Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1642/2009

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus kuolemansyyn selvittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 196/2009 (Julkaistu 31.12.2009)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä,

kumotaan kuolemansyyn selvittämisestä 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun asetuksen ( 948/73 ) 25 §, sekä

muutetaan 4 §:n 2 kohta, 5 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 415/1991, 8 §:n 2 momentti, 11 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 1131/1992, 16 §, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 415/1991 sekä 19 §:n 4 momentti ja 20 – 22 §, sellaisena kuin ne ovat asetuksessa 99/1998, seuraavasti:

4 §

Jos kuolemansyy ei selviä ulkonaisen ruumiintarkastuksen ja niiden tietojen perusteella, jotka lääkärillä on kuolleen henkilön viimeisestä sairaudesta ja sen hoidosta, eikä oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuitenkaan ole aihetta, lääkärin on,


2)

kun on kysymys muusta kuin 1) kohdassa tarkoitetusta henkilöstä, ilmoitettava asiasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

5 §

Jos sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ei ole hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä tällaisen sairaanhoitolaitoksen asianomaisen ylilääkärin ja terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tulee määrätä avauspaikaksi sellainen sairaanhoitolaitos, terveyskeskus tai yliopisto, joka on hyväksytty lääketieteellisen ruumiinavauksen suorituspaikaksi ja jonka ylläpitäjän kanssa kysymyksessä olevia sairaanhoitolaitosta tai terveyskeskusta ylläpitävä kuntayhtymä taikka kunta on tehnyt sopimuksen tarvitsemiensa lääketieteellisten ruumiinavausten suorittamisesta.

Sairaanhoitolaitoksen tai terveyskeskuksen lääkärin velvollisuudesta suorittaa lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuuluvia toimenpiteitä määrätään ohje- tai johtosäännössä.

8 §


Oikeuslääkäri tai muu oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia suorittamaan hyväksytty lääkäri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, keskusrikospoliisin tahi tuomioistuimen määräyksestä velvollinen antamaan virka-apua tutkinnassa. Määräys on annettava vain, mikäli siihen on erityisiä syitä.


11 §

Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset suorittaa ensisijaisesti oikeuslääkäri. Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia voi suorittaa myös lääkäri, jolla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymä koulutus tehtävään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja lääkärikoulutusta antavan yliopiston kesken voidaan sopia siitä, että yliopisto tekee oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia.

16 §

Alkuperäinen avauspöytäkirja ja -lausunto sekä tutkimustodistus on säilytettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai yliopiston arkistossa.

Avauksen suorittajan on ensi tilassa tutkimusten valmistuttua lähetettävä oikeaksi todistamansa jäljennös avauspöytäkirjasta ja -lausunnosta avausmääräyksen antajalle.

19 §


Terveydenhuollon toimintayksikön tai asianomaisen lääkärin on viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuoleman toteamisesta, lähetettävä kuolintodistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

20 §

Jos oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvittämisessä kuolemansyy katsotaan todetuksi ilman oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, asiasta tulee ilmoittaa tutkinnassa avustaneelle lääkärille tai, jos tutkinnassa ei ole käytetty lääkärin apua, 6 §:ssä tarkoitetulle lääkärille taikka henkilöä hänen viimeisen sairautensa aikana hoitaneelle lääkärille, jonka tulee antaa lupa hautaamiseen sekä kuolintodistus. Jos lääkäri kuitenkin katsoo, ettei kuolemansyy ole tullut todetuksi ja että oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus on tarpeen sekä tällä perusteella kieltäytyy antamasta asiakirjoja, on asia saatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ratkaistavaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi antaa 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.

21 §

Jos lääkärin antamaa lupaa hautaamiseen tai kuolintodistusta ei saada ilman kohtuutonta vaikeutta tai viivästystä, poliisi voi antaa, neuvoteltuaan oikeuslääkärin tai 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun lääkärin kanssa, suorittamansa tutkinnan perusteella 19 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja vastaavan kuolinselvityksen.

Poliisin on viipymättä lähetettävä kuolinselvitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

21 a §

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on 20 ja 21 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viipymättä kuolinselvityksen laatimisen tai poliisin laatiman kuolinselvityksen vastaanottamisen jälkeen ilmoitettava tieto henkilön kuolemasta sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä oli kuollessaan kotikunta tai, jos kotikunta ei ole tiedossa, kuolinpaikan maistraatille.

22 §

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkärin on tarkastettava kuolintodistus tai kuolinselvitys sekä epäselvissä tapauksissa hankittava tarpeellinen lisäselvitys ja pyrittävä saamaan selville todellinen kuolinsyy ja tehtävä tästä tarpeellinen merkintä kuolintodistukseen tai kuolinselvitykseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on lähetettävä kuolintodistukset ja kuolinselvitykset kuukausittain Tilastokeskukselle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on valvottava, että kuolintodistukset ja kuolinselvitykset annetaan ja lähetetään 19–21 §:n mukaisesti.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Peruspalveluministeri Paula RisikkoJohtaja Pekka Järvinen

Sivun alkuun