Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 735/2008
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 124/2008 (Julkaistu 1.12.2008)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (990/1987) 7 q §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 342/2008:
1 lukuSoveltamisala ja määritelmät
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä. Asetusta sovelletaan tarvittavilta osin myös muihin ydinreaktorilla varustettuihin ydinlaitoksiin.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
valmiustilanteella onnettomuutta tai tapahtumaa, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuus heikkenee tai uhkaa heiketä tai joka edellyttää toimintavalmiuden tehostamista laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi; valmiustilanteet luokitellaan niiden vakavuuden ja hallittavuuden perusteella seuraavasti:
- varautumistila on tilanne, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuustaso halutaan varmistaa poikkeuksellisessa tilanteessa;
- laitoshätätila on tilanne, jossa ydinvoimalaitoksen turvallisuus heikkenee tai uhkaa heiketä merkittävästi; ja
- yleishätätila on tilanne, jossa on olemassa vaara sellaisista radioaktiivisten aineiden päästöistä, jotka saattavat edellyttää suojelutoimenpiteitä ydinvoimalaitoksen ympäristössä;
vakavalla reaktorionnettomuudella tilannetta, jossa huomattava osa reaktorissa olevasta polttoaineesta vaurioituu;
voimalaitosalueella ydinlaitoksen käytössä olevaa ja sitä ympäröivää aluetta, jolla liikkuminen ja oleskelu on rajoitettu poliisilain (493/1995) 52 §:n nojalla annetulla sisäasiainministeriön asetuksella;
suojavyöhykkeellä aluetta, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta ja jossa on maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia; sekä
varautumisalueella aluetta, joka ulottuu noin 20 kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta ja jolle viranomaisten on laadittava pelastuslain (468/2003) 9 §:n 2 momentin mukainen pelastussuunnitelma.
2 lukuValmiusjärjestelyjen suunnittelu
3 §Suunnitteluperusteet
Valmiusjärjestelyjen suunnittelun on perustuttava analyyseihin, joilla selvitetään mahdolliseen päästöön johtavien vakavien reaktorionnettomuuksien ajallista etenemistä. Tällöin on otettava huomioon laitoksen tilaa, tapahtumien ajallista kehittymistä, säteilytilannetta laitoksella, päästöjä, päästöreittejä ja säätilannetta koskevat vaihtelut.
Suunnittelussa on otettava huomioon turvallisuutta heikentävät tapahtumat, niiden hallittavuus ja seurausten vakavuus. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon lainvastaiseen toimintaan liittyvät uhkatilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset.
Toiminta valmiustilannetta varten on suunniteltava siten, että voimalaitosalueella olevien ihmisten turvallisuudesta huolehditaan.
Valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen ydinvoimalaitoksen käyttötoiminnan, palontorjunnan sekä turvajärjestelyjen kanssa.
Valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen viranomaisten ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa.
4 §Valmiusorganisaatio
Valmiusjärjestelyjä suunnittelevan ja toteuttavan henkilöstön ( valmiusorganisaatio ) tehtävät on määriteltävä.
5 §Varautuminen
Ydinvoimalaitoksessa on varauduttava valmiustilanteiden edellyttämiin toimenpiteisiin, valmiustilanteiden ja niiden seurausten analysointiin, valmiustilanteiden odotettavissa olevan kehittymisen arviointiin sekä tiedottamiseen tiedotusvälineille ja yleisölle. Tilannetta analysoitaessa arvioidaan laitoksen teknistä tilaa ja radioaktiivisten aineiden päästöä tai sen uhkaa sekä säteilytilannetta laitoksen sisätiloissa ja voimalaitos- ja varautumisalueella.
Luvanhaltijan on varauduttava tekemään valmiustilanteessa säteilymittauksia voimalaitosalueella ja suojavyöhykkeellä sekä meteorologisia mittauksia, joiden perusteella arvioidaan radioaktiivisten aineiden leviämistä varautumisalueella.
Valmiustilanteen varalle on oltava henkilöstön kokoontumispaikat voimalaitosalueella, tarkoituksenmukaiset valmiusorganisaation toimitilat ja varusteet, joditabletit sekä luotettavat viesti- ja hälytysjärjestelmät. Valmiusorganisaation on järjestettävä mahdollisuus henkilöstön kontaminaatiomittauksiin ja puhdistamiseen.
Luvanhaltijan on varmistettava, että riittävä määrä henkilökuntaa on nopeasti tavoitettavissa ja käytettävissä koko valmiustilanteen ajan.
6 §Valmiussuunnitelmat
Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 35 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulle alustavalle valmiussuunnitelmalle ja mainitun asetuksen 36 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulle valmiussuunnitelmalle sekä niitä koskeville muutoksille on hankittava Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Valmiussuunnitelma on osa pelastuslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua pelastussuunnitelmaa.
Luvanhaltijan on toimitettava hyväksytyt valmiussuunnitelmat ja niiden muutokset sisäasiainministeriölle sekä asianomaiselle lääninhallitukselle ja pelastuslaitokselle.
3 lukuValmiuden ylläpitäminen
7 §Toimintavalmiuden ylläpitäminen
Toimintavalmiuden ylläpitämiseksi ydinvoimalaitoksella luvanhaltijan on järjestettävä vuosittain valmiuskoulutusta ja harjoituksia omalle henkilöstölleen. Yhteistoimintaharjoituksia viranomaisten kanssa on järjestettävä säännöllisesti ja aina ennen uuden ydinvoimalaitosyksikön käyttöönottoa.
Luvanhaltijan on järjestettävä kaikille ydinvoimalaitoksen henkilökuntaan kuuluville ja voimalaitosalueella työskenteleville vakituisille ja tilapäisille työntekijöille valmiuskoulutusta.
Valmiustilanteita varten varatut tilat ja välineet on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisina.
Valmiussuunnitelma ja -ohjeet on pidettävä ajan tasalla.
4 lukuToiminta valmiustilanteessa
8 §Valmiustilanteesta ilmoittaminen
Luvanhaltijan on viivytyksettä ilmoitettava valmiustilanteeseen siirtymisestä ja valmiustilanteen luokka 2 §:n 1 kohdan mukaisesti Säteilyturvakeskukselle ja asianomaiselle hätäkeskukselle.
9 §Toiminta valmiustilanteessa
Valmiustilanteessa on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin valmiussuunnitelman mukaisiin ja muihin toimenpiteisiin tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi.
Luvanhaltijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle sekä pelastuslain 44 §:n mukaiselle pelastustoiminnan johtajalle ja asianomaiselle pelastuslaitokselle tilannekuvaa tapahtumasta sekä suositukset, merkittävät päätökset ja niiden perusteet valmiustilanteen aikana.
10 §Toiminnan johtaminen valmiustilanteessa
Ydinvoimalaitoksen valmiussuunnitelman mukainen valmiuspäällikkö käynnistää toiminnan valmiustilanteessa ja johtaa sitä voimalaitosalueella, kunnes pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa ottavansa johtovastuun pelastustoiminnasta. Ydinvoimalaitoksen valmiuspäällikön on tällöin huolehdittava siitä, että pelastustoiminnan johtajan avuksi asetetaan riittävästi sellaista henkilöstöä, jolla on ydintekniikan ja säteilysuojelun asiantuntemusta. Ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyvien asioiden johtaminen ydinvoimalaitoksella kuuluu luvanhaltijalle.
Ydinvoimalaitoksen valmiuspäällikkö antaa väestön suojelutoimenpiteitä koskevia suosituksia pelastustoiminnan johtajalle, kunnes Säteilyturvakeskus ottaa vastuun kyseisten suositusten antamisesta.
11 §Valmiustilanteen purkaminen
Valmiussuunnitelmassa on määriteltävä kriteerit valmiustilanteen aiheuttamien toimenpiteiden purkamiselle. Purkamisen edellytyksenä on, että ydinvoimalaitos on saatettu turvalliseen tilaan, radioaktiivisten aineiden päästöt eivät ylitä normaalitoiminnalle asetettuja rajoja ja tarpeelliset jälkitoimet on käynnistetty.
Jos pelastustoiminta jatkuu valmiustilanteen päätyttyä, luvanhaltijan on varauduttava vastaavaan yhteistoimintaan kuin valmiustilanteen aikana.
5 lukuErinäiset säännökset
12 §Pelastustoimintaan liittyvät toimenpiteet
Luvanhaltijan velvollisuudesta osallistua pelastussuunnitelman laatimiseen ydinvoimalaitoksessa sattuvan onnettomuuden varalta säädetään pelastuslain 9 §:n 2 momentissa. Luvanhaltijan on toimitettava yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa väestölle ennakolta toimintaohjeet onnettomuustilanteen varalle varautumisalueella ja jaettava etukäteen joditabletit väestölle suojavyöhykkeellä. Luvanhaltijan on onnettomuustilanteessa osallistuttava välittömän uhan alaisena olevan väestön varoittamiseen.
Luvanhaltijan on pidettävä jatkuvasti yllä valmiutta pelastustoimintaan liittyvien toimenpiteiden suorittamiseksi valmiustilanteessa. Näitä toimenpiteitä on harjoiteltava yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa. Suunnitelmat pelastustoimintaan liittyvistä toimenpiteistä esitetään valmiussuunnitelmassa.
Suunnitelmista ja tiedottamisesta säädetään 1―3 momentin lisäksi säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta annetussa sisäasiainministeriön asetuksessa (520/2007).
13 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2008.
Tällä asetuksella kumotaan ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä 14 päivänä helmikuuta 1991 annettu valtioneuvoston päätös (397/1991).
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008
Elinkeinoministeri Mauri PekkarinenYlitarkastaja Pasi Mustonen