Laki asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 193/2009 (Julkaistu 31.12.2009)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asumisoikeusyhdistyksistä 28 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain ( 1072/1994 ) 4 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 momentti, 17 ja 19 §, 7 luvun otsikko, 60, 76, 78 ja 81 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 1 momentti ja 60 § osaksi laissa 466/2007, 16 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa laissa, 19 § laissa 1402/2009 ja 81 § laeissa 128/2003 ja 629/2006, sekä
lisätään lakiin uusi 51 a―51 f § seuraavasti:
4 §Säännöt ja nimi
Asumisoikeusyhdistyksen säännöissä on mainittava:
yhdistyksen nimi;
yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;
jäsenen velvollisuus suorittaa yhdistykselle jäsenmaksua;
käyttövastikkeen määräytymisperusteet;
yhdistyksen hallituksen jäsenten ja tarvittaessa tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien lukumäärä tai enimmäis- ja vähimmäismäärä sekä toimikausi;
yhdistyksen tilikausi; sekä
miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle.
16 §Yhdistyksen varsinainen kokous
Asumisoikeusyhdistyksen varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös sekä, jos yhdistyksellä on tilintarkastaja, tilintarkastuskertomus ja, jos yhdistyksellä on toiminnantarkastaja, toiminnantarkastuskertomus. Asukashallintoalueen asukastoimikunnan kertomus ja valvojan valvontakertomus sekä niitä koskeva asukaskokouksen pöytäkirja on pidettävä kokouksessa nähtävillä.
17 §Ylimääräinen kokous
Asumisoikeusyhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä tai säännöissä määrätty pienempi osa jäsenistä vaatii sitä ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
19 §Koolle kutsuminen
Hallitus kutsuu asumisoikeusyhdistyksen kokouksen koolle. Hallituksen jäsenellä on oikeus kutsua kokous koolle 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Jollei kokousta, joka tämän lain, sääntöjen tai yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, aluehallintoviraston tulee hallituksen jäsenen, isännöitsijän, tilintarkastajan, toiminnantarkastajan tai yhdistyksen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella.
7 lukuTilintarkastus ja toiminnantarkastus
51 a §Toiminnantarkastajan valinta, toimikausi ja sijainen
Yhdistyksessä on oltava yhdistyksen kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos yhdistyksessä ei ole tilintarkastajaa ja säännöissä ei määrätä toisin.
Toiminnantarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhdistyksessä ei ole tilintarkastajaa ja vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen kaikista jäsenistä tai yksi kolmasosa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä vaatii sitä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa tai kokouksessa, jossa asia on kokouskutsun mukaisesti käsiteltävä. Jos yhdistyksessä on tilintarkastaja, yhdistyksen kokous voi päättää valita toiminnantarkastajan siten kuin 24 §:ssä säädetään.
Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää toiminnantarkastajan siten kuin 53 §:n 2 momentissa säädetään tilintarkastajan määräämisestä.
Toiminnantarkastajan toimikauteen sovelletaan 52 §:n säännöksiä tilintarkastajan toimikaudesta.
Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään.
51 b §Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus
Toiminnantarkastajana ei voi olla:
oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa;
yhdistyksen hallituksen jäsen taikka isännöitsijä tai vastaavassa asemassa samaan konserniin kuuluvassa muussa yhteisössä oleva henkilö;
se, jonka tehtävänä on yhdistyksen kirjanpidon tai varojen hoito taikka varojen hoidon valvonta;
se, joka on palvelussuhteessa yhdistykseen taikka 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun henkilöön;
se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus yhdistykseltä tai sen johtoon kuuluvalta henkilöltä taikka joka on antanut mainitulle taholle tällaisen etuuden; taikka
se, joka on 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön puoliso, veli, sisar taikka tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa.
Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.
Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.
51 c §Toiminnantarkastuksen sisältö
Toiminnantarkastus sisältää yhdistyksen talouden ja hallinnon tarkastuksen yhdistyksen toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla.
51 d §Toiminnantarkastuskertomus
Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös.
Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö:
tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet; sekä
toimintakertomus olennaisilta osin tiedot 55 §:ssä tarkoitetuista seikoista.
Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, toiminnantarkastajan on ilmoitettava tästä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja.
Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistyksen hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on:
syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan; tai
rikkonut tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava yhdistyksen hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä yhdistyksen kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä.
51 e §Palkkio ja muut kustannukset
Toiminnantarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio. Yhdistys vastaa myös muista toiminnantarkastuksesta aiheutuvista kuluista.
51 f §Toiminnantarkastajan tietojensaantioikeus, tietojenantovelvollisuus ja salassapitovelvollisuus
Yhdistyksen hallituksen ja isännöitsijän on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota toiminnantarkastaja pyytää. Tytäryhteisön vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyhdistyksen toiminnantarkastajaa kohtaan.
Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa ja yhdistyksen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Toiminnantarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.
Toiminnantarkastajan on yhdistyksen kokouksen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhdistykselle olennaista haittaa.
Toiminnantarkastajan on annettava yhdistyksen jäsenen pyynnöstä yhdistyksen kokoukselle kaikki yhdistystä koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu yhdistykselle olennaista haittaa. Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikan:
josta toiminnantarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla;
jonka viranomainen, tuomioistuin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa;
jonka ilmaisemiseen yhdistys on antanut suostumuksensa;
joka on tullut yleiseen tietoon; tai
jos siitä ei aiheudu yhdistykselle haittaa.
Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään 76 §:ssä.
60 §Lainan- ja vakuudenantokielto
Yhdistys ei saa antaa rahalainaa yhdistyksen jäsenelle, hallituksen tai asukastoimikunnan jäsenelle, yhdistyksen tai asukashallintoalueen isännöitsijälle, tilintarkastajalle, toiminnantarkastajalle tai valvojalle taikka henkilölle, joka on näihin tilintarkastuslain 25 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa sukulaisuussuhteessa. Sama koskee vakuuden antamista velasta.
76 §Vahingonkorvausvelvollisuus
Hallituksen ja asukastoimikunnan jäsen, yhdistyksen ja asukashallintoalueen isännöitsijä, tilintarkastaja, toiminnantarkastaja ja valvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut asumisoikeusyhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
78 §Kanneaika
Yhdistyksen lukuun ajettava kanne, jollei kanne perustu rangaistavaan tekoon, on nostettava:
hallituksen tai asukastoimikunnan jäsentä taikka yhdistyksen tai asukashallintoalueen isännöitsijää vastaan kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona se päätös tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu; sekä
tilintarkastajaa, toiminnantarkastajaa ja valvojaa vastaan kolmen vuoden kuluessa siitä, kun se tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus tai valvojan valvontakertomus esitettiin, johon kanne perustuu.
Vähemmistö voi nostaa kanteen 1 momentin 1 kohdassa mainittuja henkilöitä vastaan myöhemminkin, jos enemmistö on yhdistyksen kokouksessa estänyt päätöksenteon 77 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa.
81 §Tytäryhteisösulautuminen
Asumisoikeusyhdistykseen voi sulautua sellainen osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet yhdistys omistaa ja jonka tarkoitus on 1 §:n 2 momentin mukainen tai joka omistaa asumiskäytössä olevan talon.
Sulautumista koskee soveltuvin osin, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvussa tai asunto-osakeyhtiölain 19 luvussa säädetään tytäryhtiösulautumisesta. Vastaanottavassa asumisoikeusyhdistyksessä sulautumisesta päättää kuitenkin yhdistyksen kokous.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.
YmVM 10/2009
EV 206/2009
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENOikeusministeri Tuija Brax