Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

649/2008

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus maatalouden investointituen kohdentamisesta vuonna 2009

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
649/2008
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 112/2008 (Julkaistu 29.10.2008)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalouden rakennetuista 28 päivänä joulukuuta 2007 annetun lain (1476/2007) 7 §:n 4 momentin ja 30 §:n 2 momentin nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), jäljempänä rakennetukilaki, 7 §:ssä tarkoitettua maatilan investointitukea sellaisen hakemuksen perusteella, joka täyttää maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetyt tuen myöntämisen edellytykset.

Tätä asetusta sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille aikaisintaan 30 päivänä lokakuuta 2008 ja viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2009 ja joihin voidaan myöntää tukea vuoden 2009 valtion talousarvion myöntämisvaltuudesta taikka vuoden 2009 käyttösuunnitelmassa osoitetuista maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.

2 §Valtiontukea koskevan yhteisön lainsäädännön soveltaminen ja ohjelmasta rahoitettava tuki

Kansallista tukea tässä asetuksessa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää edellyttäen, että investointi täyttää perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta annetussa komission asetuksessa (EY) 1857/2006 säädetyt edellytykset.

Myönnettäessä 4―9 §:ssä tarkoitettua investointitukea vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (63/2008) liitteessä 1 tarkoitetuilla A- ja B-tukialueilla Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovelletaan lisäksi Suomen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 141 artiklan osalta koskevaa komission päätöstä K (2008) 696.

Myönnettäessä tukea 4 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin sovelletaan lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hyväksymisestä ohjelmakaudeksi 2007―2013 tehtyä komission päätöstä K(2007) 3779.

2 lukuKotieläintalouden investoinnit

3 §Kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit

Jäljempänä tässä asetuksessa kotieläintaloudella tarkoitetaan lypsy- ja nautakarjataloutta, sikataloutta, lammas- ja vuohitaloutta, kana- ja siipikarjataloutta sekä hevostaloutta.

Jäljempänä tässä asetuksessa kotieläintaloudessa tarvittavalla rakennuksella, rakennelmalla tai rakenteella tarkoitetaan tuotantorakennusta jaloittelutarhoineen, kotieläintuotannossa tarvittavaa kaasutiivistä ja muuta rehuvarastoa, lantalaa sekä lämpökeskusta, joka tuottaa lämpöä pääasiallisesti kotieläintalouden tuotantorakennukseen ja rehuvarastoon ja joka muutoin täyttää jäljempänä 27 §:ssä tarkoitetut tukikelpoisen lämpökeskuksen edellytykset. Lämpökeskusta pidetään kotieläintaloudessa tarvittavana rakennuksena kuitenkin vain, jos sen tuottama lämpö on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tuotantorakennukseen tai rehuvarastoon taikka niihin liittyvään konevarastoon tai -korjaamoon. Jos lämpöä tuotetaan useaan kotieläintaloudessa tarvittavaan rakennukseen tai kotieläintaloudessa ja muussa tuotannossa tarvittavaan rakennukseen, lämpökeskuksen tuki määräytyy sen rakennuksen tukitason mukaan, johon pääosa lämmöstä on tarkoitettu.

Tukikelpoisiin kustannuksiin ei lueta kustannuksia, jotka aiheutuvat tuotantorakennukseen tai muuhun 1 momentissa tarkoitettuun rakennukseen sisältyvän konevaraston tai –korjaamon taikka muun sellaisen tilan rakentamisesta, laajentamisesta tai peruskorjaamisesta taikka muista mainittuihin kohteisiin liittyvistä kustannuksista, jotka eivät liity välittömästi kotieläintuotantoon.

4 §Lypsy- ja nautakarjatalous

Tukea voidaan myöntää lypsy- ja nautakarjataloudessa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Tukea voidaan myöntää lypsykarjataloudessa tarpeellisen tuotantorakennuksen rakentamisinvestointiin vain, jos hakemuksen kohteena olevalla maatilalle on vahvistettu Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 4 ja 6 §:ssä tarkoitettu maidon viitemäärä, joka viiden vuoden kuluttua tuen myöntämisestä vastaa maatilalla investoinnin toteuttamisen jälkeen vaadittavaa tilan eläinpaikkojen perusteella laskettua 8 100 litran viitemäärää lypsylehmäpaikkaa kohden. Jos viitemäärä ei viiden vuoden kuluttua tuen myöntämisestä vastaa tuen myöntämisen perusteena ollutta viitemäärää ja maatilalla olevien eläinpaikkojen määrä tällöin ylittää viitemäärään suhteutettujen eläinpaikkojen määrän, tuki voi kohdentua vain siihen osuuteen hyväksyttävistä rakentamiskustannuksista, joka viiden vuoden kuluttua tuen myöntämisestä vastaa olemassa olevan viitemäärän suhteellista osuutta eläinpaikkojen perusteella vaadittavasta maidon viitemäärästä.

5 §Sikatalous

Tukea voidaan myöntää sikataloudessa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen peruskorjaamiseen. Tukea voidaan lisäksi myöntää sikalan jaloittelutarhan uudisrakentamiseen.

6 §Lammas- ja vuohitalous

Tukea voidaan myöntää lammas- ja vuohitaloudessa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen.

7 §Kana- ja siipikarjatalous

Tukea voidaan myöntää siipikarjanlihan tuotannossa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen peruskorjaamiseen.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan myöntää investointiin, jossa kanojen häkit korvataan eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinsuojeluasetuksessa (396/1996) sekä eläinsuojelulain nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä virikehäkeillä.

Kananmunantuotannossa tukea voidaan lisäksi myöntää investointiin, jossa kananmunien tuotantotapaa muutetaan siten, että häkkikanala muutetaan eläinsuojelulaissa asetetut edellytykset täyttäväksi kerrosritilä- tai lattiakanalaksi.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat 1―3 momentissa tarkoitetun investoinnin edellyttämästä tuotantorakennuksen pinta-alan tai tilavuuden lisäämisestä.

8 §Hevostalous

Tukea voidaan myöntää hevosten kasvattamisessa tarvittavan tallin tai muun tuotantorakennuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Tukea ei myönnetä maneesin rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen eikä muuhun sellaiseen investointiin, joka liittyy hevostalouden palvelutoimintaan.

3 lukuKasvinviljelyyn liittyvät investoinnit

9 §Kasvihuonetuotanto

Tukea voidaan myöntää kasvihuonetuotannossa tarvittavan rakennuksen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Tällaisena rakennuksena pidetään myös lämpökeskusta siltä osin, kuin se tuottaa lämpöä kasvihuoneeseen. Kasvihuoneen lämmitysjärjestelmään ja lämpökeskukseen sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään.

Kasvihuonetta voidaan pitää tukikelpoisena rakennuksena, jos siinä on:

1)

betonisokkeli- tai betonipilariperustus taikka muu vastaava kiinteä perustus;

2)

lämmitys- sekä tuuletus- tai jäähdytysjärjestelmä;

3)

katteena kasvihuonekäyttöön tarkoitettu lasi, kerroslevy tai kaksinkertainen muovi.

10 §Salaojitus

Tukea voidaan myöntää pellon salaojittamiseen. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että salaojitus täyttää, mitä tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (333/2008) säädetään.

Tukea ei myönnetä valtaojien putkituksiin eikä pienpumppaamoinvestointeihin.

11 §Kuivaamot

Tukea voidaan myöntää viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitettujen lämmin- ja kylmäilmakuivureiden uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä viljan vaunukuivureiden hankintaan.

Avustuksena myönnettävä tuki voidaan myöntää viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna, jos kuivaamoa käytetään kahden tai useamman maatilan viljan tai heinän kuivaamiseen. Yhteiseen käyttöön tarkoitetun kuivaamokapasiteetin tarve on osoitettava asianmukaisella tavalla ja kuivaamon kokonaiskapasiteetista olennaisen osan oltava tarkoitettu käytettäväksi muiden kuin hakijan hallinnassa olevan maatilan viljan kuivaamiseen.

12 §Viljavarastot ja muut tuotevarastot

Tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden tuotevarastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen.

Tukea voidaan myöntää korotettuna puutarhatuotteiden tuotevaraston uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, jos kyseisten tuotteiden varastointiin maksetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 12 §:ssä tarkoitettujen puutarhatuotteiden varastointitukea.

13 §Sadonkorjuukoneet

Tukea voidaan myöntää avomaan puutarhataloudessa tai muussa maataloudessa tarvittavan sadonkorjuukoneen hankintaan yhteiskäyttöön. Koneen käyttöajasta on olennaisen osan kohdistuttava sadonkorjuuseen muun kuin hakijan hallinnassa olevalla maatilalla. Kahden tai useamman viljelijän yhteiskäyttö on osoitettava asianmukaisella tavalla.

4 lukuMuut tuotantosuunnat

14 §Turkistarhaus

Tukea voidaan myöntää:

1)

rakentamisinvestointiin, joka aiheutuu siitä, että turkistarhaus ympäristönsuojelusta johtuvista syistä siirretään pohjavesialueelta uuteen paikkaan;

2)

investointiin, jolla minkkien ja kettujen häkit korvataan eläinsuojelulaissa (247/1996) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä asetetut edellytykset täyttävillä häkeillä;

3)

varjotalojen, eristämättömien eläinhallien, rehunsäilytystilojen ja lantaloiden uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle; sekä

4)

ympärivuotista juottojärjestelmää ja kahden tai useamman tarhan yhteislantalaa koskevaan rakentamisinvestointiin sekä olemassa olevien varjotalojen varustamiseen vesitiiviillä alustalla.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksenä on, että viranomainen on päätöksellään määrännyt turkistarhauksen lopetettavaksi pohjavesialueella. Avustusta voidaan myöntää vain siltä osin kuin hyväksyttävät kustannukset johtuvat tarhan rakentamisesta lopetettavaksi määrätyn turkistarhan tuotantokapasiteettia vastaavan laajuisena.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa investoinnissa kettuhäkit voidaan korvata myös minkkihäkeillä, jolloin hyväksyttävät kustannukset ovat enintään yhtä suuret kuin jos häkit olisi korvattu mainitut vaatimukset täyttävillä kettuhäkeillä.

15 §Mehiläistalous

Tukea voidaan myöntää mehiläistaloudessa tarpeellisen pesäkaluston hankkimiseen, käsittelytilojen ja varastojen uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä hunajalinkojen hankintaan.

16 §Eräät muut tuotantosuunnat

Tukea voidaan myöntää investointiin, joka koskee sienten kasvatuksessa, riistatarhauksessa sekä luonnonmarjojen ja -sienten keräämisessä tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamista, laajentamista tai peruskorjaamista.

Tukea ei myönnetä investointiin, joka edistää villisikojen, strutsien, emujen ja biisonien tarhausta taikka näistä eläimistä saatavan lihan tuotantoa.

5 lukuErinäiset investoinnit

17 §Maataloustuotteiden kauppakunnostaminen

Tukea voidaan myöntää maataloustuotteiden kauppakunnostamisessa tarvittavien rakennusten, rakennelmien ja rakenteiden uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä koneiden ja laitteiden hankintaan. Tukea ei kuitenkaan myönnetä poronlihan kauppakunnostukseen liittyviin eikä kananmunanpakkaamojen investointeihin.

Tuettavan toiminnan on hyödynnettävä pääosin maatilan raaka-aineita. Tuotteet on valmistettava myytäväksi jälleenmyyjille tai jatkojalostajille.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuote on toimenpiteen jälkeen edelleen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettu maataloustuote.

18 §Ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia ja tuotantohygieniaa edistävät investoinnit

Tukea voidaan myöntää investointiin, josta aiheutuu ympäristön suojeluun tai parantamiseen, kotieläintaloutta harjoittavan maatalousyrityksen hygieniaolojen parantamiseen tai kotieläinten hyvinvointiin liittyviä ylimääräisiä kustannuksia. Tukea ylimääräisiin kustannuksiin voidaan kuitenkin myöntää vain, jos investoinnin avulla ylitetään asianomaista tuotannonalaa ja tukikohdetta koskevat Euroopan yhteisön lainsäädäntöön sisältyvät ympäristöä, hygieniaoloja ja kotieläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset. Jos kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvät vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset ylittävät yhteisön lainsäädännössä edellytetyt vastaavat vaatimukset ja investointi on toteuttava kansallisen lainsäädännön vähimmäisvaatimusten mukaisesti, kustannus on ylimääräinen ainoastaan siltä osin, kuin sen avulla ylitetään myös kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvät vaatimukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tukea voidaan myöntää kuitenkin vain tukikelpoisiin lisäkustannuksiin, jotka johtuvat:

1)

tuotantorakennukseen kiinteästi asennettavista lypsy- ja emolehmien sekä siitossonnien parsipedeistä ja muiden nautaeläinten parsimatoista;

2)

eläinkohtaiseen viilentämiseen tarkoitetuista sikalarakennukseen kiinteästi asennettavista laitteista ja järjestelmistä lukuun ottamatta sikalan ilmanvaihtolaitteista johtuvia kustannuksia; sekä

3)

sellaisen rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisesta, laajentamisesta tai peruskorjaamisesta tai laitteen hankinnasta, jonka tarkoituksena on kuolleitten nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen varastointi tai polttaminen.

Tukea 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun investointiin ei myönnetä, jos se sisältyy tuotantorakennuksen uudisrakentamiseen tai laajennukseen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun investointiin on, että investointi toteutetaan sellaisella alueella, jolta maa- ja metsätalousministeriö on eläintautilain (55/1980) nojalla määrännyt kyseisen eläinlajin raadot kerättäväksi.

Tukea ei myönnetä, jos investointiin sisältyy tuotantokapasiteetin lisääminen.

19 §Työympäristön parantaminen

Tukea voidaan myöntää sellaiseen lypsyjärjestelmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen käsittelyhäkin, säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen tai apevaunun hankintaan, jonka pääasiallinen tarkoitus on parantaa tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työoloja. Tukea voidaan myöntää kuitenkin säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen ja apevaunun hankintaan vain, jos hakijalle ei ole aikaisemmin myönnetty samaan tarkoitukseen tukea. Tukea ei myönnetä pienkuormaajien eikä -traktoreiden hankintaan.

Tukea ei myönnetä lypsyrobotin hankintaan eikä investointiin, joka käsittää kotieläintalouden tuotantorakennuksen peruskorjaamisen.

20 §Muuta kuin kotieläintaloutta tai kasvihuonetuotantoa palvelevat lämpökeskukset

Sen lisäksi, mitä 3―9 §:ssä säädetään, tukea voidaan myöntää 27 §:ssä säädetyt edellytykset täyttävän maatilan lämpökeskuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen.

Lämpökeskusta pidetään tukikelpoisena rakennuksena vain siltä osin, kuin sen tuottama lämpö on tarkoitettu käytettäväksi:

1)

muihin maatilan tuotantotoiminnassa välttämättömiin rakennuksiin ja rakennelmiin kuin 3―9 §:ssä tarkoitettuihin; tai

2)

maatalouskoneiden säilyttämiseen ja korjaamiseen tarvittavaan konehalliin tai konekorjaamoon taikka muuhun niitä vastaavaan tilaan.

21 §Maatilan biokaasulaitokset

Tukea voidaan myöntää sellaisen laitoksen rakentamiseen, jonka avulla biomassasta tuotetaan kaasua käytettäväksi maatilan tuotannossa tarvittavien rakennusten lämmittämiseen. Laitoksen avulla voidaan tuottaa myös muuta maatilan tuotannossa tarvittavaa energiaa.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1)

yli puolet laitoksessa käytettävästä biomassasta on peräisin hakijan tai, jos hakijana on yhteisö, yhteisön hallinnassa olevalta maatilalta taikka yhteisön osakkaan hallinnassa olevalta maatilalta; ja

2)

yli puolet tuotetusta energiasta käytetään 1 kohdassa tarkoitetulla yhdellä tai useammalla maatilalla.

Biomassaksi katsotaan maatilalta saatavat bioenergian raaka-aineet ja sivutuotteet, elintarvikkeiden valmistajien ja kaupan eloperäiset jätteet sekä puhdistamolietteet ja haja-asutuksen jätevesilietteet.

Tukea voidaan myöntää hyväksyttäviin kustannuksiin, jotka johtuvat:

1)

laitokseen kuuluvien laitteiden edellyttämän tilan rakentamisesta;

2)

kaasu- ja lietesäiliön rakentamisesta;

3)

kaasua tuottavan reaktorin hankinnasta; sekä

4)

muista biokaasun tuotannossa ja käytössä välttämättömien rakennelmien ja rakenteiden rakentamisesta sekä niihin tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinnasta.

22 §Maanhankinta

Maataloutta koskevaan maan- ja kiinteistönhankintaan voidaan myöntää tukea seuraaviin tarkoituksiin:

1)

pellon hankintaan;

2)

kokonaisen maatilan tai sen osan hankintaan:

3)

tuotantorakennuksen hankintaan maapohjineen;

4)

hakijan yksinomaiseen omistukseen jäävää maatilaa koskevan, osituksesta ja perinnönjaosta johtuvan lunastusosuuden maksamiseen maatilasta tai sen osasta;

5)

hakijan yksinomaiseen omistukseen osituksessa jäävästä maatilasta johtuvan tasingon maksamiseen;

6)

hakijalle testamentatusta maatilasta tai sen osasta johtuvan lakiosan täydennyksen suorittamiseen, jos koko maatila jää hakijan omistukseen;

7)

aloitustuen kohteena olleen maatilan tai sen osan hankintaan, jos aloitustukea on haettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 vireille tulleella hakemuksella ja aloitustuki on myönnetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua maanostolainaan liittyvää tukea ei myönnetä samaan saantoon sisältyvän irtaimiston hankintaan, 1 momentin 4―6 kohdassa tarkoitettuun suoritukseen siltä osin, kuin se koskee maatilan irtaimistoa, eikä vuokramaalla sijaitsevan tuotantorakennuksen hankintaan.

Tukea ei myönnetä asuinrakennuksen tai metsän hankintaan. Tukea maanhankintaan ei myönnetä, jos hakijalle on myönnetty aloitustukea 12 päivänä toukokuuta 2008 tai sen jälkeen vireille tulleen hakemuksen perusteella samaan maatilaan kuuluvan tilan osan hankintaan. Tilan osalla tarkoitetaan sekä määräosaa että määräalaa rekisteritilasta.

Tukea maanhankintaan ei myönnetä, jos pelto on yli 20 kilometrin etäisyydellä ostajan maatilan talouskeskuksesta kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna. Erityisistä syistä tukea voidaan myöntää, vaikka etäisyys on edellä sanottua jonkin verran pitempi.

Tukea maanhankintaan voidaan myöntää vain, jos tukikelpoinen kauppahinta on vähintään 40 000 euroa.

23 §Maan- ja kiinteistönhankinnan hyväksyttävät kustannukset

Hyväksyttäviin kustannuksiin luetaan vastike hankitun omaisuuden arvosta maatalouteen käytettynä siltä osin kuin sen muodostaa:

1)

laina, jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen ja joka on myönnetty rakennetukilain, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990), maatilalain (188/1977) tai muun maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön nojalla taikka vastaava valtion myyntihintasaaminen, joka on syntynyt edellä tarkoitetun lainsäädännön tai maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) nojalla;

2)

muu luotto, joka kohdistuu hankittavaan tilaan ja jonka hakija on luovutuskirjassa sitoutunut maksamaan pois tai ottanut vastattavakseen;

3)

viimeistään lainan viimeistä erää nostettaessa rahana myyjälle tai myyjän määräämille maksettava kauppahinta tai sen osa.

24 §Maan- ja kiinteistönhankinnan enimmäiskustannukset

Tukea voidaan myöntää vain sellaiseen maanhankintaan, jossa pellon hinta maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä ei ylitä paikkakunnan käypää hintaa. Tällöin on otettava huomioon hankinnan kohteena olevan maa-alueen sijainti, koko, maan laatu, ojitus, etäisyys talouskeskuksesta ja muut niihin verrattavat alueen tuotannolliseen hyötyyn vaikuttavat seikat sekä rakennettua maata hankittaessa rakennusten sijainti, koko ja kunto.

25 §Maatalousmaan lainoituskelpoinen enimmäishinta

Huolimatta siitä, että maatalousmaasta maksettava vastike täyttää 23 ja 24 §:ssä tarkoitetut edellytykset, lainoituskelpoiseksi hankintahinnaksi ei lueta sitä osaa hankintahinnasta, joka ylittää seuraavat enimmäishinnat:

Työvoima- ja elinkeinokeskus

Lainoituskelpoinen enimmäishinta

euroa/ha

Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi

6 000

Häme, Kaakkois-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa

5 000

Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo

3 500

Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi

2 500

Jos samalla kaupalla hankittava alue sijaitsee kahden tai useamman työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella, lainoituskelpoinen enimmäishinta ratkaistaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen perusteella, jonka alueella pääosa hankittavasta alueesta sijaitsee.

Lainaa ei saa myöntää siltä osin, kuin hankintahinta ylittää lainoituskelpoisen kauppahinnan.

6 lukuRakentamista koskevat rajoitukset

26 §Tuen ulkopuolelle jäävät rakentamiskustannukset

Tukea ei myönnetä rakentamisesta, laajentamisesta tai peruskorjaamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka koskevat:

1)

konehallia tai -korjaamoa;

2)

kuljetusvälinesuojaa;

3)

alueen tai tilan varustamista kuljetusvälineen säilyttämistä varten tai

4)

muuta sellaista rakennusta, rakennelmaa tai rakennetta, joka ei ole tuotannon kannalta välttämätön.

27 §Lämpökeskuksia koskevat rajoitukset

Edellytyksenä tuen myöntämiselle lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen on, että lämpökeskuksessa hyödynnetään jätelämpöä, vesistön, ilman, maaperän tai auringon lämpöä tai muuta uusiutuvaa energialähdettä biomassa mukaan lukien. Haettaessa tukea sellaisen lämpökeskuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaamiseen, jossa voidaan hyödyntää turvetta, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että lämpökeskuksessa voidaan tuottaa lämpöä myös puun tai muun uusiutuvan energialähteen avulla.

Tukea ei myönnetä niihin lämpökeskuksen kustannuksiin, jotka johtuvat siitä, että lämpökeskuksessa on mahdollista käyttää öljyä, kivihiiltä tai muuta niitä vastaavaa fossiilista polttoainetta.

7 lukuTuet ja niiden hakeminen

28 §Tuen muoto ja enimmäismäärä

Tuki myönnetään 4―25 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin avustuksena, korkotukilainan korkotukena tai valtiontakaukseen sisältyvänä tukena taikka niiden yhdistelmänä ottaen huomioon tämän asetuksen liitteen mukaiset tuen enimmäismäärät ja tukimuodot. Sellaiselle yrittäjälle, joka täyttää nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen edellytykset ja jonka tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta enempää, tuki 4―9 §:ssä ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin investointeihin voidaan myöntää liitteessä esitetyin tavoin kymmenellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Jos samaan investointiin hakee tukea kaksi tai useampi yrittäjä yhdessä tai erikseen, tuki voidaan myöntää korotettuna vain, jos kaikki hakijat täyttävät edellä mainitut edellytykset.

Korkotukilainaa voidaan myöntää vähintään 50 prosenttia ja enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista sen mukaan kuin liitteen tukikohteissa esitetään. Maanhankintaan myönnettävän korkotukilainan määrä voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia. Jos investoinnin hyväksyttävä kokonaiskustannus on vähemmän kuin 7 000 euroa, ei korkotukena myönnettävää tukea kuitenkaan myönnetä.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuihin investointeihin avustuksena myönnettävä tuki myönnetään Euroopan yhteisön osaksi rahoittamana Manner-Suomen maaseutuohjelmassa hyväksytyin rajoituksin ja muu osa kohteen tuesta yksinomaan kansallisista varoista. Muihin tarkoituksiin myönnettävä avustus myönnetään kokonaan kansallisista varoista.

Valtiontakaus voidaan myöntää vain lypsy- ja nautakarjatalouden investointeihin. Valtiontakauksen enimmäismäärä investointia kohden on 500 000 euroa.

29 §Tuen enimmäismäärä eräissä tapauksissa

Rakennetukilain nojalla myönnettyä investointitukea voidaan myöntää vain siltä osin kuin myönnetyn tuen määrä ei ylitä 500 000 euroa tuensaajaa kohden kolmen verovuoden jakson aikana.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuen enimmäismäärä tuettua investointia kohden saa olla enintään 750 000 euroa, kun investoinnin toteuttaa:

1)

vähintään kaksi maatalousyrittäjää yhdessä; tai

2)

sellainen maatalousyritys, jossa on kaksi osakasta tai jäsentä ja jonka kaikki osakkaat tai jäsenet täyttävät maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvussa säädetyt yrittäjää koskevat edellytykset.

Lisäksi 1 momentissa säädetyn estämättä tuen enimmäismäärä tuettua investointia kohden saa olla enintään 1 000 000 euroa, kun investoinnin toteuttaa:

1)

vähintään kolme maatalousyrittäjää yhdessä; tai

2)

sellainen maatalousyritys, jossa on vähintään kolme osakasta tai jäsentä ja jonka kaikki osakkaat tai jäsenet täyttävät maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 luvussa säädetyt yrittäjää koskevat edellytykset.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua korotusta ei kuitenkaan myönnetä, jos maatalousyrittäjiä on vain kaksi tai maatalousyrityksessä on vain kaksi osakasta tai jäsentä ja he ovat keskenään avio- tai avopuolisot. Vastaavasti 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettua korotusta ei myönnetä, jos maatalousyrittäjiä on vain kolme tai maatalousyrityksessä on vain kolme osakasta tai jäsentä, joista kaksi on keskenään avio- tai avopuolisoita. Avopuolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa osakas tai jäsen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Jos hakijana oleva luonnollinen henkilö on saanut investointitukea yhteisön osakkuuden tai jäsenyyden perusteella taikka yhteisesti toisen tahon kanssa, otetaan aikaisemmin myönnetty tuki edellä tarkoitettua tuen enimmäismäärää laskettaessa huomioon hakijana olevan luonnollisen henkilön omistusosuuden mukaisessa suhteessa. Jos hakijana oleva luonnollinen henkilö on osakkaana tai jäsenenä yhteisössä, jolle on myönnetty tukea, otetaan yhteisölle aikaisemmin myönnetty tuki edellä tarkoitettua tuen enimmäismäärää laskettaessa huomioon hakijan omistusosuuden mukaisessa suhteessa. Jos hakijana olevan yhteisön osakas tai jäsen on saanut investointitukea, otetaan yhteisölle myönnettävän tuen enimmäismäärää laskettaessa huomioon yhteisön osakkaan tai jäsenen saama tuki tämän omistusosuuden mukaisessa suhteessa.

30 §Hakuaika

Vuonna 2009 myönnettävää investointitukea voi hakea kahtena eri hakuaikana. Ensimmäinen hakuaika alkaa 31 päivänä lokakuuta 2008 ja päättyy 9 päivänä tammikuuta 2009. Toinen hakuaika alkaa 15 päivänä helmikuuta 2009 ja päättyy 15 päivänä huhtikuuta 2009. Maanhankintaa koskevan tuen hakuaika kuitenkin alkaa 30 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä marraskuuta 2009.

31 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä lokakuuta 2008.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Myönnettäessä tukea Manner-Suomessa muualla kuin 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla A- tai B-tukialueella sijaitsevaa maatilaa varten tukea voidaan korottaa 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla vain, jos Euroopan yhteisöjen komissio Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan nojalla päätöksellään on hyväksynyt pykälässä tarkoitetun tukimäärän korotuksen.

Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaLainsäädäntöneuvos Katriina Pessa

Liite

Sivun alkuun