1156/2011

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ( 553/2008 ) liite 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 965/2011, seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta 2011. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä lokakuuta 2011.

Liite 2

AINEEN NIMEN LIIKE- JA AMMATTISALAISUUS SEKÄ YLEISNIMEN MUODOSTAMINEN

A OSA

SEOKSEN SISÄLTÄMÄN AINEEN NIMEN PITÄMINEN LIIKE- JA AMMATTISALAISUUTENA

1. Edellä asetuksen 4 §:ssä säädetään edellytyksistä, joilla seoksen markkinoille saattamisesta vastuussa oleva toiminnanharjoittaja voi esittää luokitellun seoksen sisältämän aineen nimen pitämistä liike- ja ammattisalaisuutena päällysmerkinnöissä ja käyttöturvallisuustiedotteessa. Samoin 4 §:ssä säädetään edellytyksistä, joilla seoksen markkinoille saattamisesta vastuussa oleva toiminnanharjoittaja voi pitää luokittelemattoman seoksen sisältämän aineen nimen liike- ja ammattisalaisuutena.

2. Silloin kun eri seoksissa käytetään samaa ainetta, voidaan tehdä yksi aineen nimen salassapitoa koskeva hakemus tai ilmoitus, jos tietyillä seoksilla:

– on samat vaaralliset aineosat, jotka esiintyvät samoilla pitoisuusalueilla

– on sama luokitus ja samat merkinnät

– on samat käyttötarkoitukset.

Aineen yksilöivä kemiallinen nimi on kaikissa näissä seoksissa korvattava samalla aineen yleisnimellä. Lisäksi aineen yksilöivän nimen salassapitoa koskevassa hakemuksessa on esi-tettävä kaikki hakemuksessa vaadittavat tiedot sekä kunkin seoksen nimitys tai kauppanimi.

3. Seoksen päällysmerkinnöissä käytetyn yleisnimen on oltava sama kuin mitä käytetään käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 (ks. REACH-asetus (1907/2006) liite II kohta 3 ’Koostumus ja tiedot aineosista’). Aineesta käytettävän yleisnimen tulee antaa tarpeeksi tietoa aineesta, jotta kemikaalia voidaan käyttää ilman käsittelyyn liittyvää riskiä.

4. Toiminnanharjoittajan esittäessä yleisnimen käyttöä koskevan hakemuksen tai tehdessä ilmoituksen yleisnimen käytöstä on otettava huomioon, että työpaikoilla tarvitaan terveyden suojelemiseksi ja turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi riittävästi tietoa aineista, ja että seosten käsittelyyn liittyvät riskit pitää voida minimoida.

I. Luottamuksellisuutta koskeva hakemus

Tämän asetuksen 4 § 1 momentissa tarkoitetussa luottamuksellisuutta koskevassa hakemuk-sessa pitää olla seuraavat tiedot:

1. Seoksen markkinoille saattamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan nimi, täydellinen osoite, puhelinnumero ja Y-tunnus.

2. Tarkat tunnistustiedot aineesta tai aineista, joille ehdotetaan yksilöivän nimen salassapitoa sekä yksilöivän nimen korvaava yleisnimi.

3. Perustelut salassapidolle (todennäköisyys - uskottavuus).

4. Seoksen/seosten nimitys/nimitykset tai kauppanimi/kauppanimet

5. Onko nimitys/nimitykset tai kauppanimi/kauppanimet sama (samoja) koko unionin alueella.

□ KYLLÄ □ EI

Kielteisessä tapauksessa on ilmoitettava nimitys/nimitykset tai kauppanimi/kauppanimet, joita käytetään eri jäsenvaltioissa:

6. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 selvitetty seoksen/seosten koostumus

7. Seoksen/seosten luokitus terveysvaaran osalta

8. Seoksen/seosten merkinnät

9. Seoksen/seosten käyttötarkoitukset

10. REACH-asetuksen mukainen käyttöturvallisuustiedote/käyttöturvallisuustiedotteet.

Altistumisskenaariota ei tarvitse liittää mukaan.

II. Luottamuksellisuutta koskeva ilmoitus

1. Jos jossakin toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa toimivaltainen viranomainen on antanut päätöksen edellä I-kohdassa tarkoitetussa tapauksessa aineen yleisnimen käyttämisestä, ko. jäsenmaassa toimiva päätöksen saajan tai sen toiminnanharjoittajan, joka saattaa seoksen markkinoille tai käyttöön Suomessa, tulee toimittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle jäljennös ko. toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä. Lisäksi ko. seoksen markkinoille tai käyttöön saattaja on velvollinen toimittamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tiedot, elleivät ne ilmene edellä tarkoitetusta päätöksestä:

1) tiedot Suomessa markkinoille saatettavan seoksen kauppanimestä (kauppanimistä) tai muista nimityksistä

2) tiedot seoksen sisältämän aineen yksilöivästä kemiallisesta nimestä ja tunnistuskoodeista (CAS-numero, Einecs-numero) ja yksilöivää kemiallista nimeä korvaavasta yleisnimestä

3) markkinoille tai käyttöön saattamisesta Suomessa vastaavan toiminnanharjoittajan nimi, Y-tunnus, täydellinen osoite ja puhelinnumero.

2. Tämän asetuksen 4 § 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus luokittelemattoman seoksen sisältämän aineen yleisnimen käyttämisestä yksilöivän kemiallisen nimen sijasta sekä muista 5 §:ssä tarkoitetuista salassa pidettävistä tiedoista tehdään toimitettaessa kemikaalitietoja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tämän asetuksen 1 ja 2 § mukaisesti. Ilmoitus voidaan tehdä käyttäen tämän liitteen kohdan I.1 tietoja ja merkitsemällä kemikaali-ilmoitukseen salassa pidettävät ainenimet yleisnimillä. Salassa pidettävät tiedot on selkeästi yksilöitävä ja merkittävä.

Yleisnimen käyttö aineen yksilöivän kemiallisen nimen sijasta pitää pyydettäessä perustella.

B OSA

I. Ohje yleisnimen (geneerisen nimen) muodostamiseksi

1. Johdanto

Tämä ohje perustuu vaarallisten aineiden ryhmittelyyn (jako ryhmiin kemiallisen samankaltaisuuden perusteella). Myös vaihtoehtoisia muita kuin ohjeessa tarkoitettuja nimityksiä voidaan käyttää. Kaikissa tapauksissa valituissa nimissä on esitettävä riittävät tiedot, jotta seosta voidaan käsitellä riskittömästi ja jotta työpaikalla voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet terveyden suojelemiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Ryhmät on määritelty seuraavalla tavalla:

– epäorgaaniset ja orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan siitä, että niissä on yhteinen kemiallinen alkuaine, joka määrää niiden pääominaisuuden. Ryhmänimi johdetaan kemiallisen alkuaineen nimestä. Nämä ryhmät (001—013) tunnistetaan kemiallisen alkuaineen järjestysluvusta alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä.

– orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan niiden pääominaisuuden määräävän yhteisen funktionaalisen ryhmän perusteella.

Ryhmänimi johdetaan funktionaalisen ryhmän nimestä. Joissakin tapauksissa käytetään lisäksi alaryhmiä, joilla on yhteisiä erikoisominaisuuksia.

2. Yleisnimen (geneerisen nimen) muodostaminen

Aineen yleisnimeä voidaan käyttää yksilöivän kemiallisen nimen sijasta tämän asetuksen 3 §:ssä määritellyillä edellytyksillä.

Yleiset periaatteet

Yleisnimen (geneerisen nimen) muodostamiseksi noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:

(i) tunnistetaan molekyylissä olevat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet

(ii) tunnistetaan nimeä muodostettaessa huomioonotettavat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet.

Tunnistetut funktionaaliset ryhmät ja alkuaineet ovat ryhmänimiä ja alaryhmänimiä siten kuin esitetään kohtaan 3 sisältyvässä luettelossa.

3. Aineiden jakaminen ryhmiin ja alaryhmiin

4. Käytännön soveltaminen

Kun on selvitetty, kuuluuko aine yhteen tai useampaan luettelossa mainittuun ryhmään tai alaryhmään, yleisnimi (geneerinen nimi) muodostetaan seuraavasti:

4.1 Jos ryhmänimi tai alaryhmänimi on riittävä kuvaamaan kemiallisia alkuaineita tai merkittäviä funktionaalisia ryhmiä, tämä nimi valitaan yleisnimeksi (geneeriseksi nimeksi).

Esimerkkejä:

— 1,4-dihydroksibentseeni

ryhmä 604: fenolit ja johdannaiset

yleisnimi (geneerinen nimi): fenolijohdannainen

butanoli

— ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset

alaryhmä: alifaattiset alkoholit

yleisnimi (geneerinen nimi): alifaattinen alkoholi

— 2-isopropoksietanoli

ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset

alaryhmä: glykolieetterit

yleisnimi (geneerinen nimi): glykolieetteri

— metakrylaatti

ryhmä 607: orgaaniset hapot ja johdannaiset

alaryhmä: akrylaatit

yleisnimi (geneerinen nimi): akrylaatti

4.2 Jos ryhmänimi tai alaryhmänimi ei riittävästi kuvaa kemiallisia alkuaineita tai funktionaalisia ryhmiä, yleisnimi (geneerinen nimi) muodostetaan vastaavista eri ryhmien tai alaryhmien nimistä yhteenliittämällä:

Esimerkkejä:

— klooribentseeni

ryhmä 602: halogenoidut hiilivedyt

alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hiilivedyt

ryhmä 017: klooriyhdisteet

yleisnimi (geneerinen nimi): kloorattu aromaattinen hiilivety

— 2,3,6-trikloorifenyylietikkahappo

ryhmä 607: orgaaniset hapot

alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hapot

ryhmä 017: klooriyhdisteet

yleisnimi (geneerinen nimi): kloorattu aromaattinen happo

— 1-kloori-1-nitropropaani

ryhmä 610: klooratut ja nitratut johdannaiset

ryhmä 601: hiilivedyt

alaryhmä: alifaattiset hiilivedyt

yleisnimi (geneerinen nimi): kloorattu alifaattinen hiilivety

— tetrapropyyliditiopyrofosfaatti

ryhmä 015: fosforiyhdisteet

alaryhmä: fosforiesterit

ryhmä 016: rikkiyhdisteet

geneerinen nimi: tiofosforiesteri

Huom!

Tiettyjen alkuaineiden, erityisesti metallien ryhmänimiä tai alaryhmänimiä voidaan tarkentaa määritteillä ’orgaaninen’ tai ’epäorgaaninen’.

Esimerkkejä :

— dielohopeakloridi

ryhmä 080: elohopeayhdisteet

yleisnimi (geneerinen nimi): epäorgaaninen elohopeayhdiste

— bariumasetaatti

ryhmä 056: bariumyhdisteet

yleisnimi (geneerinen nimi): orgaaninen bariumyhdiste

— etyylinitriitti

ryhmä 007: typpiyhdisteet

alaryhmä: nitriitit

yleisnimi (geneerinen nimi): orgaaninen nitriitti

— natriumvetysulfiitti

ryhmä 016: rikkiyhdisteet

yleisnimi (geneerinen nimi): epäorgaaninen rikkiyhdiste