Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 102/2006 (Julkaistu 2.8.2006)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 19 päivänä elokuuta 1994 annetun terveydensuojelulain (763/1994) 4 a §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 285/2006, 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 47 §:n 3 momentin, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 30 päivänä tammikuuta 2004 annetun lain (75/2004) 14 §:n 2 momentin, toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/1976) 14 §:n 5 momentin, sellaisena kuin se on laissa 286/2006 sekä 14 päivänä kesäkuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/1989) 5 §:n 4 momentin, sellaisena kuin se on laissa 287/2006, nojalla:
1 §Soveltamisala ja tavoitteet
Tätä asetusta sovelletaan ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettuun toimialakohtaiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan.
Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan ohjausta.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöllä kansanterveyslain (66/1972) 1 §:ssä mainittuja lakeja;
keskusviranomaisella ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomaisia, joita ovat Elintarviketurvallisuusvirasto, Kuluttajavirastoa sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskusta;
ympäristöterveydenhuollon yhteisellä valtakunnallisella valvontaohjelmalla keskusviranomaisten yhteisesti laatimaa ohjelmaa, jossa määritellään yhteiset periaatteet kunkin keskusviranomaisen toimialakohtaisen valtakunnallisen valvontaohjelmaan laatimiselle;
toimialakohtaisella valtakunnallisella valvontaohjelmalla terveydensuojelulain 4 a §:n, elintarvikelain 47 §:n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 14 §:n, tupakkalain 14 §:n ja kemikaalilain 5 §:n mukaista keskusviranomaisen valtakunnallista valvontaohjelmaa;
kunnan valvontasuunnitelmalla terveydensuojelulain 6 §:n, elintarvikelain 48 §:n, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 15 §:n, tupakkalain 14 a §:n ja kemikaalilain 7 §:n mukaista kunnan valvontasuunnitelmaa;
tarkastuksella valvontaviranomaisen tai tämän valtuuttaman ulkopuolisen asiantuntijan säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää valvontakohteen tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus; tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden taikka tarjottavien palveluiden terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi;
valvontakohdetyypillä valvontakohteita, joiden toiminnot vastaavat luonteeltaan ja laajuudeltaan toisiaan;
riskiluokalla luokkaa, johon valvontakohdetyyppi luokitellaan siinä harjoitettavasta toiminnasta ja siellä valmistettavista tuotteista mahdollisesti aiheutuvan terveydellisen ja taloudellisen riskin perusteella; sekä
tarkastustiheydellä sitä, kuinka monta kertaa vuodessa valvontakohdetyyppiin kuuluvia kohteita tarkastetaan.
3 §Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman laatiminen ja sisältö
Keskusviranomaisten tulee laatia ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä edellytetyn valvonnan kattava yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma.
Yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaisten yhteiset periaatteet:
tarkastusten sisällöstä;
valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys;
tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän aika;
näytteenoton ja valvontaprojektien ohjaus;
kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointiohjeen sisältö; sekä
raportointiohje.
4 §Toimialakohtaisen valtakunnallisen valvontaohjelman laatiminen
Toimialakohtaista valtakunnallista valvontaohjelmaa laadittaessa keskusviranomaisten on kuultava kuntia ja lääninhallituksia.
Valvontaohjelmasta tulee käydä ilmi, mitkä ohjelman osat ovat lakisääteisiä ja mitkä ohjeellisia.
5 §Toimialakohtaisen valtakunnallisen valvontaohjelman vähimmäissisältö
Toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tulee vähintään määritellä:
tarkastusten yleinen sisältö;
valvontakohdetyyppien riskinarvioinnin perusteet ja riskiluokitus sekä valvontakohdetyyppien tarkastustiheys;
valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika;
näytteenoton ja valvontaprojektien ohjaus;
ohjeet kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arvioimiseksi; sekä
raportointiohje.
6 §Tarkastuksen yleinen sisältö
Tarkastuksen sisällön yleisen määrittelyn tulee sisältää erityyppisten tarkastusten tavoitteet ja siitä tulee käydä ilmi, mitä kuhunkin valvontakohdetyyppiin kuuluvan valvontakohteen tarkastukseen tulee vähintään sisältyä.
7 §Valvontakohdetyypin riskiluokitus ja tarkastustiheys
Riskiluokan määrittelyssä tulee ottaa huomioon valvontakohdetyyppiin kuuluvien kohteiden toiminnan laajuus ja luonne. Kuhunkin valvontakohdetyyppiin kuuluvien tarkastustiheys tulee määritellä riskiluokituksen perusteella.
8 §Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika
Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä tulee ottaa huomioon vähintään tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen.
9 §Näytteenoton ja valvontaprojektien ohjaus
Toimialakohtaisessa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa tulee vähintään määritellä ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä kunnan valvontaviranomaisen suoritettavaksi säädetyn näytteenoton ja muun valvonnan kannalta tarpeellisen näytteenoton ohjaus. Keskusviranomaisten tulee lisäksi ohjata kunnan valvontaviranomaisten toimeenpantavaksi tarkoitettuja näytteenotto- ja valvontaprojekteja.
10 §Ohjeet kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arvioimiseksi
Keskusviranomaisten tulee laatia ohjeet kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arvioimiseksi. Ohjeissa on kuvattava keinot valvonnan kattavuuden ja kohdentumisen arvioimiseksi.
11 §Raportointiohje
Raportointiohjeesta on käytävä ilmi, kuinka kunnan tulee toimittaa valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista saadut tulokset lääninhallitukselle ja keskusviranomaiselle.
12 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä elokuuta 2006.
Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 2006
Peruspalveluministeri Liisa HyssäläJohtaja Risto Aurola