Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

32/2007

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 7/2007 (Julkaistu 24.1.2007)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2007 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2)

tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

3)

maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4)

neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

5)

komission asetuksella I neuvoston tilatukiasetuksessa säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004;

6)

kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön;

7)

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

8)

seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 artiklassa tarkoitettua valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä;

9)

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

10)

rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

11)

viljelyksessä olevalla peltoalalla maatalouskasvien viljelyalaa, velvoitekesantoa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata tai kasvihuonealaa tai hoidettua viljelemätöntä peltoa taikka luonnonniittyä;

12)

velvoitekesannnolla neuvoston tilatukiasetuksen 54 artiklassa tarkoitettua kesantoalaa;

13)

peltokasveilla viljoja, öljykasveja, valkuaiskasveja, öljypellavaa, kuitupellavaa sekä neuvoston tilatukiasetuksen 52 artiklassa ja komission asetuksen I 33 artiklan 4 kohdassa sekä kyseisen asetuksen liitteessä II tarkoitettua hamppua ja hamppulajikkeita;

14)

tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa asianomaisen vuoden 1 päivänä huhtikuuta;

15)

tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

16)

muulla lihasiipikarjalla vuoden 2007 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2007 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

17)

sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

18)

nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006);

19)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.

20)

maatalouden ympäristötuella tukea, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 VI luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklassa ja jota maksetaan Euroopan yhteisöjen komission hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisena perus- ja lisätoimenpiteen tukena; sekä

21)

luonnonhaittakorvauksella korvausta, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 V luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklassa.

3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuen hakijalle maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan yksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella ilmoitetulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä.

Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos tuen maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 sille säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet.

2 lukuKasvintuotannon tuet

4 §Kasvintuotannon tukien määräytymisestä

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta peltoalalle, joka on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, vuonna 2006 tai vuonna 2007. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005, 2006 ja 2007 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista aloista sellaiset alat, jotka hyväksytään tukikelpoisiksi maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2007.

5 §Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialue C1

euroa/ha

Omena

155

Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo

euroa/ha

Vehnä

60

Ruis

112

Mallasohra

70

Sokerijuurikas

80

Tärkkelysperuna

133

Tukialueet C1-C4

euroa/ha

Avomaanvihannekset, tilli ja persilja

348

Peltokasveille vehnää, ruista, mallasohraa ja rehuviljaa lukuun ottamatta tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Tukialue

euroa/ha

C1

100

C2

27

Vehnälle voidaan pohjoista hehtaaritukea maksaa yhteensä enintään 1,69 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, tukea alennetaan.

6 §Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteista

Spelttivehnän viljelyalalle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneeseen kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen hernekasvustona, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

7 §Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialue

euroa/ha

peltokasvit ja velvoitekesanto

C2, C2 pohjoinen ja saaristo

30

C3

46

C4

97

muu viljelyksessä oleva peltoala

euroa/ha

C2, C2 pohjoinen ja saaristo

35

C3

51

C4

102

Yleistä hehtaaritukea ei tukialueella C3 ja C4 makseta 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta lukuun ottamatta avomaanvihanneksia, tilliä ja persiljaa.

Edellä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa peltokasveille yhteensä enintään 15,14 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, tukia alennetaan.

8 §Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 36 euroa hehtaarilta.

9 §Mallasohran pohjoinen tuki

Mallasohran pohjoista tukea voidaan maksaa enintään maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle.

Tuen maksaminen edellyttää, että:

1)

viljelystä on viljelijän ja mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän kanssa tehty mallasohran viljelysopimus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2007;

2)

mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun analyysin mukaisesti; sekä

3)

mallastamo on hyväksytyn esinäytteen perusteella tehnyt vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen ja viljelijä on toimittanut tämän sopimuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön mallasohran koontilomakkeen numero 174 kanssa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2007.

Mallasohran pohjoista tukea ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitettu siemenviljelykseen tunnuksella ST.

Jos mallasohraa viljellään muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvaa mallastusta varten, mallasohran pohjoisen tuen hakijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen on sisällettävä tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran tuki voidaan myöntää ainoastaan vahvistetussa mallasohran viljelysopimuksessa mainitun sopimuspinta-alan tai maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuodelta 2007 ilmoitetun mallasohran pinta-alan perusteella näistä pienemmän alan perusteella.

10 §Mallasohran viljelysopimus

Edellä 9 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen on sisällettävä tiedot

1)

viljelijän nimestä;

2)

viljelijän Y-tunnuksesta;

3)

sopimuksen tehneen mallastamon tai muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvan jalostuksen tapauksessa välittäjän nimestä ja osoitteesta; sekä

4)

lopullisesta sopimuspinta-alasta hehtaareina.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamona tai suoraan tämän lukuun toimivana välittäjänä on oltava tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava taho. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan harjoittamisen todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, on mallasohran pohjoisen tuen hakijan toimitettava toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Mallasohran tuen maksu toimitetun selvityksen perusteella edellyttää, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alasta on oltava vähintään yksi kappale 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on vähemmän kuin yksi kappale jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti, alennetaan mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa vastaavassa suhteessa.

11 §Ympäristöehdot

Tuen hakijan on noudatettava suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 4, 6―13 ja 15 §:ssä säädettyjä ehtoja.

3 lukuKotieläintalouden tuet

12 §Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2007 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue

senttiä/litra

C1

7,9

C2

8,6

C2 pohjoinen ja saaristo

9,6

C3―P1

12,6

C3―P2

14,3

C3―P3, P4

16,9

C4―P4

21,6

C4―P5

30,8

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus , 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklan mukaista rasvakorjausta.

Maidon määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 157,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

13 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Tukialueet/tuki euroina

C1

C2

C2p

C3

C3

C4

C4

*)

P1,P2

P3,P4

P4

P5

Emolehmät ja emolehmähiehot

295

295

371

446

446

631

631

Sonnit

414

422

498

574

574

759

759

Uuhet

390

398

474

935

1049

1225

1225

Kutut

317

325

342

624

670

684

793

Hevoset

383

383

420

383

383

420

420

Siat

Emakot ja karjut

284

246

290

290

290

290

290

Lihasiat ja nuoret siitossiat

284

246

290

290

290

290

290

Kanat, mukaan lukien emokanat

276

240

290

357

357

357

357

Lihasiipikarja

Broilerit ja lihasiipikarjaemot

251

222

275

275

275

275

275

Muu lihasiipikarja

251

222

275

275

275

275

275

*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

Tukialueet/tukiyksikkökerroin

C1

C2

C2p

C3

C3

C4

C4

*)

P1,P2

P3,P4

P4

P5

Emolehmät ja emolehmähiehot

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Sonnit

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Uuhet

1,00

1,00

1,00

0,71

0,71

0,78

0,78

Kutut

1,00

1,00

1,00

0,71

0,71

0,78

0,78

Hevoset

0,73

0,73

0,63

0,73

0,73

0,63

0,63

Siat

Emakot ja karjut

0,73

0,85

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Lihasiat ja nuoret siitossiat

0,73

0,85

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Kanat, mukaan lukien emokanat

0,73

0,85

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Lihasiipikarja

Broilerit ja lihasiipikarjaemot

0,73

0,85

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

Muu lihasiipikarja

0,73

0,85

1,00

1,00

1,00

1,00

1,00

*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

14 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

1)

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2)

hakijalle on vahvistettu uuhien osalta neuvoston tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty tuottajakohtainen enimmäismäärä;

3)

emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä;

4)

hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö eläinlajia kohden;

5)

uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

6)

tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä pitoaika , hakemuksen viimeisen jättöpäivän jälkeisestä ensimmäisestä päivästä laskettuna; sekä

7)

kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2006 ja 31 päivän elokuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2006 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2007 ja 31 päivän elokuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.

15 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoituksia

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300 eläinyksikköä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksikköä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksikköä maatilaa kohti. Kanojen osalta tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 260 eläinyksikköä maatilaa kohti.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,11 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Lihasiipikarjan määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 4,56 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Sikojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 28,36 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2006. Jos hevosta ei ole rekisteröity hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukihakemuksen yhteydessä on toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta tai oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta.

16 §Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet

Vuoden 2007 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot

Tukialue

euroa/teurastettu eläin

C1

269

C2

269

C2 pohjoinen ja saaristo

318

C3

360

C4

446

Sonnit

Tukialue

euroa/teurastettu eläin

C3―P1, P2

131

C3―P3, P4

182

C4―P4

182

C4―P5

333

Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joista on maksettu 13 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

17 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1)

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2)

eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;

3)

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4)

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä

5)

hieho tai sonni on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

18 §Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

19 §Kotieläintukien määräytyminen

Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

1)

emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona;

2)

karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona;

3)

uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella;

4)

emolehmistä, emolehmähiehoista ja sonneista maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

5)

teurastetuista hiehoista ja sonneista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2007 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella; sekä

6)

nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2007 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Uuhien laskentapäivä on uuhien pitoajan viimeinen päivä. Uuhet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivää seuraavana päivänä.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla.

20 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

21 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

22 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.

Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi, tuottajan tulee ilmoittaa jokaisen osaston broilereiden laskentapäivän lukumäärä erikseen. Osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia alempi, voidaan laskea vakiintunut eläinmäärä kuten edellä 3 momentissa säädetään.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

23 §Kotieläintukien ennakon määräytyminen

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2006 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2007 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2006 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2006 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2007 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2007 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2006 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Uuhista maksettavan ennakon määräytymisen perusteena on maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 107A ilmoitettu uuhimäärä.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

24 §Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

4 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

25 §Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2007 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on viipymättä ilmoitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Viljelysuunnitelman muutos on tehtävä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä kaudesta pitkään viljelykauteen. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

26 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Tukialueet C1 ja C2

Viljelykausi

euroa/m 2

Lyhyt: vähintään 2 kk,

mutta enintään 7 kk

4,8

Pitkä: yli 7 kk

12,7

Tukialueet C2p―C4

Viljelykausi

euroa/m 2

Lyhyt: vähintään 2 kk,

mutta enintään 7 kk

4,3

Pitkä: yli 7 kk

11,3

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,89 alueilla C1 ja C2.

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2007 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 20,41 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

27 §Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2007, 15 päivänä marraskuuta 2007 ja 14 päivänä joulukuuta 2007 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto

Varastotyyppi

euroa/m 3

Koneellisesti jäähdytetty varasto

14,2

Muu varasto

8,8

Teollisuuden sopimustuotanto

Varastotyyppi

euroa/m 3

Koneellisesti jäähdytetty varasto

12,3

Muu varasto

7,2

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

Pohjoista tukea puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa enintään 0,90 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

28 §Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2007 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2007 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote

senttiä/kg

Lakka

34

Muut metsämarjat

10

Metsäsienet

42

5 lukuErinäiset säännökset

29 §Rekisterit

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

1)

kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 §:ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää;

2)

metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin;

3)

naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) ja nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) mukaisesti;

4)

uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin ja että uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty kyseisen asetuksen 8 §:n mukaisesti; sekä

5)

sikatuen hakija on rekisteröitynyt sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 4 §:ssä tarkoitettuun sikarekisteriin.

6 lukuVoimaantulo

30 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2007

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Esa Hiiva

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vilppula, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylihärmä ja Ylistaro.

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Eno, Ilomantsi, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran kunnan alue ja entisen Tuupovaaran kunnan alue, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Raippaluoto sekä Vöyri-Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta.

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Varkaus ja Vilppula.

C2-alue

Hirvensalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

Liite 2

KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K (2005)122) ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET

eläinyksikköä (ey)/

tuen määrä

hehtaaria (ha)/ tonnia (t)

(miljoonaa euroa)

Maito

1 776 765 t

225,22

Nautaeläimet

167 274 ey

91,17

Uuhet ja kutut

5 886 ey

3,50

Siat ja siipikarja

139 200 ey

Hevoset

6 000 ey

2,52

Sokerijuurikas

3 750 ha

1,34

Tärkkelysperuna

6 580 ha

1,24

Viljat- ja muut peltokasvit

557 700 ha

15,14

Kasvihuonetuotanto

202,9 ha

Avomaanvihannekset ja omena

2 095 ha

0,90

Varastointituet

2,86

Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille

846 812 ha

27,87

Nuorten viljelijöiden tuki

16,66

Liite 3

KOMISSION PÄÄTÖKSEN 2002/404/EY (MUUT. K(2005)122) ALUEITTAISET ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET

eläinyksikköä/hehtaaria/tonnia

C1

C2

C2p

C3

C4

Maito

517 525

952 108

107 597

175 126

24 409

Nautaeläimet

52 984

87 412

9 928

15 264

1 686

Uuhet ja kutut

2 027

2 116

540

827

376

Siat ja siipikarja

87 400

45 300

2 950

3 505

45

Hevoset

2 400

2 800

340

390

70

Sokerijuurikas

3 230

520

-

-

-

Tärkkelysperuna

4 490

2 090

-

-

-

Viljat ja muut peltokasvit

286 780

237 500

20 720

12 600

100

Kasvihuonetuotanto

143

49

3,7

6,3

1,2

Avomaanvihannekset ja omenat

1 290

683

52

68

2

Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille

239 322

405 546

60 868

121 464

19 612

tuen määrä miljoonaa euroa

C1

C2

C2p

C3

C4

Maito

58,94

110,25

14,38

35,15

6,50

Nautaeläimet

26,16

44,52

5,84

12,92

1,74

Uuhet ja kutut

0,94

1,00

0,29

0,79

0,47

Siat ja siipikarja

37,87

20,03

1,54

1,86

0,03

Hevoset

1,01

1,18

0,14

0,16

0,03

Sokerijuurikas

1,14

0,20

-

-

-

Tärkkelysperuna

0,80

0,45

Viljat ja muut peltokasvit

4,07

9,43

0,75

0,88

0,01

Avomaanvihannekset ja omenat

0,54

0,31

0,02

0,03

-

Yleinen hehtaarituki nurmille, kesannoille ja eräille muille kasveille

-

14,55

2,18

8,44

2,68

Liite 4

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET

Eläinyksikkö = ey

ey

Emolehmät

1

Emolehmähiehot, yli 2 vuotta

1

Emolehmähiehot, 8 kk-2 vuotta

0,6

Sonnit, yli 2 vuotta

1

Sonnit, 6 kk-2 vuotta

0,6

Uuhet

0,15

Kutut

0,48

Emakot, karjut

0,7

Kanat (mukaan lukien emokanat)

0,013

Broilerit

0,0053

Broileriemot

0,025

Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot

0,026

Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut

0,013

Hevoset

- siitostammat (hevoset ja ponit)

1

- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta

0,85

- 1-3-vuotiaat muut hevoset ja ponit

0,6

ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SIITOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA

13 teurastettua lihasikaa

1 ey

13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua

1 ey

223 teurastettua kalkkunaa

1 ey

325 teurastettua hanhea

1 ey

585 teurastettua ankkaa

1 ey

1 375 teurastettua tarhattua sorsaa

1 ey

1 375 teurastettua tarhattua fasaania

1 ey

Sivun alkuun