Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 6/2007 (Julkaistu 23.1.2007)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2007 kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa asianomaisen vuoden 1 päivänä huhtikuuta;
tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;
neuvoston tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;
muulla lihasiipikarjalla vuoden 2007 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2007 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;
sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;
nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, josta säädetään nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1391/2006); sekä
eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, lypsylehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.
3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet
Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.
Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 mainitun enimmäismäärän mukaisesti tuotannonalaa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.
2 lukuKotieläintalouden tuet
4 §Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2007 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue | senttiä/litra |
Ulkosaaristo, alueet A ja B | 4,2 |
Manner-Ahvenanmaa | 4,2 |
Muu A- ja B-alue | 3,0 |
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus , 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklan mukaista rasvakorjausta.
5 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet
Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.
Tukea myönnetään enintään seuraavasti:
Tukialueet A ja B | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät ja emolehmähiehot | 79 |
Sonnit | 205 |
Uuhet | 188 |
Kutut | 188 |
Hevoset | 204 |
Siat | |
Emakot ja karjut | 198 |
Lihasiat ja nuoret siitossiat | 198 |
Kanat, mukaan lukien emokanat | 201 |
Lihasiipikarja | |
Broilerit ja lihasiipikarjaemot | 183 |
Muu lihasiipikarja | 183 |
Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:
Ulkosaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Emolehmät, emolehmähiehot ja lypsylehmät | 220 |
Muut naudat | 391 |
Uuhet | 391 |
Lihasiat | 25 |
Kanat, mukaan lukien emokanat | 39 |
Sisäsaaristo | euroa/eläinyksikkö |
Naudat ja uuhet | 218 |
Manner-Ahvenanmaa | euroa/eläinyksikkö |
Naudat, lukuun ottamatta emo- ja lypsylehmiä sekä emolehmähiehoja | 50 |
Uuhet | 52 |
Lihasiat | 10 |
Kanat, mukaan lukien emokanat | 39 |
6 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjanpitoa;
hakijalle on vahvistettu uuhien osalta neuvoston tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty tuottajakohtainen enimmäismäärä;
emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä;
hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö eläinlajia kohden;
uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;
tuen hakijan hallinnassa on hakemuksessa mainittu määrä tukikelpoisia uuhia 100 päivää, jäljempänä pitoaika , hakemuksen viimeisen jättöpäivän jälkeisestä ensimmäisestä päivästä laskettuna; sekä
kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2006 ja 31 päivän elokuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2006 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2007 ja 31 päivän elokuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.
7 §Tukien myöntämisen rajoituksia
Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä maatilaa kohden.
Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2006. Jos hevosta ei ole rekisteröity hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukihakemuksen yhteydessä on toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta tai oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta.
8 §Teurastetuista hiehoista maksettava tuki
Vuoden 2007 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 120 euroa teurastettua eläintä kohti.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hieho on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta.
Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joille on maksettu 5 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.
9 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus
Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjanpitoa;
eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin;
eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; sekä
hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa.
Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.
Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.
10 §Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus
Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.
11 §Kotieläintukien määräytyminen
Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:
emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona;
karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona;
uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella;
emolehmistä, emolehmähiehoista, lypsylehmistä, sonneista ja hiehoista maksettava tuki nautarekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;
teurastetuista hiehoista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2007 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella; sekä
nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2007 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.
Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.
Uuhien laskentapäivä on uuhien pitoajan viimeinen päivä. Uuhet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivää seuraavana päivänä.
Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla.
12 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen
Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.
Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.
Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.
13 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa
Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.
Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.
14 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen
Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.
Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.
Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.
Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi, tuottajan tulee ilmoittaa jokaisen osaston broilereiden laskentapäivän lukumäärä erikseen. Osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia alempi, voidaan laskea vakiintunut eläinmäärä kuten edellä 3 momentissa säädetään.
Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.
15 §Kotieläintukien ennakon määräytyminen
Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2006 kotieläintuki on maksettu.
Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2007 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2006 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.
Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2006 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2007 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2007 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2006 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.
Uuhista maksettavan ennakon määräytymisen perusteena on maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 107A ilmoitettu uuhimäärä.
16 §Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen
Teurastetuista hiehoista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.
Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.
3 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki
17 §Kasvihuonetuotannon tuki
Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2007 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.
Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on viipymättä ilmoitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Viljelysuunnitelman muutos on tehtävä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä kaudesta pitkään viljelykauteen. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.
Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.
18 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä
Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:
Viljelykausi | euroa/m 2 |
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk | 4,3 |
Pitkä: yli 7 kk | 11,3 |
Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2007 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.
Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.
19 §Puutarhatuotteiden varastointituki
Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2007, 15 päivänä marraskuuta 2007 ja 14 päivänä joulukuuta 2007 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:
Tuoretuotanto | |
Varastotyyppi | euroa/m 3 |
Koneellisesti jäähdytetty varasto | 14,2 |
Muu varasto | 8,8 |
Teollisuuden sopimustuotanto | |
Varastotyyppi | euroa/m 3 |
Koneellisesti jäähdytetty varasto | 12,3 |
Muu varasto | 7,2 |
Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.
Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.
4 lukuErinäiset säännökset
20 §Rekisterit
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:
kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 §:ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää;
naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) ja nautaeläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) mukaisesti;
uuhi- ja kuttutuen hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 §:ssä tarkoitettuun lammas- ja vuohirekisteriin ja että uuhet ja kutut, joista tukea haetaan, on merkitty kyseisen asetuksen 8 §:n mukaisesti; sekä
sikatuen hakija on rekisteröitynyt sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 4 §:ssä tarkoitettuun sikarekisteriin.
5 lukuVoimaantulo
21 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2007
Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Esa Hiiva
Liite 1
ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO
Alue A
Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Muurla, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku.
Alue B
Akaa, Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat.
Saaristoalueet
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki.
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala.
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osa-alueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
Liite 2
ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
tuen määrä, miljoonaa euroa | |
Maito | 17,00 |
Nautaeläimet | 7,89 |
Uuhet ja kutut | 0,87 |
Siat | 33,65 |
Kanat, mukaan lukien emokanat | 6,92 |
Lihasiipikarja | 7,12 |
Hevoset | 1,27 |
Kasvihuonetuotanto | 18,17 |
Puutarhantuotteiden varastointituki | 1,11 |
Liite 3
ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Eläinyksikkö = ey | ey |
Emolehmät ja lypsylehmät | 1 |
Emolehmähiehot, yli 2 vuotta | 1 |
Emolehmähiehot, 8 kk―2 vuotta | 0,6 |
Sonnit ja hiehot, yli 2 vuotta | 1 |
Sonnit ja hiehot, 6 kk―2 vuotta | 0,6 |
Uuhet | 0,15 |
Kutut | 0,48 |
Emakot ja karjut | 0,7 |
Kanat, mukaan lukien emokanat | 0,013 |
Broilerit | 0,0053 |
Broileriemot | 0,025 |
Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot | 0,026 |
Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut | 0,013 |
Hevoset | |
- siitostammat (hevoset ja ponit) | 1 |
- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta | 0,85 |
- 1-3-vuotiaat muut hevoset ja ponit | 0,6 |
ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SIITOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA
13 teurastettua lihasikaa | 1 ey |
13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua | 1 ey |
223 teurastettua kalkkunaa | 1 ey |
325 teurastettua hanhea | 1 ey |
585 teurastettua ankkaa | 1 ey |
1 375 teurastettua tarhattua sorsaa | 1 ey |
1 375 teurastettua tarhattua fasaania | 1 ey |