Valtioneuvoston asetus Pelastusopistosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 101/2006 (Julkaistu 31.7.2006)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään Pelastusopistosta 21 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain (607/2006) nojalla:
1 §Ammatilliseen tutkintoon johtavat koulutusohjelmat ja niissä suoritettavat tutkinnot
Pelastustoimen ammatilliseen tutkintoon johtavia koulutusohjelmia ovat pelastajan koulutusohjelma, jossa suoritetaan pelastajatutkinto, ja pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelma, jossa suoritetaan alipäällystötutkinto.
Hätäkeskustoiminnan ammatilliseen tutkintoon johtava koulutusohjelma on hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma, jossa suoritetaan hätäkeskuspäivystäjätutkinto.
Pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutusohjelmasta ja siinä suoritettavasta tutkinnosta on voimassa mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja sen nojalla säädetään.
2 §Pelastusopiston neuvottelukunnan kokoonpano ja asettaminen
Pelastusopiston neuvottelukunnassa tulee olla edustaja sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, Pelastusopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta ja hätäkeskuslaitoksesta. Muut jäsenet edustavat lääninhallintoa, kunnallishallintoa, pelastuslaitoksia, tutkimuslaitoksia ja pelastusalan järjestöjä sekä muita Pelastusopiston toiminnan kannalta keskeisiä tahoja. Vähintään yhden jäsenistä tulee olla perehtynyt ruotsinkieliseen koulutukseen.
Pelastusopiston neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
Sisäasiainministeriö asettaa Pelastusopiston neuvottelukunnan pyydettyään Pelastusopiston ehdotuksen neuvottelukunnan kokoonpanosta. Pelastusopisto määrää henkilöstöstään neuvottelukunnalle sihteerin.
3 §Pelastusopiston henkilöstön koulutusta ja kokemusta koskevat kelpoisuusvaatimukset
Pelastusopiston henkilöstön yleisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat:
rehtorilla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hallintokokemus sekä tehtävien edellyttämä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
koulutusjohtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajakokemus, perehtyneisyys koulutussuunnitteluun sekä tehtävien edellyttämä johtamiskokemus;
hallintojohtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys julkishallintoon ja –talouteen sekä tehtävien edellyttämä johtamiskokemus;
yliopettajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kokemus opettajan työstä tai muista koulutustehtävistä ja hyvä perehtyneisyys asianomaiseen tehtäväalaan;
vanhemmalla opettajalla ja opettajalla tehtävään soveltuva tutkinto ja perehtyneisyys asianomaiseen tehtäväalaan; sekä
muulla henkilöstöllä tehtävien edellyttämä riittävä koulutus ja kokemus.
Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi rehtorilta ja koulutusjohtajalta vaaditaan opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto tai vaihtoehtoisesti vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
4 §Pelastusopiston henkilöstön kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
Pelastusopiston rehtorin, koulutusjohtajan ja hallintojohtajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Suomenkielistä opetusta antavan yliopettajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkielistä opetusta antavan yliopettajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Lisäksi yliopettajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Suomenkielistä opetusta antavan vanhemman opettajan ja opettajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkielistä opetusta antavan vanhemman opettajan ja opettajan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
5 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
6 §Siirtymäsäännös
Edellä 3 ja 4 §:ssä säädettyjen kelpoisuusvaatimusten estämättä henkilö, joka on nimitetty vakinaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka täytti tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai tehtävään. Määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimitetty säilyttää edellä 3 ja 4 §:ssä säädettyjen kelpoisuusvaatimusten estämättä kelpoisuutensa määräaikaisen virka- tai työsopimussuhteen loppuun asti siinä virassa tai tehtävässä, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täytti tämän asetuksen voimaantullessa.
Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 2006
Sisäasiainministeri Kari RajamäkiHallitusneuvos Tarja Oksanen