137/2011

Viljelijä voi vaihtaa tukikelpoisuuden 3 §:ssä tarkoitetun tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Edellytyksenä on, että vaihdettava tukikelpoinen peltoala on ilmoitettu peruslohkona vaihtoa edeltävänä vuonna ja tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta. Jos vaihdettava ympäristötuessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee C1—C4-tukialueella, tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa A- tai B-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa ei saa vaihtaa eri tukialueiden välillä, jos maksettava tukimäärä hehtaarilta kasvaisi tukialueen vaihdon vuoksi. Tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti alle yksi hehtaari. Tukikelpoisuutta ympäristötuessa ei saa vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus lukuun ottamatta 54 b §:ssä tarkoitettua sopimusta. Tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihto johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Tukikelpoisuuden saa vaihtaa vain pysyvästi. Tukikelpoisuutta saa vaihtaa vain viljelijän omistuksessa olevien, tukikelpoisuuden vaihtamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä.

Jos sopimusta on haettu peltoa koskevan peruslohkon osalle, sopimusalasta on muodostettava oma peruslohkonsa sopimuksen hyväksymisen yhteydessä, jollei kyseessä ole 43, 54 tai 54 a—54 c §:ssä tarkoitettu sopimus. Pellon ulkopuolisesta sopimusalasta on myös muodostettava uusi peruslohko, jollei alaa ole jo aiemmin ilmoitettu omana peruslohkonaan.

Sopimusehtojen toteuttamiseen liittyvä tuen saajan tekemä työ sekä omien koneiden ja laitteiden käytöstä aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä korvattaviksi kustannuksiksi, jos työstä pidetään hoitopäiväkirjaa.

Jos kyseessä on 40, 41, 43, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteuttamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutus ympäristöön. Jäljempänä 43 §:ssä tarkoitetun sopimuksen hoitopäiväkirjaan on kirjattava myös sopimusalueen säätö-, hoito- ja huoltotoimenpiteet.

Sopimuksen vaihtamista voidaan hakea uusien sopimusten vuosittaisena hakuaikana. Sopimuksen vaihtamisen perusteella tehtävää uutta sopimusta voidaan voimassa olevan sopimuksen sopimuskauden mukaisesti hakea alkavaksi 1 päivänä toukokuuta tai 1 päivänä lokakuuta. Erityistuki maksetaan vaihtamisen jälkeen uuden sopimuksen mukaisena. Ennen sopimuksen vaihtamista maksettua erityistukea ei tarvitse maksaa takaisin.

Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän maatilalla kasvinsuojeluaineiden levitykseen hankittavan uuden kasvinsuojeluruiskun on täytettävä eurooppalaisen standardisarjan SFS-EN 12761 vaatimukset. Lisäksi tällaisella ruiskulla on oltava Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tai ruiskun valmistajan myöntämä kirjallinen todistus ja hyväksymismerkintä ruiskun testauksesta. Käytössä olevat ruiskut on lisäksi testattava joka viides vuosi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valtuuttamalla testaajalla ja kyseisen viraston antamien ohjeiden mukaan. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, kasvinsuojeluaineiden levitykseen käytettävä kasvinsuojeluruisku on testattava ennen seuraavan kasvukauden alkua. Kasvinsuojeluruiskulla tarkoitetaan itse kulkevia ja traktorikäyttöisiä kasvinsuojeluruiskuja.

Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää vain se, joka osallistuu joka viides vuosi ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden vähintään neljä tuntia kestävään koulutukseen. Koulutukseksi hyväksytään koulutus, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on etukäteen hyväksynyt. Koulutukseksi hyväksytään myös vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen mukainen kasvinsuojelua koskeviin ehtoihin sisältyvä vastaava voimassa oleva koulutus. Koulutukseen osallistumisesta on oltava kirjallinen todistus. Koulutuksessa on käytävä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Jos viisi vuotta umpeutuu kasvukauden päätyttyä, koulutuksessa on käytävä ennen seuraavan kasvukauden alkua. Koulutukseksi hyväksytään myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestämä erityistä vaaraa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavan kasvinsuojeluaineen käyttöä koskeva tutkinto tai tätä vastaava aiemmin suoritettu erityistutkinto. Viimeistään tällaisen tutkinnon kuudentena voimassaolovuonna on käytävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä koulutus tai uusittava erityistutkinto.

Lisätoimenpiteitä voi valita sekä tavanomaisille peltoviljelykasveille että puutarhakasveille. Puutarhakasvien ryhmittely ryhmän 1 ja 2 puutarhakasveihin sekä eräisiin siemenmaustekasveihin on liitteessä 1. Viljelijän on ilmoitettava sitoutuessaan sitoumuskaudeksi valitsemansa lisätoimenpiteet. Viljelijä voi kuitenkin vuonna 2007 vaihtaa jo valitsemansa lisätoimenpiteet tai ilmoittaa ne viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2007. Viljelijä voi vastaavasti myös luopua kokonaan jo valitsemastaan lisätoimenpiteestä. Viljelijä voi sitoutuessaan ympäristötukeen olla valitsematta lisätoimenpidettä, jos maatila on puutarhatila tai viljelijän peltoja sijaitsee vain C-tukialueella. Viljelijä ei voi valita C-tukialueella sijaitseville pelloilleen 32 §:n 4—6 ja 10 kohdassa tarkoitettua lisätoimenpidettä.

Jos viljelijän pellot sijaitsevat kokonaan A- ja B-tukialueilla, hän voi valita niille enintään neljä lisätoimenpidettä. Jos viljelijän pellot sijaitsevat kokonaan C-tukialueella, hän voi valita niille enintään kaksi lisätoimenpidettä. Jos viljelijän pellot sijaitsevat sekä A- ja B-tukialueilla että C-tukialueella, hän voi valita enintään neljä lisätoimenpidettä. Näistä viljelijä voi valita enintään kaksi lisätoimenpidettä C-tukialueelle. Viljelijä voi valita C-tukialueella sijaitseville pelloilleen vain 32 §:n 1–3 sekä 7–9 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen. Puutarhatilalla lisätoimenpiteitä voi valita edellä mainitut määrät, mutta valituista lisätoimenpiteistä puutarhatilan lisätoimenpiteitä voi olla A- ja B-tukialueilla enintään kaksi ja C-tukialueella enintään yksi. Jos puutarhatilan peltoja sijaitsee kaikilla tukialueilla, lisätoimenpiteitä voi olla enintään kaksi.

Lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos maatilan kotieläintuotannosta luovutaan tai eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät täyty, ja lisätoimenpiteeksi on valittu 32 §:n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu lisätoimenpide. Valitusta 32 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä hakee 45 tai 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Edellä 32 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos kotieläintilan ehtoihin sitoutuneella maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien määrä ylittää kaksi eläinyksikköä. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä voi luopua, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. A- ja B-tukialueille kohdistuvista 32 §:n 4—6 ja 10 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä luopuu kaikista kyseisillä alueilla sijaitsevista peltoaloistaan. Viljelijä voi luopua yhdestä vuonna 2007 tai 2008 valitsemastaan 32 §:n 3—6 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä, jos hänellä on ollut vuoden 2003 tilatukiasetuksen 53 artiklan mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut A- tai B-tukialueella kolme tai neljä lisätoimenpidettä tai C-tukialueella kaksi lisätoimenpidettä. Luopuessaan edellä mainitusta lisätoimenpiteestä viljelijän on palautettava siitä maksettu tuki. Valitusta 32 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava ja palautettava siitä maksettu tuki, jos viljelijä tekee 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen. Tästä lisätoimenpiteestä ei kuitenkaan voi luopua, jos se on viljelijän valitsema ainoa lisätoimenpide A- tai B-tukialueella.

Koko sopimusala voi olla nurmea vain maatilalla, jolla sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi tai sopimuksen tehneen maatilan kanssa säännöllistä yhteistyötä tekevien 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneiden maatilojen karjan rehuksi. Viherlannoitusalana ja hoidettuna viljelemättömänä peltoalana ilmoitettuja lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan vuosittain yhteensä enintään puolet sopimusalasta. Viherlannoitusalan perustamisesta ja hoidosta säädetään 59 §:n 2 momentissa.

Alkuperäiskasvien viljelyä koskeva sopimus voidaan tehdä, jos viljelijä sitoutuu tutkittujen, rekisteröityjen palkoviljojen, viljojen ja nurmikasvien maatiaislajikkeiden ja uhanalaisten vanhojen kauppalajikkeiden ja niiden muuntuneiden kantojen ylläpitoviljelyyn. Lisäksi edellytyksenä on, että lajike on rekisteröity ja Elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt sitä koskevan ylläpitopäätöksen. Ylläpitopäätös tehdään lajikkeen alkuperäiselle viljelyalueelle. Sopimus tehdään ja erityistukea maksetaan yhden peltohehtaarin alalle tietyn lajikkeen ylläpitoviljelystä.

Viljelijällä saa yhden hehtaarin sopimusalan lisäksi olla saman lajikkeen markkinointikelpoisen siemenen tuotantoa sopimustilalla vuosittain enintään maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä vahvistettava enimmäismäärä.

Sopimus voidaan tehdä peruslohkolle tai sen osalle, jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Maalaji todetaan voimassa olevan viljavuustutkimuksen perusteella. Viljavuustutkimus on tehtävä jokaiselta peruslohkolta, jota sopimus koskee. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.

Sopimus voidaan tehdä jos sopimuksen pinta-ala, eläinyksikkömäärä tai eläinmäärä on vähintään:

Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta ja muun hampun kuin EU:n kokonaan rahoittamaan tilatukeen oikeuttavan hampun alasta ei makseta luonnonhaittakorvauksia eikä ympäristötukea. Tukikelpoisista hamppulajikkeista säädetään tilatukiasetuksen 39 artiklassa ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1120/2009 10 artiklassa.

Lisätoimenpiteiden tukea maksetaan ympäristötukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle ja kyseisen lisätoimenpiteen valinneelle tukikelpoista peltohehtaaria kohden:

Lisätoimenpiteen tukea maksetaan niistä tukikelpoisista peltoaloista, joista maksetaan perustoimenpiteen tukea. Niistä peltoaloista, joista maksetaan luonnonhoitopellon tukea, ei lisätoimenpiteen tukea kuitenkaan makseta. Lisätoimenpiteen tuki maksetaan pelto-alan sijainnin perusteella. Edellä 32 §:n 1, 2, 7 ja 9 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea ei makseta liitteessä 1 tarkoitetuista puutarhakasvien kasvattamiseen käytetyistä kasvilohkoista. Liitteen 1 ryhmässä 2 tarkoitetuista kasvilohkoista ei makseta 32 §:n 3—5 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea. Edellä 32 §:n 1 kohdassa tarkoitettua lisätoimenpiteen tukea ei makseta peltoalasta, jolle on tehty 54 a §:ssä tarkoitettu sopimus.

Tukikelpoisuuden vaihtamista koskevaa 6 §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008 alkaen. Vuonna 2007 sitoutunut viljelijä voi hakea peltoalan tukikelpoisuuden vaihtamista vuoden 2008 pinta-alatukea koskevalla hakemuksella. Vuonna 2008 tai sen jälkeen sitoutuva viljelijä voi hakea edellä mainittua tukikelpoisuuden vaihtamista tukijärjestelmään sitoutumisen yhteydessä. Vuodesta 2011 tukikelpoisuuden vaihtamista voi hakea myös viljelijä, jolla on voimassa oleva sitoumus.