Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 21 ja 22 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 183/2010 (Julkaistu 31.12.2010)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain ( 699/2004 ) 21 ja 22 §, sellaisina kuin ne ovat, 21 § osaksi laeissa 132/2007 ja 886/2008 ja 22 § osaksi laeissa 132/2007 ja 606/2010, seuraavasti:
21 §Asiakasriskit ja niiden ilmoittaminen
Ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakasriskillä tarkoitetaan tässä laissa yrityksen sellaisten varojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää, joiden vastapuoleen liittyvä maksukyvyttömyysriski kohdistuu samaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön tai tällaisen henkilön kanssa samassa olennaisessa taloudellisessa etuyhteydessä olevaan luonnolliseen tai oikeushenkilöön. Asiakasriskien määrää laskettaessa varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset otetaan huomioon vastaavasti niin kuin luottolaitosten osalta säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 §:n 1 momentissa.
Ryhmittymän asiakasriskit lasketaan yhdistelemällä ryhmittymään kuuluvien yritysten asiakasriskit noudattaen soveltuvin osin, mitä konsernitilinpäätöksen laatimisesta säädetään.
Asiakasriskejä eivät kuitenkaan ole:
erät, jotka on vähennetty ryhmittymään kuuluvan yrityksen omista varoista;
valuutan ostosta tai myynnistä syntyvät erät, jotka ilmenevät tavanomaisessa selvityksessä kahden pankkipäivän kuluessa maksusta;
arvopapereiden ostosta tai myynnistä syntyvät erät, jotka ilmenevät tavanomaisessa selvityksessä viiden pankkipäivän kuluessa maksusta tai arvopaperin luovutuksesta sen mukaan, kumpi näistä toteutetaan aikaisemmin;
vähittäismaksujen välitykseen perustuvat päivänsisäiset erät;
maksujenvälitystä tai rahoitusvälineiden selvitystä tai säilytystä harjoittavan luottolaitoksen asiakastoiminnasta syntyvät erät, joita ei voida selvittää saman pankkipäivän aikana ja jotka selvitetään viimeistään seuraavana päivänä;
vakuutusyhtiölain 10 luvun 22 §:ssä tarkoitetut sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvonkehityksen määräävät sijoituskohteet.
Jos ryhmittymään kuuluvalla rahoitusalan yrityksellä on luottolaitostoiminnasta annetun lain 64 §:ssä tarkoitettu kaupankäyntivarasto, kaupankäyntivaraston liittyvät asiakasriskit lasketaan sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY 29―32 artiklan mukaisesti.
Ryhmittymän emoyrityksen on ilmoitettava suuret asiakasriskinsä Finanssivalvonnalle neljännesvuosittain. Finanssivalvonta antaa valvonnan kannalta tarpeelliset määräykset ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan asiakasriskiä, jonka määrä on vähintään 10 prosenttia ryhmittymän omista varoista.
22 §Asiakasriskejä koskevat rajoitukset
Ryhmittymän asiakasriski ei saa nousta määrään, joka ylittää 25 prosenttia ryhmittymän omista varoista.
Jos asiakasyhteisö on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, asiakasriski ei saa nousta määrään, joka ylittää 25 prosenttia ryhmittymän omista varoista taikka, jos tämä määrä on pienempi kuin 150 miljoonaa euroa, ryhmittymän sisäisesti vahvistamaan määrään, joka ei saa olla suurempi kuin 150 miljoonaa euroa eikä suurempi kuin 100 prosenttia ryhmittymän omista varoista. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää ryhmittymälle luvan poiketa viimeksi mainitusta rajasta.
Luottolaitokseen tai sijoituspalveluyritykseen kohdistuvalla asiakasriskillä tarkoitetaan 2 momenttia sovellettaessa myös sellaiseen asiakaskokonaisuuteen kohdistuvaa asiakasriskiä, johon kuuluu vähintään yksi luottolaitos tai sijoituspalveluyritys. Tätä momenttia sovellettaessa asiakaskokonaisuuteen kuuluvien muiden asiakkaiden kuin luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten yhteenlaskettu asiakasriski ei kuitenkaan saa ylittää 1 momentissa säädettyä määrää.
Muista kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista asiakasriskeistä, joita ei oteta huomioon sovellettaessa 1 momenttia, säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.
Ryhmittymä voi ylittää 1 momentissa tarkoitetun rajan kaupankäyntivarastoon liittyvän asiakasriskin määrällä samoin edellytyksin kuin mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 6 momentissa säädetään luottolaitoksesta. Ryhmittymän emoyrityksen on neljännesvuosittain ilmoitettava ylityksen määrä ja asiakkaan nimi.
Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmittymään sovelletaan, mitä talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 19 §:ssä säädetään yhteenliittymän asiakasriskeistä.
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.
TaVM 33/2010
EV 260/2010
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/111/EY (32009L0111); EUVL N:o L 302, 17.11.2009, s. 97―119
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/76/EU (32010L0076); EUVL N:o L 329, 14.12.2010, s. 3―35
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2010
Tasavallan PresidenttiTARJA HALONENValtiovarainministeriJyrki Katainen