Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

989/2007

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki elintarvikelain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 147/2007 (Julkaistu 14.11.2007)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain ( 23/2006 ) 7 §:n 3 ja 4 momentti, 20 §:n 5 momentti ja 25 §:n 3 momentti sekä

muutetaan 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 2 ja 3 momentti, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11 §, 14 §:n 4 momentti, 15 §:n 4 momentti, 17 §:n 2 momentti, 20 §:n 4 momentti, 21 §:n 3 momentti, 24 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 3 momentti, 28 §:n 5 momentti, 29 §, 37 §:n 1 momentti, 40 §:n 4 momentti, 45 §:n 2 momentti, 46 §:n 2 momentti, 50 §:n 5 momentti, 52 §:n 4 momentti, 70 §:n 2 momentti ja 71 §:n 3 momentti seuraavasti:

7 §Elintarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset


Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä:

1)

elintarvikkeiden koostumuksesta, mikrobiologisesta laadusta ja niiden sisältämistä vieraista aineista;

2)

kasvisten ulkoisesta laadusta;

3)

elintarvikkeiden lisäaineista, aromeista, entsyymeistä, ravintoaineista ja valmistuksen apuaineista;

4)

elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista sekä niiden käytöstä ja puhtausvaatimuksista.

8 §Eräitä elintarvikkeita koskevat vaatimukset


Vitamiinien, kivennäisaineiden ja muiden vastaavien aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin voidaan säätää maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Jos lisäämisestä ei ole erikseen säädetty, mainittujen aineiden lisääminen elintarvikkeisiin on sallittua ainoastaan Elintarvikeviraston myöntämällä luvalla. Lupa voidaan myöntää, jos lisäämisen tarkoituksena on korvaavien elintarvikkeiden ravitsemuksellisen vastaavuuden varmistaminen tai elintarvikkeiden ravitsemuksellinen täydentäminen. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos lisätty määrä on sellainen, että se korvaa vain valmistuksessa aiheutuneen hävikin tai tasaa valmistusaineessa luontaisesti esiintyvän vaihtelun.

Edellä 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun uuselintarvikeasetuksen soveltamisalaan kuuluvien elintarvikkeiden markkinoille saattamiseen sovelletaan uuselintarvikeasetuksen mukaista menettelyä. Uuselintarvikeasetuksen 4 artiklan 3 kohdan tarkoittamana elintarvikearviointeja tekevänä toimivaltaisena elimenä toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä uuselintarvikelautakunta. Uuselintarvikelautakunnan tehtävänä on uuselintarvikeasetuksen 6 artiklan tarkoittamien uuselintarvikkeiden markkinoille saattamiseen liittyvien ensiarviointien tekeminen sekä muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tehtyjen ensiarviointien arviointi. Uuselintarvikelautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään uuselintarvikelautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksista ja toimikaudesta, lautakunnan tehtävien järjestämisestä, kansallisesta yhteysviranomaisesta sekä muista uuselintarvikeasetuksen edellyttämistä kansallisista järjestelyistä.


9 §Elintarvikkeesta annettavia tietoja koskevat yleiset vaatimukset


Tarkempia säännöksiä elintarvikkeen pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla tavoin markkinoinnin yhteydessä annettavista tiedoista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

10 §Elintarvikehuoneistoa ja alkutuotantopaikkaa koskevat yleiset vaatimukset


Tarkempia säännöksiä alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista, alkutuotantopaikassa käytettävän ja elintarvikehuoneistossa elintarvikkeiden valmistukseen ja käsittelyyn käytettävän veden laatuvaatimuksista ja niissä elintarvikkeita käsittelevälle henkilöstölle asetettavista hygieenisistä vaatimuksista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Tarkempia säännöksiä elintarvikkeiden myynnistä tai luovutuksesta ulkotiloissa ja suurissa yleisötilaisuuksissa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

11 §Elintarvikkeiden käsittelyä, säilytystä ja kuljetusta koskevat vaatimukset

Elintarvikkeita on käsiteltävä, säilytettävä ja kuljetettava niin, ettei elintarvikkeiden hyvä hygieeninen laatu vaarannu. Hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa käsiteltävän ja säilytettävän lihan tulee olla tarkastettu siten kuin 43 §:ssä säädetään, lukuun ottamatta 13 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lihaa tai metsästäjien järjestämissä yksityistilaisuuksissa käsiteltävää lihaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä:

1)

elintarvikkeiden käsittelystä ja kuljettamisesta;

2)

elintarvikkeiden käsittely-, säilytys-, kuljetus-, myynti- ja tarjoilutilojen lämpötiloista;

3)

helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) (SopS 48/1981; jäljempänä ATP-sopimus) kansallisesta täytäntöönpanosta.

14 §Hakemusmenettely elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi


Tarkempia säännöksiä hyväksymishakemuksen sisällöstä ja ilmoitusten tekotavasta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

15 §Elintarvikehuoneiston hyväksyvä viranomainen ja hyväksymispäätös


Tarkempia säännöksiä hyväksymispäätöksen muusta sisällöstä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

17 §Jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset


Tarkempia säännöksiä elintarvikkeiden jäljitettävyydestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

20 §Omavalvontasuunnitelma


Tarkempia säännöksiä elintarvikealan toimijoiden omavalvontasuunnitelmasta ja siihen liittyvästä kirjanpidosta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

21 §Omavalvontasuunnitelman hyväksyminen


Omavalvontasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valvontaviranomainen määrää elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi välttämättömät omavalvontaan kuuluvat tutkimukset. Tarkempia säännöksiä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi välttämättömistä omavalvontaan kuuluvista tutkimuksista annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

24 §Elintarvikealan toimijan tiedonantovelvollisuus

Elintarvikealan toimijan on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle valvontaviranomaiselle merkittävistä omavalvonnassa tai muulla tavoin esille tulleista terveysvaaroista sekä toimenpiteistä, joihin kyseisten epäkohtien korjaamiseksi on ryhdytty. Tarkempia säännöksiä ilmoituksen tekemisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.


25 §Zoonoosit


Tarkempia säännöksiä zoonoosien seurannasta ja valvonnasta sekä tutkimustietojen toimittamisesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

27 §Elintarvikehygieeninen osaaminen


Tarkempia säännöksiä osaamistodistuksesta ja elintarvikehygieenisestä osaamisesta sekä siihen rinnastettavasta koulutuksesta ja tutkinnoista, joiden sisällön katsotaan vastaavan osaamistestin suorittamista, annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

28 §Osaamistestit


Tarkempia säännöksiä osaamistestaajien kelpoisuudesta ja muista hyväksymisen edellytyksistä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

29 §Yleinen suunnittelu ja ohjaus

Elintarvikevalvonnan yleisen suunnittelun ja valvonnan ohjaus kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

37 §Kansalliset vertailulaboratoriot ja hyväksytyt laboratoriot

Maa- ja metsätalousministeriö nimeää kansalliset vertailulaboratoriot ja määrää niiden tehtävät. Valvonta-asetuksessa edellytettyjä kansallisia vertailulaboratorioita koskevista vaatimuksista ja näiden laboratorioiden tehtävistä säädetään valvonta-asetuksen 33 artiklassa.


40 §Hyväksyttyjen laboratorioiden ilmoitusvelvollisuus


Hyväksytyn laboratorion on ilmoitettava 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuista zoonoosien seurantaan ja valvontaan liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista Elintarvikevirastolle sekä toimitettava näytteet ja tutkimuksissa eristetyt mikrobikannat kansalliseen vertailulaboratorioon. Tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä ja toimittamisesta sekä näytteiden ja mikrobikantojen säilyttämisestä ja lähettämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

45 §Ruokamyrkytyksen selvittäminen


Tarkempia säännöksiä ruokamyrkytysten selvittämisestä ja ilmoittamisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

46 §Varautuminen erityistilanteisiin


Tarkempia säännöksiä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

50 §Näytteenotto


Tarkempia säännöksiä näytteenotosta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

52 §Valvontaviranomaisen ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuus


Tarkempia säännöksiä valvontaviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

70 §Valtion viranomaisten suoritteista perittävät maksut


Tarkemmat säännökset valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklassa edellytetyistä kansallisista järjestelyistä ja maksujen suuruuden määräämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

71 §Kunnan viranomaisen suoritteista perittävät maksut


Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut määrätään siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia, jollei valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklasta muuta johdu. Tarkemmat säännökset valvonta-asetuksen 27 ja 28 artiklan edellyttämistä kansallisista järjestelyistä ja maksujen suuruuden määräämisestä annetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut valtioneuvoston, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetukset jäävät edelleen voimaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriöön siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteinen henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa maa- ja metsätalousministeriöön. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Vastaanottavan organisaation palkkausjärjestelmän mukaista kuukausipalkkaa korkeampi palkkaus turvataan edellyttäen, että henkilön tehtävät vastaanottavassa organisaatiossa vastaavat vaativuudeltaan vähintään hänen tehtäviään luovuttavassa organisaatiossa. Henkilöllä on tällöin oikeus luovuttavassa organisaatiossa maksetun ja vastaanottavassa organisaatiossa maksettavan kuukausipalkan erotuksen määräiseen palkanlisään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 70/2007

MmVM 4/2007

EV 41/2007

Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007

Tasavallan Presidentti TARJA HALONENMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Sivun alkuun