Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

325/2010

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 52/2010 (Julkaistu 6.5.2010)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä,

muutetaan vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 9 päivänä syyskuuta 2004 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 853/2004 ) liite, sellaisena kuin se on asetuksessa 679/2009, seuraavasti:



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2010.

Komission päätös 2010/122/EU (32010D0122): EUVL N:o L 49, 26.2.2010, s. 32.

Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2010

Ympäristöministeri Paula LehtomäkiYli-insinööri Hannu Laaksonen

Liite

Lyijyn, elohopean, kadmiumin, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) tai polybromidifenyylieetterin (PBDE) käyttötarkoitukset, joiden osalta voidaan poiketa 4 §:n 1 momentin vaatimuksista, sekä mainittujen raskasmetallien ja palonestoaineiden sallitut enimmäispitoisuudet.

1. Elohopea pienloistelampuissa silloin, kun elohopean määrä lamppua kohden on enintään 5 mg.

2. Elohopean määrä yleiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa enintään:

– 10 mg, kun loisteaineena käytetään halofosfaattia

– 5 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (normaalin käyttöiän lamput)

– 8 mg, kun loisteaineena käytetään trifosfaattia (pitkän käyttöiän lamput).

3. Elohopea erityiskäyttöön tarkoitetuissa loistelampuissa.

4. Elohopea muissa lampuissa, joita ei erikseen mainita tässä liitteessä.

5. Lyijy katodisädeputkien, elektroniikkakomponenttien ja loisteputkien laseissa.

6. Lyijy seosaineena teräksessä, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä, alumiinissa, jonka painosta korkeintaan 0,4 prosenttia on lyijyä, ja kupariseoksessa, jonka painosta korkeintaan 4 prosenttia on lyijyä.

7. Lyijy seuraavissa käyttötarkoituksissa:

– korkeiden sulamislämpötilojen juotoksissa (lyijyperustaiset seokset, jotka sisältävät lyijyä vähintään 85 prosenttia)

– palvelinten, tallennus- ja ryhmätallennuslaitteiden, kytkentään, merkinantoon ja siirtoon tarkoitettujen verkkoinfrastruktuurilaitteiden sekä tietoliikenneverkon hallintalaitteiden juotoksissa

– elektronisissa keraamisissa osissa, kuten pietsosähköisissä laitteissa.

8. Kadmium ja sen yhdisteet sähköisissä kontakteissa sekä kadmiumpinnoitus lukuun ottamatta kadmiumia ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteitta ja tarvikkeita koskevista kielloista ja rajoituksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1415/1992) kiellettyjä käyttötarkoituksia.

9 . Kuudenarvoinen kromi hiiliteräksen korroosionestossa absorptiojäähdytyskoneiden jäähdytysjärjestelmissä.

10. Lyijy lyijy-pronssilaakerikuorissa ja –heloissa.

11. Lyijy compliant pin – typpisissä liitinjärjestelmissä.

12. Lyijy lämpöä johtavan moduulin c-renkaan pinnoitemateriaalina.

13. Lyijy ja kadmium optisessa ja suodatuslasissa.

14. Lyijy juotoksissa, jotka koostuvat useammasta kuin kahdesta ainesosasta ja jotka on tarkoitettu nastojen ja mikroprosessorikotelon väliseen kytkentään ja joiden lyijypitoisuus on yli 80 mutta alle 85 painoprosenttia.

15. Lyijy juotoksissa, joilla mahdollistetaan toimiva sähköliitos puolijohdepalan ja alustan välillä integroitujen piirien kääntöliitos- eli Flip Chip –tekniikassa.

16. Lyijy silikaatilla päällystetyissä linjalampuissa.

17. Lyijyhalogenidi valaisevana aineena reprografiassa käytettävissä suurpainepurkauslam¡puissa (HID-lampuissa).

18. Lyijy aktivaattorina valaisevassa jauheessa (korkeintaan yksi painoprosentti lyijyä) valoaineita (esimerkiksi BaSi 2 O 5 :Pb) sisältävissä purkauslampuissa, joita käytetään solariumlamppuina, ja valoaineita sisältävissä (esimerkiksi (Sr,Ba) 2 MgSi 2 O 7 :Pb) erikoislampuissa, joita käytetään diatso-menetelmällä tehtävässä reprografiassa, litografiassa ja hyönteispyydyksissä sekä fotokemiallisissa ja käsittelyprosesseissa.

19. Lyijy PbBiSn-Hg ja PbInSn-Hg-yhdisteiden kanssa erityisseoksissa pääamalgaamina sekä PbSn-Hg-yhdisteen kanssa lisäamalgaamina erittäin pienissä energiansäästölampuissa.

20. Lyijyoksidi nestekidenäytöissä käytettävien litteiden loistelamppujen etu- ja taka-alustojen yhdistämiseen käytettävässä lasissa.

21. Lyijy ja kadmium painoväreissä, joita käytetään borosilikaattilasin emaloinnissa.

22. Lyijy epäpuhtautena kuituoptisissa viestintäjärjestelmissä käytettävissä RIG (rare earth iron garnet) Faraday-rotaattoreissa 31 päivänä joulukuuta 2009 saakka.

23. Lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään NiFe-johdinkehystä sekä lyijy, jota käytetään sellaisten pintaliitoskomponenttien (muiden kuin liittimien) pintakäsittelyyn, joissa johtimien väli on korkeintaan 0,65 mm ja joissa käytetään kuparista johdinkehystä.

24. Lyijy juotosaineessa, jota käytetään kiekkomaisten ja planaaristen keraamisten monikerroskondensaattoreiden PTH-(plated through hole) juotoksissa.

25. Lyijyoksidi plasmanäyttöjen (PDP) ja SED-näyttöjen (surface conduction electron- emitter displays) rakenne-elementeissä (erityisesti etu- ja takalasin dielektrisessä kerroksessa, elektrodeissa (buselectrode, address electrode) black stripe-heijastuksenestossa, barrier rib pastassa, sintratuissa liitoksissa (seal frit), sulaterenkaassa (frit ring) sekä painopastoissa).

26. Lyijyoksidi BLB (Black Light Blue) lamppujen lasikuvuissa.

27. Lyijyseokset juotosaineessa, jota käytetään suurtehokaiuttimissa (suunniteltu käytettäväksi useiden tuntien ajan vähintään 125 desibelin äänenteholla (SPL)) käytettävien muuntimien juotoksissa.

28. Kuudenarvoinen kromi korroosionestopinnoitteena maalaamattomissa metallilevyissä ja -kiinnikkeissä, joita käytetään korroosionsuojauksena ja sähkömagneettisten häiriöiden suojauksena direktiivin 2002/96/EY luokkaan 3 (Tieto- ja teletekniset laitteet) kuuluvissa laitteissa. Poikkeus on myönnetty 1 päivään heinäkuuta 2007 asti.

29. Lyijy neuvoston direktiivin 69/493/ETY liitteessä I (luokat 1, 2, 3 ja 4) määritellyssä kristallilasissa.

30. Kadmiummetalliseokset sellaisten sähkönjohtimien sähköisissä/mekaanisissa juotosliitoksissa, jotka sijaitsevat suoraan vähintään 100 dB(A):n äänenpainetason antavissa suuritehoisissa kaiutinelementeissä käytettyjen signaalinmuuntimien puhekeloissa.

31. Lyijy juotosmateriaaleissa elohopeattomissa litteissä fluoresoivissa lampuissa (joita käytetään esimerkiksi nestekidenäytöissä sekä design- tai teollisuusvalaistuksissa).

32. Lyijyoksidi argon- ja kryptonlaserputkien ikkunakokoonpanojen sintratuissa liitoksissa.

33. Juotoksissa käytettävä lyijy juotettaessa halkaisijaltaan enintään 100 &§956;m olevia tehomuuntajien ohuita kuparilankoja.

34. Lyijy metallikeraamisissa trimmeripotentiometrielementeissä.

35. Kadmium ammattimaisissa äänilaitteissa käytettävien optoerottimien valovastuksissa 31 päivään joulukuuta 2009 saakka.

36. Elohopea tasavirralla toimivien plasmanäyttöjen katodisputteroinnin inhibiittorina, kun elohopeapitoisuus on enintään 30 mg/näyttö, 1 päivään heinäkuuta 2010 saakka.

37. Lyijy sinkkiboraattilasikoteloisten suurjännitediodien metallipinnoitekerroksessa.

38. Kadmium ja kadmiumoksidi alumiinisidoksisella berylliumoksidisubstraatilla käytetyissä paksukalvopastoissa.

39. Kadmium väriä muuntavissa II-VI-ledeissä (< 10 µg Cd / mm 2 valoa emittoivaa aluetta), joita käytetään puolijohdevalaistusjärjestelmissä tai -näyttöjärjestelmissä, l päivään heinäkuuta 2014 asti.

Homogeenisessa materiaalissa olevan lyijyn, elohopean, kuudenarvoisen kromin, polybromibifenyylin (PBB) ja polybromidifenyylieetterin (PBDE) sallittu enimmäispitoisuus on 0,1 painoprosenttia ja kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus on 0,01 painoprosenttia.

Sivun alkuun