Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kasvintuotannon tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 295/2007
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 48/2007 (Julkaistu 27.3.2007)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:
1 §Yleistä
Maa ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena voidaan kasvintuotannon tukena tukilain 9 §:ssä säädetyllä tavalla maksaa tässä asetuksessa säädettyjen kasvien viljelyn perusteella kansallista tukea, jäljempänä kasvintuotannon tuki , vuodelta 2007 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
vähämerkityksellisellä tuella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalous- ja kalastusalalla annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1860/2004 tarkoitettua tukea;
maatilalla tukilain 2 a §:ssä säädettyä itsenäistä tuotantoyksikköä;
luonnonhaittakorvauksella korvausta, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 V luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklassa; ja
maatalouden ympäristötuella tukea, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 VI luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklassa ja jota maksetaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan komission hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien mukaisina perus- ja lisätoimenpiteen tukina.
3 §Tukialueet ja tuen hallinnointi
Tukea voidaan maksaa liitteessä 1 mainituille tukialueille.
Tuen hallinnoinnissa noudatetaan mitä maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2007 annetussa maaja metsätalousministeriön asetuksessa (250/2007) on säädetty.
4 §Kasvintuotannon tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset
Kasvintuotannon tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena. Vähämerkityksisen tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuen määrä ei ylitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädettyä maatila- ja maakohtaista vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Yksittäiselle maatilalle kasvintuotannon tukea ja muuta vähämerkityksellistä tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 3 000 euroa kolmen vuoden ajanjakson aikana.
Kasvintuotannon tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on, että tuenhakija on vuodelta 2007 palauttanut hallitsemaansa maatilaa koskevan tukihakemuksen kasvulohkolomakkeen 102B vuoden 2007 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (35/2007) säädetyllä tavalla. Lisäksi tuen hakijan on palautettava kasvintuotannon tukea koskeva tukihakemus.
Kasvintuotannon tuen myöntämisen ja maksamisen perusteena käytetään niitä pinta-aloja, jotka hakija on ilmoittanut 2 momentissa tarkoitetuilla tukihakulomakkeilla tukeen oikeuttavien kasvien pinta-alaksi. Mahdolliset valvontaseuraamukset alentavat maksettavaa tukea.
Kasvintuotannon tukea ei myönnetä maatilalle, jolla on vuodelta 2007 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (28/2007) säädettyä tukea koskeva voimassaoleva sitoumus tai vastaavaa Ahvenanmaan maakunnassa myönnettävää tukea koskeva voimassaoleva sitoumus.
5 §Kasvintuotannon tuen määräytymisestä
Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.
Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.
Tukea ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille tai peltoalalle, joka on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, vuonna 2006 tai vuonna 2007. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005, 2006 ja 2007 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista aloista sellaiset alat, jotka hyväksytään tukikelpoisiksi maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2007.
6 §Kasvintuotannon tuen määrä
Kasvintuotannon tukea myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn alan perusteella enintään seuraavasti:
Tukialueet A ja B | euroa/ha |
Öljykasvit, valkuaiskasvit, kuitukasvit, vehnä ja mallasohra | 24 |
Tärkkelysperuna ja ruis | 37 |
Avomaanvihannekset, tilli ja persilja | 102 |
Mallasohrasta tukea voidaan myöntää enintään sen hehtaarimäärän perusteella, joka on ilmoitettu mallasohrana tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2007. Myönnettävän tuen perusteena oleva hehtaarimäärä voi maatilakohtaisesti olla enintään se ala, jonka perusteella vuodelta 2006 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen (30/2006) mukaisesti on maksettu mallasohran lisäosaa.
Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän tuen määrä ylittäisi 8,8 miljoonaa euroa, hakemusten perusteella myönnettävää hehtaarikohtaista tukea alennetaan suhteessa ylittymiseen.
7 §Eräiden kasvien tukikelpoisuudesta
Spelttivehnän viljelyyn käytetty pinta-ala oikeuttaa vehnän kasvintuotannon tukeen.
Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksina tukikelpoisia ovat tarhaherneeseen kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen valkuaiskasvina, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.
8 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä maaliskuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2007
Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Juha Vanhatalo
Liite 1
KASVINTUOTANNON TUEN ALUEJAKO
Alueet A ja B
Akaa, Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Askola, Aura, Brändö, Dragsfjärd, Eckerö, Elimäki, Espoo, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Halikko, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Helsinki, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Inkoo, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kisko, Kiukainen, Kokemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Lemu, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loppi, Loviisa, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Marttila, Masku, Mellilä, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Mäntyharju, Naantali, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Padasjoki, Paimio, Parainen, Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pirkkala, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyä, Raisio, Rauma, Renko, Riihimäki, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Salo, Saltvik, Sammatti, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Sottunga, Sund, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Särkisalo, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Tarvasjoki, Turku, Tuulos, Tuusula, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vantaa, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Vihti Virolahti, Vårdö, Västanfjärd, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä.