Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008—2013 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Suomen säädöskokoelma
- Säädösteksti
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
kumotaan eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008—2013 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ( 133/2008 ) 8 §,
muutetaan 9 §:n 1 momentti, 11—14 ja 16—20 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 ja 14 § osaksi asetuksessa 247/2009 sekä 20 § asetuksessa 140/2010, ja
lisätään asetukseen uusi 3 a, 13 a, 13 b, 20 a ja 20 b § seuraavasti:
3 a §Asiakirjojen toimittaminen
Viljelijän on toimitettava jäljennös terveydenhuoltosuunnitelmasta, -sopimuksesta ja terveydenhuoltokäyntien asiakirjoista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
3 lukuLisäehdot
9 §Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla
Vasikoita on pidettävä ryhmäkarsinoissa, jollei ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä. Syyn poistuttua vasikka on sijoitettava takaisin ryhmäkarsinaan. Samassa karsinassa ei saa pitää huomattavan eri-ikäisiä tai muutoin eriarvoisia eläimiä. Ryhmäkarsinassa jokaista vasikkaa kohti on oltava pinta-alaa vähintään seuraavasti:
vasikan ikä (kk) | pinta-ala (m 2 /eläin) |
0—3 | 1,8 |
3—6 | 2,25 |
11 §Kytkettyjen nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
Kytkettyinä pidettävillä lypsylehmillä ja hiehoilla on oltava kuivitettu ja pehmeä makuualue. Kytkettyinä pidettävillä lypsylehmillä ja hiehoilla on käytettävä kytkytmallia, joka ei rajoita lajille ominaisia syönti-, kehonhoito- ja makuulle meno- tai makuulta nousuliikkeitä. Kytkemiseen ei saa käyttää länkikytkyttä tai muuta vastaavaa pituus- tai sivuttaissuunnassa eläimen liikkeitä liikaa rajoittavaa kytkyttä.
12 §Vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen
Jokaiselle vähintään kuuden kuukauden ikäiselle naudalle on oltava kiinteäpohjainen, kuivitettu ja pehmeä makuualue. Samassa karsinassa ei saa pitää, siitossonneja ja härkiä lukuun ottamatta, eri sukupuolta olevia nautoja tai muuten huomattavan eriarvoisia eläimiä.
13 §Nautojen laidunnus kasvukaudella ja jaloittelu kasvukauden ulkopuolella
Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat on päästettävä laidunkaudella 1 päivästä toukokuuta 30 päivään syyskuuta laitumelle vähintään 60 päivänä. Lihanaudat, emolehmiä lukuun ottamatta, kytkettynä pidetyt lypsylehmät ja hiehot on päästettävä jaloittelemaan ulos myös talvella sään salliessa vähintään kahdesti viikossa. Sonnien laidunnus voidaan korvata jaloittelutarhalla. Tällöin jaloittelutarhan pinta-alan on oltava vähintään 6 m 2 siellä pidettävää sonnia kohden. Pinta-alan on oltava kuitenkin vähintään 50 m 2 . Laidunnuksesta ja jaloittelusta on pidettävä kirjaa.
13 a §Nautojen laidunnus kasvukaudella
Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat, sonneja lukuun ottamatta, on päästettävä laidunkaudella 1 päivästä toukokuuta 30 päivään syyskuuta laitumelle vähintään 75 päivänä. Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa.
13 b §Nautojen pitkäaikaisempi laidunnus kasvukaudella
Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudat, sonneja lukuun ottamatta, on päästettävä laidunkaudella 1 päivästä toukokuuta 30 päivään syyskuuta laitumelle vähintään 90 päivänä. Laidunnuksesta on pidettävä kirjaa.
14 §Nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat
Sairastunutta, vahingoittunutta tai hoidettavaa nautaa varten on oltava käytettävissä vähintään yksi erillinen karsina tai muu vastaava tila. Poikivaa nautaa varten on oltava poikimakarsina, johon eläin siirretään poikimisen lähestyessä ja jossa poikimisen etenemistä on mahdollista valvoa. Laiduntava nauta voi poikia myös laitumella, mutta eläin on tarvittaessa voitava siirtää poikimakarsinaan.
Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat voidaan rakentaa usean eläimen yhteiskäyttöisiksi, mutta eläimen erilleen aitaamiseen on varauduttava. Lypsy- ja emolehmiä varten on oltava 1 momentissa tarkoitettuja karsinapaikkoja 5 prosentille lehmämäärästä, jos karja poikii ympäri vuoden. Jos karja pääosin poikii enintään kuuden kuukauden aikana, karsinapaikkoja on oltava 9 prosentille lehmämäärästä. Yhdelle lypsy- tai emolehmälle tarkoitetun sairas-, hoito- ja poikimakarsinan koko on oltava vähintään 12 m 2 . Hoito- tai poikimakarsinana toimivassa ryhmäkarsinassa on oltava tilaa vähintään 10 m 2 siellä pidettävää lehmää kohden. Lihanautoja varten on oltava sairas- ja hoitokarsinatilaa vähintään 2 prosentille lihanautojen määrästä. Lihanaudalle tarkoitetun karsinan koko on oltava vähintään 10 m 2 .
Karsinat on varustettava niin, että:
makuualusta on vedolta suojattu, kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä;
huonetilan tai eläimen lämmitysmahdollisuus esimerkiksi putkipattereilla, säteilylämmittimellä tai lämpöpuhaltimella on tarvittaessa käytettävissä;
karsinasta on näköyhteys muihin nautoihin;
hoidettavan eläimen nopea kiinnittäminen ja turvallinen käsittely kuten lääkintä, tutkiminen ja eläinten merkintä on mahdollista;
poikimisapua varten eläimen takana on riittävä tila. Jos riittävä tila ei ole toteutettavissa siirrettävien karsinaseinien avulla, karsinan pituuden on oltava vähintään 3,5 metriä ja;
lypsylehmiä on mahdollista lypsää koneellisesti.
16 §Emakoiden ja ensikoiden tiineytys
Emakot ja ensikot on tiineytettävä pihatossa tai ryhmäkarsinassa, jossa emakot ja ensikot ovat vieroituksesta tiinehtymisen varmistamiseen. Siemennyshäkkejä saa käyttää vain siemennyksen yhteydessä. Ryhmäkarsinoissa ruokintahäkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa on oltava vähintään 2,25 m 2 eläintä kohden ja tästä tilasta vähintään 1,3 m 2 eläintä kohden laskettuna on oltava kiinteäpohjaista, kuivitettua makuualustaa.
17 §Tiineytettyjen sikojen tila- ja makuupaikkavaatimukset
Tiineytettyjen emakoiden ja ensikoiden on oltava pihatossa tai ryhmäkarsinassa. Tiineytetyillä emakoilla ja ensikoilla on ryhmäkarsinoissa oltava ruokintahäkkien ulkopuolista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa vähintään 2,25 m 2 eläintä kohden ja tästä tilasta vähintään 1,3 m 2 eläintä kohden laskettuna on oltava kiinteäpohjaista, kuivitettua makuualustaa.
18 §Parannetut porsimisolosuhteet
Emakoiden ja ensikoiden on saatava porsia vapaasti. Porsitushäkkiä voidaan käyttää tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta porsimisen jälkeen, jos häkissä pitämiseen on hyväksyttävä syy, kuten aggressiivinen tai levoton emakko.
Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 m 2 ja porsailla on jatkuvasti oltava kuivitettu makuupaikka. Pinta-alasta on oltava vähintään 1 m 2 sellaista tilaa, johon pikkuporsaat pääsevät suojaan emakolta. Pikkuporsaille on järjestettävä asianmukainen lämmitys.
Emakoille ja ensikoille on annettava pesäntekoa varten olkea, kuivaa heinää, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia. Materiaalia on annettava päivittäin viikon ajan ennen odotettua porsimista. Odotettua porsimista edeltävän vuorokauden ajan materiaalia on oltava jatkuvasti sellainen määrä, että emakot ja ensikot pystyvät toteuttamaan pesäntekotarvettaan siirtelemällä materiaalia pesämäiseen muodostelmaan.
19 §Sikojen sairas- ja hoitokarsinat
Sairaat ja vahingoittuneet siat on siirrettävä erilliseen sairas- ja hoitokarsinaan. Sairas- ja hoitokarsinat voivat olla ryhmä- tai yksilökarsinoita. Ryhmäkarsinat on voitava jakaa osiin. Sairas- ja hoitokarsinassa on oltava vedolta suojattu, kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuupaikka. Karsinatilaa on oltava riittävästi, jotta eläimen siirto takaisin alkuperäiseen ryhmään ei ole tarpeen.
20 §Lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden karsinoiden kuivittaminen
Karsinassa on oltava eri alueet nukkumiselle ja ulostamiselle. Sioilla on oltava kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue, johon kaikki mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Kuivikkeena on käytettävä esimerkiksi olkea, purua, turvetta, paperisilppua, heinää tai vastaavien materiaalien sekoitusta. Makuualueella on oltava jatkuvasti kuivikkeita sellainen määrä, että niillä pystytään peittämään koko makuualue.
20 a §Sikojen virikkeiden lisääminen
Pureskelu- ja tutkimiskäyttäytymisen edistämiseksi karsinassa on oltava virikkeitä jatkuvasti sellainen määrä, että karsinan kaikki siat voivat käyttää niitä samanaikaisesti. Virikejärjestelynä on käytettävä vähintään yhtä seuraavista:
sikalan rakenteisiin kiinnitetyt, riippuvat luonnonkuituköydet, kankaat tai vastaavat sialle turvallisesta materiaalista olevat virike-esineet, joita sika pystyy pureskelemaan ilman vaaraa;
sanomalehdet, pahvilaatikot, paperisäkit tai muut sialle turvalliset pureskeltavat ja revittävät esineet, joista sialle haitalliset niitit ja muut vastaavat esineet on poistettu;
kaupallisilla markkinoilla olevat sioille tarkoitetut virike-esineet;
oljet, joita annetaan päivittäin joko kaukaloon tai lattialle;
kestokuivitus runsaalla kuivikemäärällä. Kuivitetun alan on oltava niin suuri, että karsinan kaikki siat mahtuvat sille. Kuivikkeet on vaihdettava riittävän usein niin, että pääosa niistä pysyy kuivana ja siat pystyvät käyttämään kuivikkeita myös virikkeinä.
20 b §Sikojen yhteys ulkoilmaan
Sioille on järjestettävä sään salliessa mahdollisuus saada yhteys ulkoilmaan avaamalla rakennuksesta yksi tai useampia oviaukkoja tai ikkunoita siten, että avointa seinää on vähintään 5 prosenttia samassa ilmatilassa olevan osaston lattiapinta-alasta. Oviaukon on oltava vähintään 4 m 2 . Oviaukon voi suojata lintuverkolla, mutta avointa ovea ei saa muuten peittää. Ovi pidetään avoimena ympäri vuoden aina kun se on sään puolesta mahdollista. Sioilla on oltava kestokuivitettu makuualusta, joka mahdollistaa lämmönsäätelyn myös kylmemmällä säällä. Kuivikepatja on vaihdettava riittävän usein niin, että pääosa siitä pysyy kuivana, jolloin se toimii ulkolämpötilan tasaajana sisällä.
Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä maaliskuuta 2012.
Edellä 9 §:n 1 momentin sijasta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos sitoumus on tehty ennen vuotta 2012.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2012
Maa- ja metsätalousministeriJari KoskinenVanhempi hallitussihteeriSuvi Ruuska