entisen haltijan hallinnassa ennen hallinnansiirtoa olleista tukikelpoisista eläimistä ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärän perusteella.

Jos koko tilan hallinnan siirto tapahtuu ennakoiden maksamisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen lopullisten kotieläintukien maksamista, lopullista tukea ovat voineet hakea joko tilan entinen haltija, tilan uusi haltija tai molemmat. Kyseisen tilatunnuksen osalta ne muodostavat kuitenkin vain yhden hakemuksen, joten tukihakemuslomakkeilta tiedot tallennetaan sille hakijalle, jolle ennakot on maksettu.

Jos kaksi tai useampi tila on yhdistetty, yhdistymisessä muodostuneen tilan haltija voi 3  momentissa tarkoitetulla tavalla hakea lopulliset tuet yhdistyvillä tiloilla kasvatetuista vuoden 2012 tuen piirissä olevista eläimistä ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärän perusteella. Tilalta, jonka tilatunnus jää pois käytöstä yhdistymistilanteessa, peritään mahdollisesti maksettu kotieläintukien ennakko takaisin valtiolle.

25 §Lopullisten kotieläintukien maksaminen

Jos tuottajalle on maksettu kotieläintuen ennakoita ja tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakoiden maksamisen jälkeen, lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan sille tuen hakijalle, jolle on maksettu ennakot eli tilan entiselle haltijalle.

Jos tuottajalle ei ole maksettu kotieläintukien ennakoita, tilan entinen haltija ja tilan uusi haltija voivat keskenään sopia, kummalle hakijoista lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan.

Jos osapuolet haluavat, että lopulliset kotieläintuet maksetaan tilan uudelle haltijalle, tilan uuden haltijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sopimus lopullisten kotieläintukien maksamisesta tilan uudelle haltijalle ennen ensimmäisten kotieläintukien lopullista maksamista. Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Maaseutuviraston vahvistama lomake koko tilan hallinnan siirrosta.

Koko tilan hallinnan siirroissa kotieläintukien myöntämisen edellytyksenä olevan pellon hallintavaatimus täyttyy, jos kyseisellä tilalla on saman tilatunnuksen alaisuudessa ollut 6 §:ssä tarkoitettu peltoala hallinnassaan.

7 lukuErinäiset säännökset

26 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta 2012.

  Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2012

Maa- ja metsätalousministeriJari KoskinenVanhempi hallitussihteeriJuha Vanhatalo

Sivun alkuun