1306/2009

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo, että tuotteet ovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisia silloin, kun ne ensimmäisen kerran saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön.

Jos valmistaja, valtuutettu edustaja tai markkinoille saattamisesta vastaava henkilö saa tietoonsa tai hänen tulisi hallussaan olevien tietojen perusteella pystyä ammattitaitonsa perusteella päättelemään, että tuotteesta voi aiheutua vaaraa ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Liikenteen turvallisuusvirastolle. Valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on samalla ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin hän on jo ryhtynyt vaaran takia.

Valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on tehtävä yhteistyötä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa vaaran torjumiseksi viraston sitä pyytäessä.

Valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on annettava markkinoinnissaan kuluttajille ja kuluttajiin rinnastettaville henkilöille tarvittavat tiedot, jotta he pystyvät arvioimaan tuotteeseen liittyvät vaarat. Valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on myös varmistauduttava siitä, että tiedot annetaan kuluttajille ja kuluttajiin rinnastettaville henkilöille ymmärrettävässä muodossa. Liikenteen turvallisuusvirasto voi vaatia, että valmistaja, valtuutettu edustaja tai markkinoille saattamisesta vastaava henkilö antaa kuluttajille sopivalla tavalla tuotteeseen liittyvän vaaran torjumisen tai ehkäisemisen kannalta tarpeellisia käyttö- tai toimintaohjeita, varoituksia tai muuta tietoa.

Valmistajan, valtuutetun edustajan sekä markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tämän määräämässä ajassa lain noudattamisen valvonnassa tarpeelliset tiedot, erityisesti siltä osin kuin ne ovat tarpeen tuotteiden yksilöimiseksi ja tarvittaessa niiden jäljittämiseksi, sekä valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa vaadittaessa esitettävä virastolle tarkastusta varten kirjanpitonsa, kirjeenvaihtonsa ja varastonsa sekä annettava tehtävän suorittamisessa tarpeellinen apu.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu kotirauhan suojaamiin tiloihin.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus ottaa tuotteita tutkittavakseen ja testattavakseen, jos se on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnan kannalta tarpeellista. Virasto voi käyttää tutkimuksessa ja testauksessa sekä riskinarvioinnissa apunaan ulkopuolista asiantuntijaa.

Jos tuote ei täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä vaatimuksia, Liikenteen turvallisuusvirasto voi velvoittaa valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön korvaamaan hankinnasta, tutkimuksesta ja testauksesta aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. Korvattavien kustannusten tulee kuitenkin olla kohtuullisessa suhteessa valvonnassa suoritettuihin toimenpiteisiin sekä rikkomuksen laatuun.

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto valvontaa suorittaessaan toteaa, että tuote, sitä koskevat asiakirjat tai siitä annettavat tiedot eivät ole tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten mukaisia, virasto voi määrätä tuotteen valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön korjaamaan puutteellisuuden viraston asettamassa määräajassa.

Jos tuotteeseen liittyvä vaara ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle voidaan tehokkaasti torjua tai ehkäistä taikka vaaran suuruutta voidaan olennaisesti vähentää korjaus-, oikaisu- tai tiedottamistoimenpitein, Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä, että valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on toteutettava tällaiset toimenpiteet viraston asettamassa määräajassa ja määräämällä tavalla.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myös määrätä, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella taikka että valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön toiminta keskeytetään tai kielletään.

Jos tuote on ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle vaarallinen taikka tuote, sitä koskevat asiakirjat tai siitä annettavat tiedot eivät ole tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaisia, Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää valmistajalta, valtuutetulta edustajalta tai markkinoille saattamisesta vastaavalta henkilöltä tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille saattamisen tai käyttöön ottamisen. Virasto voi samalla määrätä, että valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on tehokkaasti ja välittömästi poistettava vaaralliset tai säännösten vastaiset tuotteet markkinoilta.

Valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön on annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tämän määräämässä ajassa selvitys siitä, millä tavoin hän on toimeenpannut tässä pykälässä tarkoitettuun kieltoon liitetyn määräyksen, jonka mukaan tuotteet on poistettava markkinoilta.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä 24 §:ssä tarkoitetun kiellon väliaikaisena, jos on ilmeistä, että tuote aiheuttaa vaaran ihmisten turvallisuudelle tai terveydelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle taikka tuote, sitä koskevat asiakirjat tai siitä annettavat tiedot eivät ole tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaisia. Väliaikainen kielto on voimassa, kunnes asia lopullisesti ratkaistaan mainitun pykälän nojalla. Virasto voi määrätä väliaikaisen kiellon samanaikaisesti kuin se antaa 22 tai 23 §:ssä tarkoitetun korjaus- tai oikaisumääräyksen tai määrää toiminnan keskeytettäväksi, jolloin kielto on voimassa korjaus- tai oikaisutoimenpiteelle asetetun määräajan.

Jos 23―25 §:ssä tarkoitettuja kieltoja ja määräyksiä ei voida pitää riittävinä, Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön hallussa olevan tuotteen taikka 27 §:n nojalla valmistajalle, valtuutetulle edustajalle tai markkinoille saattamisesta vastaavalle henkilölle palautetun tuotteen hävitettäväksi tai, jos tätä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, määrätä, miten tuotteen suhteen muutoin on meneteltävä.

Kun Liikenteen turvallisuusvirasto on 24 §:n nojalla määrännyt tuotetta koskevan kiellon, se voi määrätä valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön ryhtymään toimenpiteisiin, jotka koskevat jo markkinoille saatettua tai käyttöön otettua tuotetta ja joiden nojalla tuotteeseen liittyvä vahingonvaara voidaan torjua ja tuotteen haltijan oikeudellinen asema turvata.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen myös, jos 24 §:ssä tarkoitettua kieltoa ei voida määrätä sen vuoksi, että kysymyksessä olevia tuotteita ei ole enää valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön hallussa, ja jos määräyksen antamiseen on painavia syitä.

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto on määrännyt 24 tai 25 §:ssä tarkoitetun kiellon taikka antanut 27 §:ssä tarkoitetun määräyksen, virasto voi asettamassaan määräajassa ja määräämällään tavalla velvoittaa valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön tiedottamaan kiellosta tai määräyksestä sekä tuotteeseen taikka sen käyttämiseen liittyvästä vaarasta. Tiedottamista koskeva määräys voidaan antaa myös silloin, kun 24 §:ssä tarkoitettua kieltoa ei voida määrätä sen vuoksi, että kysymyksessä olevia tuotteita ei ole enää valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön hallussa, ja kun tiedottamisvelvoitteen asettamiselle on painavia syitä.

Jos Liikenteen turvallisuusvirasto toteaa, että CE-merkinnällä varustettu tuote voi oikein suunniteltuna, rakennettuna, tarvittaessa asennettuna, huollettuna ja käyttötarkoituksen mukaisesti käytettynä vaarantaa ihmisten turvallisuuden tai terveyden taikka omaisuuden tai ympäristön, tulee viraston ryhtyä tarvittaviin 24 ja 25 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin tällaisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta tai niiden markkinoille saattamisen ja käyttöönottamisen kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Viraston on viipymättä ilmoitettava toimenpiteistään ja niiden perusteista Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Jos CE-merkinnällä varustettu tuote ei ole vaatimustenmukainen, tulee Liikenteen turvallisuusviraston ryhtyä toimenpiteisiin CE-merkinnän kiinnittänyttä valmistajaa, valtuutettua edustajaa tai markkinoille saattamisesta vastaavaa henkilöä vastaan. Viraston on viipymättä ilmoitettava toimenpiteistään ja niiden perusteista Euroopan yhteisöjen komissiolle ja muille Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioille.

Jos CE-merkintä on kiinnitetty epäasianmukaisesti, valmistaja, valtuutettu edustaja tai markkinoille saattamisesta vastaava henkilö on velvollinen saattamaan merkinnän sitä koskevien säännösten mukaiseksi Liikenteen turvallisuusviraston määräämällä tavalla.

Jos 1 momentissa tarkoitettua velvollisuutta ei noudateta, Liikenteen turvallisuusviraston on ryhdyttävä tarvittaviin 29 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Liikenteen turvallisuusviraston tämän lain nojalla määräämää kieltoa tai antamaa määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisistä syistä ole tarpeetonta.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi asettaa 17 §:ssä tarkoitettujen tietojen antamisen sekä 18 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden sekä asiakirjojen ja varaston esittämisvelvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun uhkasakon tuomitsee maksettavaksi hallinto-oikeus Liikenteen turvallisuusviraston hakemuksesta.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä valmistajan, valtuutetun edustajan tai markkinoille saattamisesta vastaavan henkilön suorittamaan virastolle valtion maksuperustelaissa (150/1992) tarkoitetun omakustannusarvon mukaisen maksun niistä tarkastuksista, jotka ovat olleet tarpeen viraston ryhdyttyä tämän lain 22―30 §:ssä tarkoitettuun valvontatoimenpiteeseen. Maksusta säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

Liikenteen turvallisuusvirastolla ja tulliviranomaisella on oikeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saada tämän lain mukaista valvontaa varten tarpeellisia tietoja toisilta viranomaisilta.

lmoitetut laitokset ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä velvollisia antamaan:

Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista.

Poliisin on annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle ja tulliviranomaiselle tässä laissa tai sen nojalla säädettyjen tehtävien suorittamiseksi virka-apua. Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että Liikenteen turvallisuusvirastoa tai tulliviranomaista estetään suorittamasta virkatehtäviään.

Liikenteen turvallisuusviraston 22―30 §:n nojalla tekemää päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Liikenteen turvallisuusviraston 32 §:n nojalla tekemään maksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.

Ilmoitetun laitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta, EY-tyyppitarkastustodistusta tai laatujärjestelmän arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Laitoksen antamaan päätökseen saa hakea oikaisua Liikenteen turvallisuusvirastolta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ilmoitetun laitoksen antamaan päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Liikenteen turvallisuusviraston oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen haetaan muutosta sen mukaan kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.