Valtioneuvoston asetus vuodelta 2009 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 9/2009 (Julkaistu 4.2.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki , sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta, jäljempänä rakennemuutoskorvaus , kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea tukialueilla A ja B vuodelta 2009 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa tukivuoden huhtikuun 1 päivänä;
tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;
neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;
kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;
nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006);
sikarekisterillä sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 3 §:n 12 kohdassa tarkoitettua rekisteriä;
eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, lypsylehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia tai muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja;
sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetulla tuella kansallista kotieläintalouden tukea, jota maksetaan tukilain 10 e §:n mukaisesti;
luonnonhaittakorvauksen kansallisella lisäosalla tukilain 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen lisäosaa;
tukikelpoisella hehtaarilla luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa;
sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1―3 §:ssä tarkoitetulle perilliselle.
3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet
Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.
Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 olevan enimmäismäärän mukaisesti tuotannonalaa ja tukimuotoa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.
2 lukuKasvintuotannon tuet
4 §Etelä-Suomen erikoiskasvituen määrä
Etelä-Suomen erikoiskasvitukea voidaan myöntää vuoden 2009 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:
euroa/ha | |
Avomaanvihannekset | 100 |
Tärkkelysperuna | 100 |
5 §Etelä-Suomen erikoiskasvituen määräytymisperusteet
Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Etelä-Suomen erikoiskasvitukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.
Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.
6 §Kotieläintilan hehtaarituen määrä
Kotieläintilan hehtaaritukea voidaan myöntää tukialueilla A ja B sijaitsevalle peltoalalle enintään 30 euroa hehtaarilta.
7 §Kotieläintila
Maatila on tukilain 10 b §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kotieläintila, jos
maatila on tukivuonna 2009 luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavassa tukimuodossa kotieläintila; tai
maatilalla harjoitetaan kotieläintaloutta 30 päivään huhtikuuta 2009 saakka mainittu päivä mukaan lukien, ellei ole kyse lyhytaikaisesta tuotantotauosta; ja
maatilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti; tai
maatilalla on vähintään 10 eläinyksikköä kotieläinten koko laskentajakson ajan ja eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä tukikelpoista hehtaaria kohti.
Eläintiheys lasketaan tukivuoden 2008 eläinyksikkömäärän ja tukivuoden 2009 tukikelpoisten hehtaarien perusteella.
Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eläinyksikkömääränä käytetään vuoden 2008 kotieläintalouden kansalliseen tukeen oikeutettua eläinyksikkömäärää tai viljelijän vaatimuksesta valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläinyksikkömäärän laskennassa käytetään vuodelta 2008 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen (66/2008) liitteessä 2 mainittuja eläinyksikkökertoimia.
8 §Yhteisömuotoinen yritys
Viljelijän vaatimuksesta voidaan yhteisömuotoisen yrityksen eläinmäärä ottaa huomioon kotieläintilan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa, jos
yhteisömuotoisella maatilalla ei ole omaa luonnonhaittakorvauksen tai Ahvenanmaan luonnonhaittakorvauksen kotieläintilan lisäosasitoumusta eikä yhteisömuotoisen maatilan eläimiä ole otettu huomioon muissa kotieläintilan lisäosasitoumuksissa; ja
yhteisömuotoisen yrityksen määräysvalta on perheyrityksen jäsenten hallinnassa siten, että määräysvalta avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on tehnyt maatilan luonnonhaittakorvaussitoumuksen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen vastaavan sitoumuksen ja täyttää sitoumuksen muut edellytykset; tai
määräysvalta osakeyhtiössä on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on tehnyt maatilan luonnonhaittakorvaussitoumuksen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen vastaavan sitoumuksen ja täyttää sitoumuksen muut edellytykset.
Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusta, joka tuottaa viljelijälle ja hänen perheyrityksensä jäsenille yhteensä suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Määräysvallan on yhteisömuotoisessa yrityksessä oltava viljelijällä tai tämän perheyrityksen jäsenillä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008.
Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea vain yhden maatilan hyväksi, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden 2009 ajan.
Sukupolvenvaihdostilanteessa eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivämäärästä alkaen olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti.
9 §Kotieläintila enimmäisalaa vahvistettaessa
Kotieläintilan hehtaarituen enimmäisalaa vahvistettaessa noudatetaan, mitä valtioneuvoston asetuksessa vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) 17 d ja 17 e §:ssä säädetään sellaisena kuin ne ovat valtioneuvoston asetuksessa 303/2008.
3 lukuKotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet
10 §Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue | senttiä/litra |
Ulkosaaristo, tukialue A ja B | 4,0 |
Manner-Ahvenanmaa | 4,0 |
Muu A- ja B-tukialue | 2,8 |
Maidon tuotantotukea ei kuitenkaan makseta sille maitomäärälle, jolta peritään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) No 1234/2007 78–84 artiklassa tarkoitettua maakiintiön ylitysmaksua.
11 §Eläinyksikköä kohti myönnettävät tuet
Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.
Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:
Tukialueet A ja B | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät ja emolehmähiehot | 83 |
Sonnit ja härät | 187 |
Uuhet | 184 |
Kutut | 184 |
Hevoset | 157 |
Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:
Ulkosaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät, emolehmähiehot ja lypsylehmät | 220 |
Muut naudat | 391 |
Uuhet | 391 |
Sisäsaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Naudat ja uuhet | 218 |
Manner-Ahvenanmaa | euroa/eläinyksikkö |
Naudat, lukuun ottamatta emo- ja lypsylehmiä sekä emolehmähiehoja | 50 |
Uuhet | 52 |
12 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytykset
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa ja että;
hakijalle on vahvistettu neuvoston tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä;
emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä;
hevosista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;
uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;
tuenhakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä uuhien pitoaika , hakuajan viimeistä päivää seuraavasta päivästä laskettuna;
kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö;
kuttujen maidontuotanto on täyden tuen saamiseksi 1 päivän syyskuuta 2008 ja 31 päivän elokuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2008 tuen hakuajan jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2009 ja 31 päivän elokuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti;
tuenhakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia hevosia 1 päivän toukokuuta 2009 ja 8 päivän elokuuta 2009 välisen ajan, mainitut päivät mukaan lukien, jäljempänä hevosten hallinta-aika .
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.
Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.
13 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoitukset
Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2008.
Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.
14 §Teurastetuista hiehoista maksettava tuki
Vuoden 2009 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 114 euroa teurastettua eläintä kohti.
Tukea ei makseta sellaisista teurastetuista hiehoista, joille on maksettu 11 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.
15 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus
Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjaa;
eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin; ja
eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;
hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa; sekä
hieho on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.
Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.
Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.
16 §Kotieläintuen määräytyminen
Kotieläintuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:
uuhista maksettava tuki uuhien pitoajan täyttävien uuhien lukumäärän perusteella;
kutuista maksettava tuki yhtenä laskentapäivänä olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;
hevosista maksettava tuki hevosten hallinta-ajan täyttävien hevosten lukumäärän perusteella;
emolehmistä, emolehmähiehoista, lypsylehmistä, sonneista, häristä ja hiehoista maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;
teurastetuista hiehoista maksettava tuki vuonna 2009 teurastettujen hiehojen lukumäärän perusteella.
Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 12 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.
17 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen
Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien, härkien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.
Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.
18 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena
Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.
Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.
19 §Kotieläintuen ennakon määräytyminen
Kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2008 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2009 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.
Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2009 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2008 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.
Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2008 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2009, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2009 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2008 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.
Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.
20 §Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon suuruus ja maksaminen
Teurastetuista hiehoista maksetaan tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakkoa 80 prosenttia vuoden 2009 lopullisesta tuesta. Muista tukikelpoisista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.
Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.
4 lukuTuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus
21 §Tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen ennakon suuruus
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ja rakennemuutoskorvauksen ennakkona voidaan maksaa 60 prosenttia siitä tuen määrästä, joka hakijalle on maksettu sikojen, kanojen ja lihasiipikarjan eläinyksikkömäärän perustella vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (27/2007) 5 §:n mukaisesti.
5 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki
22 §Kasvihuonetuotannon tuki
Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2009 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.
Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti työ- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.
Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit.
Tukea myönnetään salaatin sekä ruukkulehtitillin ja ruukkupersiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.
23 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä
Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:
Viljelykausi | euroa/m 2 |
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk | 10,9 |
Pitkä: yli 7 kk | 4,0 |
Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2009 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.
Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.
24 §Puutarhatuotteiden varastointituki
Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2009, 16 päivänä marraskuuta 2009 ja 15 päivänä joulukuuta 2009 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:
Varastotyyppi | euroa/m 3 |
Koneellisesti jäähdytetty varasto | 14,2 |
Muu varasto | 8,8 |
Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.
Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.
6 lukuErinäiset säännökset
25 §Rekisterit
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:
naudat on rekisteröity nautarekisteriin ja ne on merkitty;
uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja että uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty kyseisen asetuksen 8 §:n mukaisesti;
sikatuen hakija on rekisteröitynyt tuottajaksi sikarekisteriin;
kanatuen hakija on tarvittaessa rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläinsuojelulain (247/1996) 26 a §:ssä tarkoitettuun kanalarekisteriin.
7 lukuVoimaantulo
26 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä helmikuuta 2009.
Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2009
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaNeuvotteleva virkamies Esa Hiiva
Liite 1
ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO
Alue A
Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo 1) , Järvenpää, Kaarina 1) , Kauniainen, Kemiönsaari 1) , Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola 2) , Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja 3) , Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa 1) , Marttila, Masku 4) , Mynämäki 5) , Myrskylä, Naantali 6) , Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pernaja 1) , Pornainen, Porvoo 1) , Pukkila, Pöytyä 7) , Raasepori 8) , Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko 9) , Salo 10) , Sauvo 1) , Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku 1) , Tuusula, Vantaa ja Vihti
Alue B
Akaa, Artjärvi, Asikkala, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä 11) , Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Miehikkälä, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Riihimäki, Saltvik, Sastamala, Sottunga, Sund, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Ylöjärvi 12) , ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Länsi-Turunmaan, Maskun, Naantalin, Pernajan, Porvoon, Salon, Sauvon, ja Turun saaristo-osat.
Saaristoalueet
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Lemland, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pernaja, Porvoo, Raasepori, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki.
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hämeenlinna, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kouvola, Kuhmoinen, Lappeenranta, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne ja Sysmä.
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osaalueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
1) Lukuun ottamatta kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
2) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken kaupungin, Jaalan kunnan, Kuusankosken kaupungin sekä Valkealan kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
3) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kunnan aluetta ja kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
5) Lukuun ottamatta entistä Mynämäen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
6) Lukuun ottamatta entisten Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueita sekä saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
7) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
8) Lukuun ottamatta entisen Tammisaaren kaupungin aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
9) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
10) Lukuun ottamatta entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita ja saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
11) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C.
12) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C.
Liite 2
ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
tuen määrä, | |
miljoonaa euroa | |
Maito, nautaeläimet, uuhet ja kutut sekä hevoset | 24,20 |
Kasvihuonetuotanto | 16,61 |
Puutarhantuotteiden varastointituki | 1,02 |
Kotieläintilan hehtaarituki | 9,69 |
Etelä-Suomen erikoiskasvituki | 0,97 |
Liite 3
ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Eläinyksikkö = ey | ey |
Emolehmät | 1 |
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta | 1 |
Emolehmähiehot, 8 kk―2 vuotta | 0,6 |
Sonnit ja härät, yli 2 vuotta | 1 |
Sonnit ja härät, 6 kk―2 vuotta | 0,6 |
Uuhet | 0,15 |
Kutut | 0,48 |
Hevoset | |
- siitostammat (hevoset ja ponit) | 1 |
- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta | 0,85 |
- 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit | 0,6 |