Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

297/2008

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus satovahinkojen korvaamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 45/2008 (Julkaistu 7.5.2008)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään satovahinkojen korvaamisesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1214/2000) nojalla:

1 §Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000), jäljempänä satovahinkolaki , nojalla myönnettävien satovahinkokorvausten myöntämisen perusteista sekä satovahinkoneuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa seoskasvustoa sekä korsiviljojen ja valkuaiskasvien seosta, jossa valkuaiskasvien ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta vähintään 50 prosenttia on viljan siementä;

2)

peltoheinällä vähintään viiden vuoden välein uudistettavia kuivaheinä- ja säilörehunurmea tai tuorerehuksi kasvatettavaa heinää tai viljeltyä laidunnurmea;

3)

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

4)

herukalla puna-, valko-, musta- ja viherherukkaa;

5)

katteenalaisella varhaisperunalla avomaalla siirrettävän katteen alla viljeltävää varhaisperunaa;

6)

perheenjäsenellä satovahinkokorvauksen hakijan puolisoa ja alaikäistä lasta;

7)

kirjallisella viljelysopimuksella satovahinkovuonna viimeistään 31 päivänä toukokuuta tehtyä sopimuspuolten allekirjoittamaa sopimusta, josta ilmenevät sopimusosapuolet, tuotteiden jalostustapa, hinnan määräytymisen perusteet, sopimusmäärät, sopimusalat ja sopimusvuosi;

8)

puutarhakasvien sopimusviljelyllä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella tapahtuvaa puutarhakasvien viljelyä, jos koko sopimusalalta saatava sato toimitetaan sellaiselle ostajana toimivalle jalostuslaitokselle, jota satovahinkokorvauksen hakija tai hänen perheenjäsenensä ei omista kokonaan tai pääosin;

9)

hakamaalla, luonnonniityllä, luonnonlaitumella ja metsälaitumella aloja, joilla kasvaa luonnonheinää, joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon ja joilla ei suoriteta muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä.

3 §Korvaukseen oikeuttavat kasvilajit

Satovahinkokorvaukseen oikeuttavia kasvilajeja ovat:

1)

ruis;

2)

syysvehnä;

3)

kevätvehnä;

4)

ohra;

5)

kaura;

6)

seosvilja;

7)

rypsi;

8)

kevätrapsi;

9)

ruistankio;

10)

öljypellava;

11)

herne;

12)

peltoheinä;

13)

vihantavilja;

14)

peruna;

15)

sokerijuurikas;

16)

punajuurikas;

17)

porkkana;

18)

kukkakaali;

19)

valkokaali;

20)

lanttu;

21)

avomaankurkku;

22)

herukka.

Satovahinkokorvauksen myöntämisen edellytyksenä on 1 momentin 16―22 kohdassa tarkoitetuille kasveille sekä tarhaherneelle, että kyseessä on puutarhakasvien sopimusviljelyssä kirjallisen viljelysopimuksen perusteella viljelty tuote. Kirjallisesta viljelysopimuksesta tulee ilmetä tuotteiden jalostustapa. Jalostustavan kuvauksen tulee sisältää kuvaus raaka-aineen käsittelystä. Jalostukseksi ei katsota pelkkää pakastusta, tuoretuotteen kauppakuntoon saattamista ja pussitusta eikä tuotteiden pesemistä ja multausta.

Jos 2 momentissa tarkoitetun viljelysopimuksen on tehnyt usean viljelijän puolesta heidän yhteenliittymänsä tai erillinen yhteisö, satovahinkokorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että sopimuksessa on luettelo yhteenliittymän tai yhteisön jäsenistä.

Satovahinkokorvaukseen oikeuttaviin kasvilajeihin kuuluvat myös 1 momentissa mainittujen kasvilajien erikoisviljelymuodot katteenalaista varhaisperunaa lukuun ottamatta. Korvaukseen oikeuttavien monivuotisten kasvilajien siemenviljelyksille aiheutuneet vahingot voidaan korvata erillisen normisadon arvon mukaisesti.

Hakamaa, luonnonniitty, luonnonlaidun tai metsälaidun ei oikeuta satovahinkokorvaukseen peltoheinänä. Satovahinkokorvausta ei makseta suojavyöhykkeelle, viherlannoitusnurmelle, pysyvälle laitumelle, hoidetulle viljelemättömälle pellolle tai kesannolle aiheutuneista vahingoista.

4 §Luonnonmukainen tuotanto

Satovahinkokorvausta voidaan maksaa satovahinkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetusta vahingosta myös siltä ajanjaksolta, jolta tuottajalle maksetaan Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamaa siirtymävaiheen tukea tavanomaisesta tuotannosta luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymisen vuoksi.

5 §Yleiskorvaus

Satovahinkolain 9 §:ssä tarkoitetun yleiskorvauksen myöntämisestä päätetään yleisen satotilaston sekä muiden kasvukauden kehitystä koskevien tietojen perusteella. Satovahinkoneuvottelukuntaa on kuultava ennen yleiskorvauksen myöntämisestä tehtävää päätöstä.

6 §Talvehtimisvahingot

Jos talvehtimisvahingon kärsinyt kasvusto rikotaan ja kylvetään uudelleen, talvehtimisvahingon suuruutta laskettaessa vahingon arvosta vähennetään ensin satovahinkolain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu viljelijän omavastuuosuus. Omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen saadusta vahingon arvosta otetaan tämän jälkeen huomioon satovahinkolain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu osuus.

Jos vähäisen talvehtimisvahingon kärsinyt talvehtiva peltoheinä jätetään kesannoksi tai hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, talvehtimisvahingon suuruus lasketaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista talvehtimisvahingoista korvataan viljelijälle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla lasketusta vahingon määrästä 90 prosenttia.

7 §Satovahinkoneuvottelukunta

Satovahinkoneuvottelukunnassa on maa- ja metsätalousministeriötä edustava puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Satovahinkoneuvottelukunnan jäsenistä edustaa yksi valtiovarainministeriötä, yksi maa- ja metsätalousministeriötä, yksi Maaseutuvirastoa ja kolme maataloustuottajain keskusjärjestöjä. Valtioneuvosto nimeää jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Satovahinkoneuvottelukunnan sihteerinä toimii virkamies, jonka maa- ja metsätalousministeriö määrää Maaseutuvirastoa kuultuaan.

Satovahinkoneuvottelukunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä satovahinkolain 11 §:ssä säädetään, seurata satovahinkojen korvaamiseen liittyvää toimintaa, antaa lausuntoja valmisteltavana olevasta, satovahinkojen korvaamista koskevasta lainsäädännöstä ja tehdä tarpeen vaatiessa esityksiä maa- ja metsätalousministeriölle satovahinkojärjestelmän parantamiseksi.

8 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä toukokuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan satovahinkojen korvaamisesta 3 päivänä huhtikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (270/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa AnttilaNeuvotteleva virkamies Esa Hiiva

Sivun alkuun