Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 9/2009 (Julkaistu 4.2.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 §:n 2 momentin, 7 §:n 1 ja 2 momentin sekä 10 a §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 a §:n 4 momentti laissa 1446/2006:
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhataloustuottajille maksetaan vuodelta 2009 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna tukena ympäristötuen kansallista lisäosaa, jäljempänä lisäosa , siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tukikertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta lisäosan määrästä, jolle tuki maksetaan;
ympäristötukisitoumuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitettua maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä koskevaa viisivuotista sitoumusta;
seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;
neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;
seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;
vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;
rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;
luonnonniityillä ja -laitumilla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2009 ajan ja joilla ei suoriteta muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä.
3 §Lisäosan myöntämisen perusteet
Manner-Suomessa lisäosa maksetaan liitteen mukaisilla tukialueilla A ja B.
Lisäosa voidaan myöntää enintään tukikertoimella kerrotulle osuudelle muutoin myönnettäväksi tulevasta lisäosan määrästä. Tukikerroin on 1,00.
Lisäosa voidaan maksaa enintään samalle pinta-alalle ja vastaavasta sitoumuskaudesta, jolle viljelijällä on voimassa ympäristötukisitoumus. Lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee sen maksatusta.
4 §Lisäosan määräytyminen
Lisäosan myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijällä on koko kasvukauden 2009 voimassa oleva ympäristötukisitoumus ja lisäosasitoumus. Lisäksi edellytyksenä on, että viljelijä noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (646/2000), jäljempänä ympäristötukiasetus , säädettyjä ehtoja sekä muita ympäristötukisitoumuksen ehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.
Lisäosaan oikeuttavaa on 1 momentissa tarkoitettu pinta-ala, joka on vuonna 2009 maatalouden ympäristötuessa tukikelpoista ja josta on maksettu ympäristötukea. Lisäosa määräytyy 5 §:n 1 momentissa säädettynä osuutena siinä mainituille kasveille lopullisesti maksetusta ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden määrästä.
5 §Lisäosan määräytymisperusteista
Tässä asetuksessa tarkoitettu lisäosa myönnetään vuoden 2009 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavan prosenttiosuuden suuruisena kyseisen kasvin pinta-alalle maksetusta maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden määrästä:
prosenttia | |
Vehnä | 82 |
Mallasohra | 68 |
Ruis | 92 |
Rehuvilja | 4 |
Sokerijuurikas | 92 |
Tärkkelysperuna | 92 |
Öljykasvit | 92 |
Kuitukasvit | 92 |
Valkuaiskasvit | 92 |
Nurmi | 92 |
Avomaanvihannekset, tilli ja persilja | 96 |
Omenat | 30 |
Marjat | 8 |
Lisäosaa maksetaan enintään seuraava euromäärä hehtaarilta:
euroa/ha | |
Vehnä | 105 |
Mallasohra | 84 |
Ruis | 129 |
Rehuvilja | 6 |
Sokerijuurikas | 129 |
Tärkkelysperuna | 129 |
Öljykasvit | 129 |
Kuitukasvi | 129 |
Valkuaiskasvit | 129 |
Nurmi | 129 |
Avomaanvihannekset, tilli ja persilja | 392 |
Omenat | 155 |
Marjat | 50 |
6 §Eräiden kasvien lisäosakelpoisuus
Spelttivehnän viljelyyn käytetty pinta-ala oikeuttaa vehnän lisäosaan.
Muiden kuin 5 §:ssä lueteltujen neuvoston tilatukiasetuksen liitteessä IX tarkoitettujen peltokasvien lisäosa on valkuaiskasvien lisäosan suuruinen.
Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksina tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen valkuaiskasvina, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen siementä.
Nurmen lisäosaa ei makseta luonnonniityille ja -laitumille.
7 §Mallasohran lisäosa
Mallasohran lisäosaa voidaan maksaa enintään tukivuoden 2009 tukihakemuksessa ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
viljelystä on tehty viljelijän ja mallastamon tai suoraan mallastamon lukuun toimivan välittäjän kanssa mallasohran viljelysopimus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2009;
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettu kopio viljelysopimuksesta ennen tuen myöntämistä ja maksamista;
mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun menetelmän mukaisesti; ja
mallastamo on vahvistanut tehdyn mallasohran viljelysopimuksen hyväksytyn esinäytteen perusteella.
Mallasohran lisäosaa ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on ilmoitettu siemenviljelykseen.
Jos mallasohraa viljellään muualla kuin Suomessa tapahtuvaa mallastusta varten, mallasohran lisäosan hakijan tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen tulee sisältää tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.
Mallasohran lisäosa voidaan myöntää joko vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen mukaisen sopimuspinta-alan tai ilmoitetun ja mahdollisessa valvonnassa hyväksytyn mallasohran pinta-alan perusteella. Tuki myönnetään näistä pienemmän alan perusteella.
8 §Mallasohran viljelysopimus
Edellä 7 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen tulee sisältää tieto:
viljelijän nimestä;
viljelijän Y-tunnuksesta;
sopimuksen tehneen mallastamon tai muualla kuin Suomessa tapahtuvassa jalostuksessa välittäjän nimestä ja osoitteesta; sekä
lopullisesta sopimuspinta-alasta hehtaareina.
Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän tulee olla tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, mallasohran lisäosan hakijan tulee toimittaa toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Edellytyksenä mallasohran lisäosan maksamiselle on, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.
Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alalta korjatusta mallasohrasta tulee olla vähintään yksi 7 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte kutakin sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on tätä vähemmän, mallasohran lisäosan maksun perusteena olevaa pinta-alaa alennetaan vastaavassa suhteessa.
9 §Ympäristötukisitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen vaikutus
Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta ympäristötukisitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu lisäosa peritään takaisin. Lisäosaa ei makseta ohjelmakauden 2007―2013 mukaiseen maatalouden ympäristötukiohjelmaan sitoutuneille viljelijöille.
Jos viljelijän ympäristötukisitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu kokonaan maatalouden harjoittamisesta myymällä tilan tai muulla tavoin, lisäosaa ei peritä takaisin. Ympäristötukisitoumuksesta luopumiseksi katsotaan myös tilanne, jossa sitoumuksen tehnyt viljelijä, jolla ei ole 3 momentissa tarkoitettua perustetta, ei hae vuosittaista maksatusta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista lisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä.
Jos viljelijä luopuu ympäristötukisitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan seikat, joista säädetään luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 43 §:ssä.
Jos ympäristötukisitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 45 §:ssä säädetyllä tavalla, maksettua lisäosaa ei peritä takaisin.
10 §Muutoksista ilmoittaminen
Viljelijän on tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla ilmoitettava 9 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä.
Uusien alueiden ottaminen ympäristötukisitoumukseen, ympäristötukisitoumuksen siirto ja muu vastaava muutos oikeuttaa lisäosaan siltä osin kuin se oikeuttaa ympäristötukeen.
Jos muutos aiheuttaa ympäristötukisitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 9 §:ssä säädetään.
11 §Asiakirjojen säilyttäminen
Lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumus- ja sopimuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen.
12 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2009
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaNeuvotteleva virkamies Esa Hiiva
Liite
TUKIALUEJAKO MANNERSUOMESSA
Tukialue A
Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola 1) , Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja 2) , Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa 3) , Marttila, Masku 4) , Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Pukkila, Pöytyä 5) , Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko 6) , Salo 7) , Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Naantali 8) , Pernaja, Porvoo, Sauvo ja Turku.
Tukialue B
Akaa, Artjärvi, Asikkala, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lempäälä, Loppi, Luumäki, Luvia, Miehikkälä, Mynämäki 9) , Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Raasepori 10) , Rauma, Riihimäki, Sastamala, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Ylämaa, Ylöjärvi 11) , ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Länsi-Turunmaan, Maskun, Naantalin, Pernajan, Porvoon, Salon, Sauvon, ja Turun saaristo-osat.
1) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken, Jaalan, Kuusankosken sekä Valkealan kuntia, jotka kuuluvat tukialueeseen B.
2) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kuntaa, joka kuuluu tukialueeseen B.
3) Lukuun ottamatta entistä Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B.
4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kuntaa, joka kuuluu osa-alueeseen B.
5) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen B.
6) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen B.
7) Lukuun ottamatta entisten Halikon, Kiskon, Suomusjärven ja Särkisalon kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B.
8) Lukuun ottamatta entisten Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntien aluetta, jotka kuuluvat tukialueeseen B sekä Naantalin kaupungin alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B.
9) Lukuun ottamatta A tukialueeseen kuuluvaa entisen Mietoisten kunnan aluetta.
10) Lukuun ottamatta entisten Karjaan ja Pohjan kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen A.
11) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta.