282/2008

Tämä asetus koskee seuraavia Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamia erikoistukia:

Tämä asetus koskee lisäksi maa- ja puutarhatalouden kansallista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena myönnettävää mehiläistalouden kansallista pesäkohtaista tukea.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004, jäljempänä soveltamisasetus , 26 ja 153 artiklan tarkoittamat edustavat satotasot eli raaka-aineen toimituksen vähimmäismäärät ovat kiloina hehtaaria kohti:

Edellä 1 momentissa säädetyissä edustavan sadon kilomäärissä öljyhampun, ohran, kauran, vehnän ja rukiin kosteusprosentti on enintään 14 ja rypsin ja rapsin enintään yhdeksän. Näiden sopimuskasvien sato voidaan toimittaa jalostajalle tai keräilijälle myös kuivempana tai kosteampana, kunhan toimitetun sadon kilomäärä vastaa mainitun määrityskosteuden mukaista edustavaa satotasoa. Edellä 1 momentin a―h kohdassa tarkoitettujen kasvilajien oljet ja varret voidaan laskea mukaan hyvän viljelytavan mukaisesti täystiheäksi kylvetyn kasvin raaka-aineen edustavaan satoon, jos ne toimitetaan samalle ensijalostajalle tai keräilijälle jyvä- tai siemensadon yhteydessä ja edelleen tukijärjestelmän edellyttämään käyttöön.

Non food -kesantojen hoidossa noudatetaan täydentävistä ehdoista neuvoston tilatukiasetuksen 3 ja 4 artiklassa sekä suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (183/2006), jäljempänä täydentävien ehtojen asetus , säädetyn lisäksi, mitä soveltamisasetuksen 16 luvussa säädetään.

Viljelijän ja raaka-aineen keräilijän tai ensijalostajan välinen sopimus non food -raaka-aineen tuottamisesta on tehtävä siten kuin soveltamisasetuksen 147 artiklassa säädetään. Sopimuksen katsotaan syntyneen vasta, kun siinä on molempien sopimusosapuolten allekirjoitukset ja kun se on palautunut ensijalostajalle vakuuden asettamista varten.

Soveltamisasetuksen 148 artiklan mukaan sen liitteessä XXII luetelluista monivuotisista kasveista saatavista raaka-aineista, jos niiden lopullinen käyttötarkoitus on jonkin soveltamisasetuksen liitteessä XXIII ilmoitetun tuotteen valmistaminen, on tehtävä sitoumus. Viljelijän sitoumus non food -raaka-aineen tuottamisesta on tehtävä siten kuin soveltamisasetuksen 148 artiklassa säädetään.

Soveltamisasetuksen 146 artiklan mukaisesta CN-koodiin 1205 10 90 kuuluvan rypsin ja rapsin sekä nurmikasvien, jotka jalostetaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi, tilatason energiakäytöstä viljelijän on tehtävä sitoumus siten kuin soveltamisasetuksen 146 artiklassa säädetään.

Viljelijän on muutettava tai purettava sopimus soveltamisasetuksen 150 artiklassa säädetyllä tavalla, jos sopimuksessa ilmoitettua pinta-alaa ei ole kylvetty, se on kylvetty vain osittain tai kasvuston kylvämisen jälkeen ilmenee tarve luopua sopimuksesta. Jos purkamista haetaan kasvuston kylvämisen jälkeen, viljelijän on selvitettävä, millä tavoin hän aikoo tuhota kasvuston. Viljelijän on säilyttääkseen oikeutensa kesantopalkkioon palautettava kyseinen viljelymaa kesannoksi tuhoamalla kasvusto. Soveltamisasetuksen 151 artiklan tarkoittamia hyväksyttyjä kasvuston tuhoamistapoja ovat niitto ja kyntö tai muu kasvuston tuhoava muokkaus. Nurmikasvien kasvusto voidaan tuhoamisen sijaan hoitaa täydentävien ehtojen asetuksen 8―11 §:ssä säädetyn mukaisesti.

Viljelijä voi hakea sopimuksen muuttamista soveltamisasetuksen 151 artiklassa säädetyllä tavalla, jos hän kesken kasvukauden havaitsee non food -kasvin sadon jäävän 2 §:ssä säädettyä edustavaa satotasoa alhaisemmaksi. Hakiessaan tilakohtaisen edustavan satotason määrittämistä viljelijän on selvitettävä, mitkä ovat ne erityiset poikkeukselliset olosuhteet, joiden takia 2 §:ssä säädetystä edustavasta satotasosta on poikettava.

Viljelijän on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jos sitoumuksessa ilmoitettua pinta-alaa ei ole kylvetty, se on kylvetty vain osittain tai kasvustoa ei ole muodostunut riittävästi sitoumuksen jatkamiseksi.

Säilyttääkseen oikeutensa kesantopalkkioon viljelijän on palautettava kyseinen kasvulohko tai sen osa kesannoksi tuhoamalla kasvusto. Soveltamisasetuksen 151 artiklan tarkoittamia hyväksyttyjä kasvuston tuhoamistapoja ovat niitto ja kyntö tai muu kasvuston tuhoava muokkaus. Nurmikasvien kasvusto voidaan tuhoamisen sijaan hoitaa täydentävien ehtojen asetuksen 8―11 §:ssä säädetyn mukaisesti. Sitoumuksen purkamisen tai muuttamisen yhteydessä menetetään oikeus käyttää sitoumuksesta poistettua raaka-ainetta non food -tarkoitukseen.

Viljelijän on ilmoitettava sitoumuslohkojen korjuuajankohdan yhteydessä, jos 2 §:ssä säädetty edustava satotaso ei todennäköisesti täyty.

Vakuus on asetettava siten kuin soveltamisasetuksen 158 artiklassa säädetään viimeistään sinä päivänä, jolloin tukihakemuksiin tehtävät muutokset on viimeistään tehtävä kyseisenä tukivuonna.

Vakuuden asettajan on laskettava non food -tuotannosta vaadittavan vähimmäisvakuuden määrä ja ilmoitettava tämä sekä vakuuden asettamisen perustana olevat pinta-alat.

Asetettu vakuus vapautetaan, kun vakuuden asettaja toimittaa Maaseutuviraston hyväksymän jalostusilmoituksen siten kuin soveltamisasetuksen 158 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja kun soveltamisasetuksen 159 artiklassa säädetyt ensisijaiset ja alempiasteiset vaatimukset on täytetty. Jos sopimus puretaan kesken sopimuskauden vuokrauksen, kaupan tai sukupolvenvaihdoksen takia, vakuuden vapauttamisen edellytyksenä ovat entisten sopimusosapuolten esittämät selvitykset vaatimusten täyttymisestä.

Vaatimusten laiminlyönnin seuraamukset määräytyvät siten kuin maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 22-25 artiklassa säädetään.

Keräilijän ja jalostajan säilyttämistä asiakirjoista on käytävä ilmi kuukausittain vähintään soveltamisasetuksen 163 artiklassa säädetyt tiedot. Asiakirjat on säilytettävä vähintään tuen hakuvuoden sekä sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan.

Energiakasveina käytettävien rypsin, rapsin, ruokohelven ja nurmikasvien 2 §:n mukainen edustava raaka-ainemäärä on käytettävä soveltamisasetuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti tilatason energiaksi viimeistään sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 31 päivänä heinäkuuta.

Viljelijän ja raaka-aineen ensijalostajan tai keräilijän välinen sopimus energiakasvien raaka-aineen tuottamisesta on tehtävä siten kuin soveltamisasetuksen 25 artiklassa säädetään.

Soveltamisasetuksen 33 artiklan mukaisesta CN-koodiin 1205 10 90 kuuluvan rypsin ja rapsin sekä nurmikasvien, jotka jalostetaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi, tilatason energiakäytöstä viljelijän on tehtävä sitoumus siten kuin soveltamisasetuksen 33 artiklan 2 kohdassa säädetään.

Keräilijän ja jalostajien säilyttämistä asiakirjoista on käytävä ilmi vähintään soveltamisasetuksen 38 artiklassa säädetyt tiedot. Asiakirjat on säilytettävä vähintään tuen hakuvuoden sekä sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan.

Viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 artiklan mukainen valkuaiskasvien seoskasvusto on tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä.

Makean lupiinin osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.

Jos viljelijä vetoaa neuvoston tilatukiasetuksen 77 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuun poikkeukselliseen sääolosuhteeseen, viljelijän on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi, kun poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset valkuaiskasvipalkkion kasvustoon on havaittu.

Viljelijän on 1 momentissa mainituissa tapauksissa säilytettävä valkuaiskasvipalkkiolohkojen kasvusto kylvämättä uutta kasvustoa tilalle. Säilytystä on jatkettava elokuun 15 päivään saakka. Luomutila voi, jos se on rikkaruohon torjunnan kannalta välttämätöntä ja asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus on tarkastanut tuhoutuneen alan, muokata alaa ennen edellä mainittua määräaikaa.

Viljelyn tukikelpoisuus edellyttää sekä tilatuen yleisten ehtojen että hampun erityisehtojen täyttymistä.

Hampun korjuu on mahdollista sen jälkeen, kun yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tarkastusvelvollisuus on täytetty.

Viherheinälohkon raaka-aineesta kuivatun rehun perusteella maksetaan kuivattujen rehujen tuotantotuki kuivaamolle.

Kuivaamon tekemässä sopimuksessa on oltava tiedot sopimuskasvulohkoista, joilla raaka-ainetta viljellään sekä viittaus tukihakemukseen siten kuin siitä kuivatun rehun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1786/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 382/2005 14 artiklassa säädetään. Kuivaamon on ilmoitettava 31 päivänä maaliskuuta varastossa olleen kuivatun rehun määrä vuosittain viimeistään 10 päivänä huhtikuuta työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Jos hakemuksessa ilmoitettujen mehiläisyhteiskuntien lukumäärä alenee tuotantokauden aikana, hakijan tulee ilmoittaa tästä kirjallisesti kymmenen päivän kuluessa alenemisesta.

Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen hakemus ja 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus toimitetaan sen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle, jonka toimialueella sijaitsevasta toimintapisteestä mehiläistaloutta harjoitetaan.

Kaikissa pinta-alaperusteisissa erikoistuissa pienin tukikelpoiseksi hyväksyttävissä oleva kasvulohko on 0,05 hehtaaria.

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tukea tai palkkiota ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän.

Soveltamisasetuksen tarkoittamia toimivaltaisia viranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, tullilaitos, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset.

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.