Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 51/2008 (Julkaistu 28.5.2008)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,
muutetaan 4 päivänä huhtikuuta 2007 luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 366/2007 ) 6 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 25 §:n 1 momentti, 37 §:n 3 momentti, 39 §, 55 §:n 1 momentti ja 71 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 1 momentti asetuksessa 155/2008, 14 §:n 3 momentti, 21 §:n 2 momentti, 39 ja 71 § asetuksessa 995/2007, 37 §:n 3 momentti ja 55 §:n 1 momentti asetuksessa 658/2007, sekä
lisätään asetukseen uusi 54 a―54 c § sekä liitteeseen 2 uusi 8 kohta seuraavasti:
6 §Tukikelpoisuuden vaihtaminen
Sitoumuksen antava tai tehnyt viljelijä voi hakea tukikelpoisuuden vaihtamista 3 §:ssä tarkoitetun tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihdettava tukikelpoinen peltoala on tullut ilmoittaa peruslohkona vuonna 2007. Tukikelpoisuus on vaihdettava pois koko peruslohkolta. Jos vaihdettava ympäristötuessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee C1―C4-tukialueella, tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A- tai B-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Jos vaihdettava luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee C2―C4-tukialueella, tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A-, B- tai C1-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Jos vaihdettava luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee B- tai C1-tukialueella, tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa, jos vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti alle kaksi hehtaaria. Tukikelpoisuutta ympäristötuessa ei voi vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus. Tukikelpoisuuden vaihtaminen ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide. Vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, sitoumuksen antamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä. Jos sitoumus on annettu vuonna 2007, vaihdettavat peltoalat on tullut ilmoittaa vuoden 2007 pinta-alatukea koskevalla hakemuksella.
14 §Sopimuskaudet ja -vuodet
Jäljempänä 40, 41 ja 51 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskaudeksi voidaan hakea viisi tai kymmenen vuotta. Jäljempänä 54 a ja 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta ja 54 c §:ssä tarkoitetun sopimuksen kymmenen vuotta. TE-keskus vahvistaa sopimuksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä sopimuskauden pituuden. Muiden sopimusten sopimuskausi on viisi vuotta.
Jäljempänä 45, 46 ja 52 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jäljempänä 40 ja 54 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi voi alkaa joko 1 päivänä toukokuuta tai 1 päivänä lokakuuta. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, 40 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos sopimukseen haetulle alalle kylvetään syksyllä alkuperäiskasvi, 54 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Jäljempänä 54 a―c §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi alkaa vuonna 2008 1 päivänä lokakuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta.
15 §Suunnitelmaan perustuvat sopimukset
Jäljempänä 40―43, 49, 51 ja 54 a §:ssä tarkoitetun sopimuksen on perustuttava kirjalliseen suunnitelmaan, jossa on esitettävä toimenpiteet jokaiselle sopimusvuodelle.
16 §Suunnitelman sisältö
Edellä 15 §:ssä tarkoitetussa suunnitelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot ja asiakirjat:
suunnitellun hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet;
suunnitelma-alueen kartta, johon on merkittävä ne peruslohkot, joita hakemus koskee;
jos peruslohkot, joille sopimusta haetaan, ovat olemassa olevia peruslohkoja, suunnitelma-alueen karttana käytetään digitoituja peruslohkokarttoja;
jos kyseessä on 42 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimukseen haetun pellon sijainti pohjavesialueella on merkittävä karttaan;
jos kyseessä on 49 ja 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, suunnitelmassa on oltava sijaintikartta, suunnitelmakartta ja suunnitelmaselostus; sijaintikarttana voidaan käyttää esimerkiksi peruskarttaa, jonka jäljennökseen on merkittävä sopimuskohteen tarkka sijainti;
yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet sekä niiden toteutusaikataulu vuosittain; suunnitelman on sisällettävä selostus siitä, miten toimenpiteet edistävät sopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista;
jos kyseessä on 42 §:ssä tarkoitettu sopimus, suunnitelmassa on muun muassa yksilöitävä vuosittaiset viljelytoimenpiteet sekä ne 42 §:ssä tarkoitetut mahdolliset rajoitukset, joihin viljelijä hakemuksellaan sitoutuu sekä näistä rajoituksista aiheutuvat yksilöidyt kustannukset;
laskelma toimenpiteiden kustannuksista, tulonmenetyksistä sekä alueen käytöstä mahdollisesti saatavasta taloudellisesta hyödystä; kustannuslaskelmaa ei edellytetä 50 §:ssä tarkoitettujen pienten perinnebiotooppien osalta esitetyistä toimenpiteistä;
arvio hankkeen vaikutuksista ympäristöön tai maisemaan;
jäljennös hoitopäiväkirjasta aiemmalta sopimuskaudelta, jos haettu alue tai sen osa on kuulunut aiemmin suunnitelmaa vaativaan sopimukseen ja jonka sopimusehtona on ollut hoitopäiväkirjan pitäminen;
jos kyseessä on 43 §:ssä tarkoitettu sopimus, suunnitelmaan on liitettävä ojastokartat, joihin on merkitty säätökaivot, pohjavesiputket ja ojat.
20 §Toteuttamisaikataulu eräissä sopimuksissa
Jos kyseessä on 40―43, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytyssä suunnitelmassa muuta edellytetä.
21 §Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alan väheneminen
TE-keskuksen on kuultava alueellista ympäristökeskusta ennen sopimuksen muuttamista koskevan päätöksen tekemistä sopimuksen kohteena olevan pinta-alan vähenemisen vuoksi silloin, kun arvioidaan 15 §:ssä tarkoitettua sopimusta ja sille asetettujen tavoitteiden mahdollista vaarantumista, jollei kyseessä ole 43 §:ssä tarkoitettu sopimus.
25 §Sopimuksen tarkentaminen, tarkistaminen ja muuttaminen
Jos kyseessä on 40―43, 49 tai 51 §:ssä tarkoitettu sopimus, sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä tuen saajan hakemuksesta tai TE-keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua. Tarkentamista on haettava toimintalinjan 2 lain 13 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen. Ennen tarkentamista tuen saajaa ja alueellista ympäristökeskusta on kuultava asiasta. Alueellisen ympäristökeskuksen kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos on kyse 43 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta.
37 §Lisätoimenpiteen muuttaminen ja siitä luopuminen
Lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos maatilan kotieläintuotannosta luovutaan tai eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät täyty, ja lisätoimenpiteeksi on valittu 32 §:n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu lisätoimenpide. Valitusta 32 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä hakee 45 tai 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Edellä 32 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos kotieläintilan ehtoihin sitoutuneella maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien määrä ylittää 2 eläinyksikköä. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä voi luopua silloin, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. A- ja B-tukialueille kohdistuvista 32 §:n 4―7 ja 10 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä luopuu kaikista kyseisillä alueilla sijaitsevista peltoaloistaan.
39 §Sopimustyypit
TE-keskus voi tehdä viljelijän kanssa seuraavia sopimuksia:
suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito;
monivaikutteisen kosteikon hoito;
pohjavesialueiden peltoviljely;
valumavesien käsittelymenetelmät;
― säätösalaojitus
― säätökastelu
― kuivatusvesien kierrätys
luonnonmukainen tuotanto;
luonnonmukainen kotieläintuotanto;
perinnebiotooppien hoito;
luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen;
alkuperäisrotujen kasvattaminen;
alkuperäiskasvien viljely;
ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen;
lietelannan sijoittaminen peltoon;
turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely.
54 a §Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
Sopimus voidaan tehdä viljelyksessä olevalle peltolohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on korkea tai arveluttavan korkea. Sopimus voidaan tehdä myös viljelyksessä olevalle peltolohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on vähintään hyvä, jos lohko sijaitsee valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella tai lammen, järven tai meren rannalla ja on kyseisiin vesialueisiin päin kalteva. Sopimus voidaan tehdä peltolohkolle, joka sijaitsee A- tai B-tukialueella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peltolohkoa tai osaa siitä.
Sopimuksen voi tehdä myös viljelijä, joka on valinnut 32 §:n 6 kohdan mukaisen lisätoimenpiteen. Sopimuslohkolla voi täyttää peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoja, mutta lohkolle ei makseta 32 §:n 3, 4 ja 5 kohtien mukaisten lisätoimenpiteiden tukea. Sopimuksen voi tehdä myös viljelijä, jolla on voimassa 45 tai 46 §:ssä tarkoitettu sopimus. Sopimusalalle ei kuitenkaan tässä tapauksessa makseta 45 tai 46 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen perustuvaa tukea.
Sopimusta ei voida tehdä pellolle, joka on ollut vähintään kaksi edeltävää vuotta pysyvästi tai tilapäisesti viljelemättä tai hoidettuna viljelemättömänä peltona.
Voimassa oleva 40 §:ssä tarkoitettu sopimus voidaan vaihtaa tässä pykälässä tarkoitettuun sopimukseen.
54 b §Lietelannan sijoittaminen peltoon
Tuki maksetaan peltolohkolle, jolle on tilalla voimassa olevan ympäristötukisitoumuksen sekä mahdollisten muiden 39 §:ssä tarkoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti levitetty lietelantaa tai virtsaa vähintään 20 m 3 hehtaarille vuodessa. Lietelanta tai virtsa on levitettävä peltolohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla, jotka sijoittavat lannan suoraan maahan levittämisen yhteydessä. Jos sopimuslohkolle on kyseisenä vuonna levitetty naudan tai sian lietelantaa, lohkolle ei saa tämän lisäksi levittää fosforilannoitteita pintalevityksenä.
54 c §Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely
Sopimus voidaan tehdä peltolohkolle, jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Maalaji todetaan voimassa olevan viljavuustutkimuksen perusteella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.
Sopimuksen voi tehdä myös viljelijä, joka on valinnut 32 §:n 6 kohdan mukaisen lisätoimenpiteen. Sopimuslohkolla voi täyttää peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoja, mutta lohkolle ei makseta 32 §:n 3, 4 ja 5 kohtien mukaisten lisätoimenpiteiden tukea.
Sopimusta ei voida tehdä pellolle, jolla on edellisenä vuonna viljelty ruokohelpiä. Jos sopimus alkaa 1 päivänä lokakuuta, tarkasteltava aika on saman vuoden kasvukausi. Jos sopimus alkaa 1 päivänä toukokuuta, tarkasteltava aika on edellisen vuoden kasvukausi. Sopimusta ei voida tehdä myöskään vapaaehtoisesti kesannoidulle pellolle, joka sijaitsee I- tai II-luokan pohjavesialueella.
55 §Rajoitukset sopimuksia tehtäessä
Viljelijä, jolla on voimassa vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu perus- ja lisätoimenpiteitä koskeva sitoumus ja joka on valinnut kyseisen asetuksen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen -lisätoimenpiteen, ei voi tehdä 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta, jos lisätoimenpiteen voimassaolo jatkuu kyseisen sopimuksen voimassaoloaikana. Viljelijä, jolla on voimassa vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettu perus- ja lisätoimenpiteitä koskeva sitoumus ja joka on valinnut kyseisen asetuksen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun maatilan monimuotoisuuskohteet -lisätoimenpiteen, ei voi tehdä 45, 46 ja 51 §:ssä tarkoitettua sopimusta lisätoimenpiteen toteuttamisalueella, jos lisätoimenpidettä koskeva ehto jatkuu kyseisen sopimuksen voimassaoloaikana. Viljelijä, joka on valinnut 32 §:n 8 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen, ei voi tehdä 54 b §:ssä tarkoitettua sopimusta.
71 §Erityistukien tukimäärät
Sopimuksen tehneelle viljelijälle tai muulle tuen saajalle maksetaan vuosittain erityistukea sopimukseen sisältyvää peltohehtaaria, muun alueen hehtaaria, eläinyksikköä tai kanoista maatilaa kohti enintään:
Sopimus | Euroa |
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito | enintään 450/ha A- ja B-tuki- alueella |
enintään 350/ha C-tukialueella | |
Monivaikutteisen kosteikon hoito | enintään 450/ha |
Pohjavesialueiden peltoviljely | enintään 156/ha |
Valumavesien käsittelymenetelmät | |
- säätösalaojitus | enintään 54/ha |
- säätökastelu | enintään 108/ha |
- kuivatusvesien kierrätys | enintään 140/ha |
Luonnonmukainen tuotanto | 141/ha |
Luonnonmukainen kotieläintuotanto | 126/ha |
Perinnebiotooppien hoito | enintään 450/ha |
- arvokkaat pienialaiset kohteet 5―30 aaria | 135/kohde |
Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen | enintään 450/ha |
Alkuperäisrotujen kasvattaminen | |
- suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmas | 270/ey |
- itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja | 500/ey |
- länsisuomenkarja | 270/ey |
- suomenhevonen | 270/ey |
- suomenvuohi | 270/ey |
- maatiaiskanat ja -kukot | |
- 20―39 kanaa ja kukkoa | 100/maatila |
- 40―59 kanaa ja kukkoa | 150/maatila |
- vähintään 60 kanaa ja kukkoa | 250/maatila |
Alkuperäiskasvien viljely | 450/ha |
Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen | enintään 347/ha |
Lietelannan sijoittaminen peltoon | 56/ha |
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely | |
- kotieläintilat, joilla kasvatetaan nautoja, hevosia, lampaita tai vuohia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä | 68/ha |
- muut kotieläintilat ja kasvinviljelytilat | 114/ha |
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2008
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaHallitussihteeri Suvi Ruuska
Liite 2
Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa
--------------------------------------------------
8. Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
Suunnitelma | 125 €/kpl |
Viljavuustutkimuksen kustannukset | |
- Työn lisäkustannus perustoimenpiteisiin verrattuna | 0,5 €/ha/v |
- Tutkimuksen lisäkustannus perustoimenpiteisiin verrattuna | 5,3 €/ha/v |
tai tutkimuksen kustannus | 57 €/kpl |
Katetuoton menetykset | |
- Kuivaheinä | 522 €/ha/v |
- Säilörehunurmi | 817 €/ha/v |
- Ohra | 706 €/ha/v |
- Kaura | 695 €/ha/v |
- Vehnä | 551 €/ha/v |
- Rypsi | 408 €/ha/v |
Sadosta saatava hyöty (vähennettävä tuesta) | |
- Kuivaheinä | 365 €/ha/v |
- Säilörehunurmi | 283 €/ha/v |