41/2009

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 29.1.2009
Alkuperäinen julkaisu: Vihko 9/2009 (Julkaistu 4.2.2009)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea C-tukialueilla vuodelta 2009 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Euroopan yhteisöjen komission päätöksen huomioonottaminen

Pohjoista tukea myönnetään siten kuin tässä asetuksessa säädetään, ellei Euroopan yhteisöjen komission tätä tukea koskevasta päätöksestä muuta johdu.

Tuen maksamisen edellytyksenä eräiltä osin on, että Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt pohjoisia tukea koskevan valtiontukipäätöksen. Tämä ei kuitenkaan rajoita tuen ennakoiden maksamista.

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

komission asetuksellaI neuvoston tilatukiasetuksessa säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004;

kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

10)

rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

11)

peltokasveilla viljoja, öljykasveja, valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja neuvoston tilatukiasetuksen 52 artiklassa sekä komission asetuksen I 33 artiklan 4 kohdassa ja komission asetuksen I liitteessä II tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

12)

tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;

13 ) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

14)

nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006);

15)

sikarekisterillä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä;

16)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.

4 §Tuen yleiset määräytymisperusteet

Maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan tukiyksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet.

2 lukuKasvintuotannon tuet

5 §Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, 2006 tai 2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008 tai vuonna 2009. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005―2009 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista pinta-aloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuonna 2005, 2006, 2007 tai 2008 tai hyväksytään tukikelpoiseksi vuonna 2009 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa.

6 §Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2009 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo	euroa/ha
Vehnä	47
Ruis	112
Mallasohra	70
Sokerijuurikas	80
Tärkkelysperuna	133
Tukialueet C1―C4	euroa/ha
Avomaanvihannekset	348

Peltokasveille vehnää, ruista, mallasohraa ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C1	100
C2	27

Vehnälle voidaan maksaa pohjoista hehtaaritukea yhteensä enintään 1,66 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukea alennetaan.

7 §Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteet

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

Herneen tai härkäpavun ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen tai härkäpavun siementä.

8 §Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2009 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
peltokasvit
C2, C2 pohjoinen ja saaristo	30
C3	46
C4	97
muu tukikelpoinen peltoala	euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo	35
C3	51
C4	102

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuille peltoaloille eikä kasvihuonealoille.

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 6 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

Edellä 6 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa peltokasveille yhteensä enintään 15,14 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukia alennetaan.

9 §Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1―C4 vuoden 2009 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevasta alasta enintään 36 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi tai luonnonniityksi ilmoitetuille peltoaloille eikä kasvihuonealoille.

10 §Mallasohran pohjoinen tuki

Mallasohran pohjoista tukea voidaan maksaa enintään tukivuoden 2009 tukihakemuksessa ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

viljelystä on tehty viljelijän ja mallastamon tai suoraan mallastamon lukuun toimivan välittäjän kanssa mallasohran viljelysopimus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2009;

kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettu kopio viljelysopimuksesta ennen tuen myöntämistä ja maksamista;

mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun menetelmän mukaisesti; ja

mallastamo on vahvistanut tehdyn mallasohran viljelysopimuksen hyväksytyn esinäytteen perusteella.

Mallasohran pohjoista tukea ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on ilmoitettu siemenviljelykseen.

Jos mallasohraa viljellään muualla kuin Suomessa tapahtuvaa mallastusta varten, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen tulee sisältää tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran tuki voidaan myöntää joko vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen mukaisen sopimuspinta-alan tai ilmoitetun ja mahdollisessa valvonnassa hyväksytyn mallasohran pinta-alan perusteella. Tuki myönnetään näistä pienemmän alan perusteella.

11 §Mallasohran viljelysopimus

Edellä 10 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen tulee sisältää tieto:

viljelijän nimestä;

viljelijän Y-tunnuksesta;

sopimuksen tehneen mallastamon tai muualla kuin Suomessa tapahtuvassa jalostuksessa välittäjän nimestä ja osoitteesta; sekä

lopullisesta sopimuspinta-alasta hehtaareina.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän tulee olla tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Edellytyksenä mallasohran tuen maksamiselle on, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alalta korjatusta mallasohrasta tulee olla vähintään yksi 10 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte kutakin sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on tätä vähemmän, mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa alennetaan vastaavassa suhteessa.

12 §Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 4, 12―15 ja 18 §:ssä.

3 lukuKotieläintalouden tuet

13 §Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue	senttiä/litra
C1	7,6
C2	8,3
C2 pohjoinen ja saaristo	9,3
C3―P1	12,3
C3―P2	14,0
C3―P3, P4	16,6
C4―P4	21,3
C4―P5	30,5

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) No 1234/2007, jäljempänä markkinajärjestelyasetus , 67 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 70 ja 80 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta.

Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan makseta sille maitomäärälle, jolta peritään markkinajärjestelyasetuksen 78―84 artiklassa tarkoitettua maakiintiön ylitysmaksua.

Pohjoista tukea voidaan maksaa maidon määrän perusteella yhteensä enintään 157,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

14 §Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

	Tukialueet/tuki euroina
	C1	C2	C2p	C3	C3	C4	C4
			*)	P1,P2	P3,P4	P4	P5
Emolehmät ja emolehmähiehot	300	300	376	451	451	636	636
Sonnit ja härät	414	422	498	574	574	759	759
Uuhet	390	398	474	935	1049	1225	1225
Kutut	317	325	342	624	670	684	793
Hevoset	342	342	369	342	342	373	373

^* ) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

	Tukialueet/tukiyksikkökerroin
	C1	C2	C2p	C3	C3	C4	C4
			^* )	P1,P2	P3,P4	P4	P5
Emolehmät ja emolehmähiehot	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00
Sonnit ja härät	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00	1,00
Uuhet	1,00	1,00	1,00	0,71	0,71	0,78	0,78
Kutut	1,00	1,00	1,00	0,71	0,71	0,78	0,78
Hevoset	0,73	0,73	0,59	0,73	0,73	0,63	0,63

^* ) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

15 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytykset

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa ja että;

hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä;

emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä;

hevosista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika , hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna;

kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;

kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2008 ja 31 päivän elokuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2008 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2009 ja 31 päivän elokuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti;

tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2009 ja 8 päivän elokuuta 2009 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika .

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

16 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoitukset

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 350, tukialueella C3 enintään 250 ja tukialueella C4 enintään 150 maatilaa kohti.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2008.

Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

17 §Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettavat tuet

Vuoden 2009 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C1	269
C2	269
C2 pohjoinen ja saaristo	318
C3	360
C4	446
Sonnit ja härät
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C3―P1, P2	131
C3―P3, P4	182
C4―P4	182
C4―P5	333

Tukea ei makseta sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 14 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

18 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

eläimistä on pidetty kirjaa;

eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin; ja

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa; sekä

hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

19 §Kotieläintuen määräytyminen

Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella;

kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;

emolehmistä, emolehmähiehoista sekä sonneista ja häristä maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki vuonna 2009 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 15 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

20 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

21 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

22 §Tiettyjen kotieläintukien ennakon määräytyminen

Edellä 3 §:n 1 momentin 16 kohdassa tarkoitettujen eläinryhmien kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2008 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2009 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2009 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2008 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2008 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2009, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2009 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2008 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

23 §Kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen

Sika- ja siipikarjatalouden pohjoisen tuen ennakkona voidaan maksaa 60 prosenttia siitä tuen määrästä, joka hakijalle on maksettu sikojen, kanojen ja lihasiipikarjan eläinyksikkömäärän perustella vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (32/2007) 13 §:n mukaisesti.

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksetaan kotieläintuen ennakkoa 80 prosenttia vuoden 2009 lopullisesta tuesta. Muista 3 §:n 1 momentin 16 kohdassa tarkoitetuista tukikelpoisista eläimistä tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

4 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

24 §Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2009 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti työ- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

25 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

	euroa/m ²
	Tukialue C1	Tukialue C2	Tukialue C2p	Tukialueet C3 ja C4
Viljelykausi
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk	4,8	4,3	5,0	4,3
Pitkä: yli 7 kk	12,6	11,2	13,2	11,2
Tukiyksikkökerroin	0,89	1,00	0,85	1,00

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2009 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 20,42 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

26 §Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2009, 16 päivänä marraskuuta 2009 ja 15 päivänä joulukuuta 2009 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastotyyppi	euroa/m ³
Koneellisesti jäähdytetty varasto	14,2
Muu varasto	8,8

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

Puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa pohjoista tukea enintään 0,9 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

27 §Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2009 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivänä tammikuuta 2009 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote	senttiä/kg
Lakka	34
Muut metsämarjat	10
Metsäsienet	42

5 lukuErinäiset säännökset

28 §Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

naudat on rekisteröity nautarekisteriin ja ne on merkitty;

uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja että uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty kyseisen asetuksen 8 §:n mukaisesti;

sikatuen hakija on rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin;

kanatuen hakija on tarvittaessa rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläinsuojelulain (247/1996) 26 a §:ssä tarkoitettuun kanalarekisteriin;

metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

6 lukuVoimaantulo

29 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta 2009.

Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaNeuvotteleva virkamies Esa Hiiva

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu ¹⁾ , Joroinen, Juva, Jyväskylä, Jämsä ²⁾ , Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava ³⁾ , Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari ⁴⁾ , Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki ⁵⁾ , Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa ⁶⁾ .

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo ⁷⁾ , Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ylöjärvi ⁸⁾ , Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo.

Alue C3

Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi.

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

Kittilä ⁹⁾ , Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä ¹⁰⁾ .

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Jyväskylä, Kerimäki, Kesälahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari ja Varkaus.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

¹⁾ Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

²⁾ Ainoastaan entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueet.

³⁾ Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

⁴⁾ Lukuun ottamatta Björköby ja Raippaluoto, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

⁵⁾ Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.

⁶⁾ Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.

⁷⁾ Lukuun ottamatta Oulunsalon kunnan aluetta, joka on entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, ja on osa-aluetta C3 P1.

⁸⁾ Ainoastaan entinen Kurun kunnan alue.

⁹⁾ Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96

¹⁰⁾ Lukuun ottamatta osaa kunnasta, joka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluvaksi maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Liite 2

KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K (2005)122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET

	eläinyksikköä (ey)/	tuen määrä
hehtaaria (ha)/ tonnia (t)	(miljoonaa euroa)
Maito	1 776 765 t	225,22
Nautaeläimet	167 274 ey	91,17
Uuhet ja kutut	5 886 ey	3,50
Hevoset	6 000 ey	2,52
Sokerijuurikas	3 750 ha	1,34
Tärkkelysperuna	6 580 ha	1,24
Viljat ja muut peltokasvit ¹⁾	557 700 ha	15,14
Kasvihuonetuotanto	202,9 ha
Avomaanvihannekset ja omena	2 095 ha	0,90
Varastointituet		2,86
Yleinen hehtaarituki ²⁾	846 812 ha	27,87
Nuorten viljelijöiden tuki		16,66

¹⁾ Sisältää yleisen hehtaarituen sekä pohjoisen hehtaarituen viljoille ja muille peltokasveille

²⁾ Muille tukikelpoisille kasveille kuin viljoille ja muille peltokasveille

Liite 3

KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K(2005)122) ALUEITTAISET ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET

	eläinyksikköä/hehtaaria/tonnia
	C1	C2	C2p	C3	C4
Maito	517 525	952 108	107 597	175 126	24 409
Nautaeläimet	52 984	87 412	9 928	15 264	1 686
Uuhet ja kutut	2 027	2 116	540	827	376
Hevoset	2 400	2 800	340	390	70
Sokerijuurikas	3 230	520	-	-	-
Tärkkelysperuna	4 490	2 090	-	-	-
Viljat ja muut peltokasvit ¹⁾	286 780	237 500	20 720	12 600	100
Kasvihuonetuotanto	143	49	3,7	6,3	1,2
Avomaanvihannekset ja omenat	1 290	683	52	68	2
Yleinen hehtaarituki ²⁾	239 322	405 546	60 868	121 464	19 612
	tuen määrä miljoonaa euroa	C1	C2	C2p	C3	C4
Maito	58,94	110,25	14,38	35,15	6,50
Nautaeläimet	26,16	44,52	5,84	12,92	1,74
Uuhet ja kutut	0,94	1,00	0,29	0,79	0,47
Hevoset	1,01	1,18	0,14	0,16	0,03
Sokerijuurikas	1,14	0,20	-	-	-
Tärkkelysperuna	0,80	0,45
Viljat ja muut peltokasvit ¹⁾	4,07	9,43	0,75	0,88	0,01
Avomaanvihannekset ja omenat	0,54	0,31	0,02	0,03	-
Yleinen hehtaarituki ²⁾	-	14,55	2,18	8,44	2,68