Valtioneuvoston asetus riistavahingoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 61/2010 (Julkaistu 20.5.2010)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä helmikuuta 2009 annetun riistavahinkolain (105/2009) nojalla:
1 lukuHirvieläinten aiheuttamat metsävahingot
1 §Puulajikohtaiset vaurioluokat
Hirvieläinten taimikolle ja varttuneemmalle puustolle aiheuttaman vahingon puulajikohtaiset vaurioluokat ovat asetuksen liitteessä 1.
2 §Taimikon laskennallisen käyvän arvon määrittäminen
Taimikolle aiheutuneen vahingon suuruus määritetään summa-arvomenetelmällä odotusarvona odotettavissa olevien tulojen nykyarvojen perusteella. Taimikon käyvän arvon määrittämiseen käytettävät laskentakaavat ovat liitteessä 2.
3 §Taimikkoa varttuneemman puuston laskennallisen käyvän arvon määrittäminen
Taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle aiheutuneen vahingon suuruus määritetään vahingoittuneiden puiden odotusarvolisän menetyksenä. Taimikkoa varttuneemman puuston käyvän arvon määrittämiseen käytettävät laskentakaavat ovat liitteessä 3.
Korvaus lasketaan niiden hirvieläinten vahingoittamien puiden perusteella, jotka jätettäisiin seuraavan harvennuksen yhteydessä jäljelle. Jos seuraavassa harvennuksessa poistettavia puita ei voida riittävällä varmuudella yksilöidä, korvaus lasketaan kaikille hirvieläinten vahingoittamille puille.
4 §Aputaulukot
Hirvivahinkojen korvausten laskennassa käytettävät metsäkeskusten arvioinnin aputaulukot ovat asetuksen liitteessä 4.
2 lukuPorovahingot
5 §Vasahävikkikorvaukseen liittyvät arvot
Poronhoitoalueen vasontaprosentti on 90 prosenttia vaadinten määrästä.
Vasakuolleisuusprosentti paliskunnittain sekä laskenta- ja luokitteluperusteet ovat liitteessä 5.
6 §Poikkeuksellisen suuret porovahingot
Porovahingosta voidaan maksaa erityistä korvausta niille paliskunnille, joiden porovahinkojen määrä kolmelta edelliseltä vuodelta suhteutettuna eloporojen ja teurasporojen yhteismäärään ylittää 3 prosenttia.
7 §Porovahinkojen maastotarkastus
Porovahinkojen maastotarkastus tulisi järjestää erityisesti silloin, kun:
vahinkotapauksessa kuolleena tai vahingoittuneena löydettyjen porojen määrä on merkittävä; tai
vahingot kohdistuvat useasti samalle hakijalle tai samalle alueelle.
Porovahinkojen maastotarkastuksessa käytettävän asiantuntijan kustannuksista vastaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen.
8 §Porovahinkojen maastotarkastuksesta perittävät maksut
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi periä maksun maastotarkastuksen suorittamisesta vain sellaisessa tilanteessa, jossa vahinkoilmoitus on ollut ilmeisen perusteeton. Vahinkoilmoituksen tekijältä voidaan tällöin periä porovahinkojen maastotarkastuksen suorittamisesta ja vahingon arvioinnista omakustannusarvon suuruinen maksu, joka voi kuitenkin olla korkeintaan 250 euroa.
9 §Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kustannusten korvaaminen
Maaseutuelinkeinoviranomaiselle korvataan porovahinkojen maastotarkastuksien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset valtion talousarvioesityksessä petovahinkojen korvaamiseen varatuista varoista.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kustannuksia voidaan korvata porovahingon maastotarkastuksen suorittamisesta ja vahingon arvioinnista omakustannusarvon suuruisen maksun verran, joka voi kuitenkin olla korkeintaan 250 euroa.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kustannukset korvataan kalenterivuoden päätyttyä. Hakemus osoitetaan Maaseutuvirastolle.
10 §Porovahinkojen korvausten ja maastotarkastusten kustannusten enimmäismäärä
Jos porovahingot ja niiden maastotarkastusten kustannukset ylittävät valtion talousarvioesityksessä osoitettujen varojen enimmäismäärän, leikataan sekä vahinkoja että tarkastamiskustannuksia samalla prosenttiosuudella.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle voidaan korvata useampien maastotarkastusten suorittamisesta korkeintaan 500 euroa päivässä.
Koko kalenterivuoden aikana kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle voidaan korvata porovahinkojen maastotarkastusten suorittamisesta korkeintaan:
12 000 euroa Enontekiön, Inarin, Kittilän ja Sodankylän kunnissa; ja
8 000 euroa muissa poronhoitoalueen kunnissa.
3 lukuVoimaantulo
11 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä toukokuuta 2010.
Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2010
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaApulaisosastopäällikkö Christian Krogell