1192/2011

Tässä asetuksessa säädetään seuraavissa säädöksissä tarkoitettujen tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämistä, kuljetusta ja hävittämistä koskevista kansallisista menettelyistä:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tämän asetuksen noudattamisen valvontaa johtaa Elintarviketurvallisuusvirasto. Tämän asetuksen noudattamista valvovat eläintautilain 5 §:ssä tarkoitetut viranomaiset. Lisäksi elintarvikealan toimijoita valvovat elintarvikelain (23/2006) 6 §:n 6 kohdan mukaiset valvontaviranomaiset.

Kokonaisten raatojen hävittämisen osalta syrjäistä aluetta ovat:

Edellä 1 momentin 2 kohdasta poiketen alle 20 linnun pitopaikkojen raatojen hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta.

Pienteurastamoista ja pienleikkaamoista peräisin olevien sivutuoteasetuksessa tarkoitettujen luokkaan 2 ja luokkaan 3 kuuluvien sivutuotteiden sekä alkuperätilalla teurastetuista eläimistä saatavien luokkaan 1, 2 ja 3 kuuluvien sivutuotteiden hävittämisen osalta syrjäistä aluetta ovat:

Edellä 1 momentin 2 kohdasta poiketen alkuperätilalla teurastetuista linnuista saatavien sivutuotteiden osalta koko suomi on syrjäistä aluetta.

Porojen ja luonnonvaraisen riistan teurastuksesta ja lihan leikkaamisesta saatavien sivutuotteiden hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta.

Tuoreiden vesieläimistä saatavien sivutuotteiden, jotka on saatu elintarvikkeita valmistavilta laitoksilta, osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta.

Sivutuoteasetuksen 10 artiklan f ja g kohdissa tarkoitetun luokkaan 3 kuuluvan aineksen osalta liitteen 1 mukainen alue on syrjäistä aluetta.

Edellä pykälän 4 kohdassa 7 mainituista eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta. 

Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden kerääminen ja kuljetus syrjäisillä alueilla tulee tehdä siten, että eläintautien leviäminen estetään. Edellä 4 ja 5 §:ssä tarkoitettuja syrjäisillä alueilla muodostuneita sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita saa sivutuoteasetuksen vaatimuksista poiketen hävittää syrjäisillä alueilla maahan hautaamalla siten kuin tässä asetuksessa säädetään tai toimittamalla kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle. Elintarviketurvallisuusvirasto voi kuitenkin tautitapauksissa asettaa tiukempia vaatimuksia edellä 4 ja 5 §:ssä mainittujen sivutuotteiden hävittämistä koskien.

Edellä 1 momentista poiketen sivutuoteasetuksen 10 artiklan f ja g kohtien mukaisten luokkaan 3 kuuluvien ainesten hautaaminen maahan on kielletty. Kyseisten ainesten keräämisessä, kuljetuksessa ja hävityksessä tulee noudattaa mitä jätelaissa (646/2011) ja ympäristönsuojelulaissa (86/2000) sekä niiden nojalla säädetään.

Aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa sivutuoteasetuksen vaatimuksista sivutuoteasetuksen 8 artiklan b kohdan ii alakohdassa tarkoitetun luokkaan 1 kuuluvan aineksen sekä luokkaan 2 ja luokkaan 3 kuuluvien ainesten keräämisen ja kuljetuksen osalta ja antaa luvan hävittää niitä hautaamalla maahan tai toimittamalla kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle, jos kerääminen, kuljetus ja hävitys aiheuttaisivat luonnon mullistuksista, ilmastollisista syistä, tulipalosta tai muista poikkeuksellisista syistä johtuen keräämistä suorittavan henkilökunnan terveydelle ja turvallisuudelle vaaran, tai vaatisi suhteettomia ponnistuksia.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi poikkeustapauksissa myöntää luvan hävittää avotulella polttamalla tai hautaamalla maahan muita sivutuotteita kuin sivutuoteasetuksen 8 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitettua luokkaan 1 kuuluvaa ainesta, jos kuljetus lähimpään käsittelylaitokseen lisäisi terveysriskien vaaraa tai jos käsittelylaitosten kapasiteetti ylittyy eläintautiepidemian johdosta.

Kokonaisten raatojen hävittäminen avotulella polttamalla on kiellettyä koko Suomen alueella normaalioloissa. Elintarviketurvallisuusvirasto voi kuitenkin myöntää edellä 2 momentissa mainituista erityisistä syistä poikkeuksen avotulella polttoa koskevasta kiellosta.

Laitokset ja elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään viikossa alle 50 kiloa sivutuoteasetuksen 10 artiklan f kohdan mukaista luokkaan 3 kuuluvaa ainesta, voivat toimittaa kyseisen aineksen hävitettäväksi sivutuoteasetuksen keräilyä, kuljetusta, käsittelyä ja hävitystä koskevista vaatimuksista poiketen edellyttäen, että jätelain ja ympäristönsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimuksia noudatetaan.

Kuolleet lemmikkieläimet ja hevoseläimet voidaan hävittää hautaamalla maahan tai toimittamalla kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle koko Suomen alueella. Kuolleet mehiläiset ja mehiläistuotteet voidaan hävittää hautaamalla maahan tai polttamalla koko Suomen alueella.

Sivutuoteasetuksen 8 artiklan c kohdan mukainen luokkaan 1 kuuluva kolmansista maista tuotu lemmikkieläinten ruoka tai kolmansista maista tuodusta aineksesta valmistettu lemmikkieläinten ruoka ja sivutuoteasetuksen 10 artiklan f ja g kohtien mukaiset luokkaan 3 kuuluvat ainekset voidaan toimittaa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle edellyttäen, että ne eivät ole olleet kosketuksissa sivutuoteasetuksen 8 ja 9 artiklan tai 10 artiklan a—e ja h—p kohtien mukaisten ainesten kanssa. Lisäksi edellytyksenä on, että sivutuoteasetuksen 10 artiklan f kohdan mukainen luokkaan 3 kuuluva aines on käsitelty asetuksen (EY) n:o 852/2004 artiklan 2 kohdan 1 m mukaisesti ja sivutuoteasetuksen artiklan 10 kohdan g mukainen luokkaan 3 kuuluva aines on käsitelty täytäntöönpanoasetuksen liitteen 10 luvun II vaatimusten tai liitteen XIII luvun II mukaisesti.

Sivutuotteiden hautaaminen ja tautitapauksissa avotulella polttaminen eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle eikä ympäristölle. Hautaamisessa ja polttamisessa tulee noudattaa täytäntöönpanoasetuksen liitteen VI, III luvun 1 jakson vaatimuksia.

Sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Sivutuotteet on haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen. Maaperällä täyttäminen on suoritettava välittömästi siten, että ketut, rotat, lokit tai muut eläimet eivät pääse haudattuihin sivutuotteisiin käsiksi.

Hautaamisen yhteydessä sivutuotteet on taudinaiheuttajien tuhoamiseksi tarvittaessa kalkittava tai käsiteltävä desinfiointiaineella. Sivutuotteita ei saa haudata maatumattomassa pakkauksessa.  Hautaamisessa tulee lisäksi noudattaa mitä ympäristönsuojelulaissa ja terveydensuojelulaissa (763/1994) sekä niiden nojalla säädetään.

Edellä 2 momenttia ei sovelleta mehiläisten, mehiläistuotteiden eikä lemmikkieläinten hautaamiseen.

Sivutuotteita hautaamalla tai polttamalla hävittävän toimijan tulee noudattaa täytäntöönpanoasetuksen liitteen VIII, luvun IV, jakson 6 mukaista kirjanpitoa. Kirjanpitoa ei kuitenkaan edellytetä lemmikkieläinten eikä hevoseläinten kokonaisten raatojen hautaamisesta.

Toimijan on ilmoitettava tautitapauksissa aluehallintovirastolle sivutuotteiden hautaamisesta ennen hautaamista.

Kunnaneläinlääkärin on viipymättä ilmoitettava aluehallintovirastolle havaitsemistaan olennaisista puutteista tämän asetuksen noudattamisessa.

Aluehallintoviraston on viipymättä ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle havaitsemistaan olennaisista puutteista tämän asetuksen noudattamisessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Sen 8 § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2012. Sen 5 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä heinäkuuta 2012.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus (1374/2004) eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä.