Laki maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 603/2006
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 96/2006 (Julkaistu 21.7.2006)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Lain soveltamisala
Ammattimaisella maataloudenharjoittajalla on oikeus hakemuksesta saada maataloudessa käyttämästään polttoöljystä ja sähköstä valmisteveron palautusta siten kuin tässä laissa säädetään.
Tätä lakia ei sovelleta yksityistaloudessa käytettyihin energiatuotteisiin.
Tätä lakia ei sovelleta ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn silloin, kun kasvihuoneviljelijä olisi oikeutettu saamaan valmisteveron palautusta nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 10 a §:n perusteella, eikä silloin, kun kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä maksetaan valmisteveroa sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) liitteenä olevan verotaulukon veroluokan II mukaisesti.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
ammattimaisella maatalouden harjoittajalla , jäljempänä hakija , luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymää, joka harjoittaa maataloutta ja jolle on verovuoden aikana maksettu Euroopan unionin suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, maatalouden ympäristötukea tai kansallista tukea taikka sitä, joka harjoittaa viljankuivausta;
Euroopan unionin suorilla tuilla viljelijöille maksettavaa tukea, josta säädetään yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 osastoissa III ja IV;
luonnonhaittakorvauksella korvausta, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 V luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklassa;
maatalouden ympäristötuella tukea, josta säädetään Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 VI luvussa ja vuodesta 2007 alkaen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklassa ja jota maksetaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnan komission hyväksymien maaseudun kehittämisohjelmien mukaisina perus- ja lisätoimenpiteen tukina;
kansallisella tuella maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetussa laissa (1559/2001) tarkoitettua peltoalaan, eläinmäärään, tuotantomäärään tai puutarhatuot-teiden varastomäärään perustuvaa kansallista tukea lukuun ottamatta sanotun lain 14 §:ssä tarkoitettua porotalouden tukea;
maataloudella hakijan tilalla tapahtuvaa maatalous- ja puutarhakasvien viljelyä, velvoitekesannointia, viljelemättömän pellon säilyttämistä hoidettuna, kotieläintuotteiden tuotantoa, tuotantoeläinten pitoa, mehiläistaloutta, hevostaloutta, tilalla tuotettujen maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointia, kauppakunnostusta ja pakkaamista sekä viljankuivausta;
kauppakunnostuksella tilalla tehtäviä toimenpiteitä, joilla maatalous- ja puutarhatuotteet saatetaan myynti- tai jalostuskel-poisiksi;
verovuodella, jonka perusteella veronpalautus maksetaan , kalenterivuotta tai, jos kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, sitä tilikautta, joka on päättynyt tai niitä tilikausia, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana;
maatalouden veroilmoituksella verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua maatalouden ilmoitusta;
yhteisöllä tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitettua yhteisöä;
yhteisetuudella tuloverolain 5 §:ssä tarkoitettua yhteisetuutta.
3 §Toimivaltaiset viranomaiset
Tässä laissa tarkoitetusta valmisteveron palauttamisesta sekä siihen liittyvästä valvonnasta vastaa se verovirasto, joka verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n mukaan toimittaa hakijan tuloverotuksen.
Tämän lain mukaiseen veronpalauttamiseen liittyvästä valvonnasta vastaa tulliviranomainen siltä osin kuin valvonta liittyy 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen verojen palauttamiseen.
2 lukuVeronpalautuksen perusteet
4 §Veronpalautuksen määrä
Hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden aikana maataloudessa käyttämästään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä 3,75 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 1,75 senttiä kilogrammalta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitetusta verotetusta sähköstä 0,23 senttiä kilowattitunnilta.
5 §Veronpalautuksen vähimmäismäärä
Veroa ei palauteta, jos palautuksen määrä on alle 50 euroa.
3 lukuVeronpalautuksen hakeminen ja maksa- minen
6 §Veronpalautuksen hakeminen
Veronpalautusta on haettava kirjallisesti ja hakemus on toimitettava sille verovirastolle, jolle hakijan on verotusmenettelystä annetun lain 8 §:n mukaan annettava veroilmoitus. Hakemus on annettava maatalouden veroilmoituksella tai Verohallituksen vahvistamaa muuta lomaketta käyttäen.
Verovuoden aikana käytettyä polttoöljyä ja sähköä koskeva hakemus on jätettävä viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä.
Yhteisön ja yhteisetuuden on kuitenkin 2 momentista poiketen jätettävä hakemus viimeistään neljän kuukauden kuluttua sen verovuoden päättymisestä, jolta palautusta haetaan.
Hakemus on jätettävä tässä pykälässä säädetyssä määräajassa siitä riippumatta, että verovirasto on pidentänyt hakijan pyynnöstä veroilmoituksen antamisaikaa verotusmenettelystä annetun lain 8 §:n 3 momentin perusteella.
Verohallitus antaa tarkemmat määräykset hakemuksen antamistavasta sekä muusta menettelystä hakemuksen antamiseksi.
7 §Hakemuksessa ilmoitettavat tiedot
Hakijan on hakemuksessa ilmoitettava maatalouteen verovuoden aikana käytetyn verotetun kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön määrä ja pankkitilin numero, jolle palautus maksetaan.
8 §Veronpalautuksen maksaminen
Valmisteveron palautus maksetaan pankkitilille.
Palautukselle ei makseta korkoa, ellei 10 ja 11 §:stä muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, veronpalautuksen maksamiseen ja oikaisun tai muutoksenhaun perusteella tapahtuvaan maksuunpanoon sovelletaan veronkantolain (609/2005) säännöksiä.
Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella maksuunpannulle määrälle ja virhemaksulle lasketaan viivästysseuraamukset siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään.
9 §Kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuus
Hakijan on järjestettävä kirjanpitonsa ja muistiinpanonsa siten, että niistä voidaan todeta palautukseen oikeuttavan polttoöljyn ja sähkön määrä.
Siltä osin kuin polttoöljyn tai sähkön käyttö jakautuu palautukseen oikeuttavaan ja muuhun käyttöön siten, ettei palautukseen oikeuttavaa käyttöä voida yksiselitteisesti todeta, on kirjanpidosta ja muistiinpanoista käytävä ilmi seikat, joiden perusteella palautukseen oikeuttava osuus polttoöljyn ja sähkön käytöstä voidaan arvioida.
4 lukuOikeussuojakeinot
10 §Oikaisu hakijan vahingoksi
Jos hakijalle kirjoitus- tai laskuvirheen tai muun niihin rinnastettavan erehdyksen vuoksi tai sen vuoksi, että hakija on antanut puutteellisia, erehdyttäviä tai vääriä tietoja, on palautettu liikaa veroa, veroviraston on oikaistava antamaansa päätöstä, jollei asiaa ole valituksella annetulla päätöksellä oikaistu.
Oikaisu on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jona veronpalautusta koskeva päätös tehtiin.
Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella maksuunpannulle määrälle peritään korkoa. Korko lasketaan veronpalautuspäätöksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä takaisinperinnälle määrättävään eräpäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä.
11 §Oikaisuvaatimus
Veronpalautusta koskevaan päätökseen tai muussa asiassa annettuun päätökseen taikka 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen haetaan muutosta kirjallisesti oikaisuvaatimuksella, joka on toimitettava verovirastoon, jonka päätökseen muutosta haetaan.
Jos verovirasto oikaisuvaatimuksesta tai muutoin toteaa, että veroa on palautettu liian vähän tai se on jäänyt kokonaan palauttamatta, veroviraston on oikaistava antamaansa palautuspäätöstä, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden lopusta, jolta palautusta haetaan.
Valtion puolesta veroasiamiehellä on oikeus hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Veroasiamiehen on kuitenkin 2 momentista poiketen tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolta palautusta on haettu.
Oikaisun perusteella palautettavalle määrälle maksetaan korkoa. Korko lasketaan veronpalautuksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä palautuspäivään. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä.
12 §Muutoksenhaku
Veroviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, joka on toimivaltainen asiassa hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n nojalla. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava 4 momentissa mainitussa valitusajassa verovirastolle, jonka päätöksestä valitetaan.
Valtion puolesta valitusoikeus veroviraston päätöksestä on veroasiamiehellä.
Veroviraston on varattava asiamiehen tekemästä valituksesta hakijalle sekä hakijan tekemästä valituksesta asiamiehelle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä 1 momentissa tarkoitetulle hallinto-oikeudelle.
Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä on kolme vuotta veronpalautuspäätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veroasiamiehen valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.
Hallinto-oikeudelle osoitettu valitus, joka olisi pitänyt tehdä oikaisuvaatimuksena verovirastolle, käsitellään oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä.
Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.
5 lukuErinäiset säännökset
13 §Tietojenantovelvollisuus
Ammattimaisen maatalouden harjoittajan on Verohallituksen, veroviraston tai muutoksenhakuviranomaisen kehotuksesta annettava hakemuksessa ilmoitettavien tietojen lisäksi ne täydentävät tiedot ja selvitykset sekä esitettävä ne tositteet, jotka saattavat olla tarpeen hänen hakemustaan tai hänen veronpalautuspäätöstä koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.
14 §Tietojen julkisuus
Tässä laissa tarkoitettuihin verohallinnossa käsiteltäviin tietoihin sovelletaan, mitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 4 §:ssä on säädetty verotustietojen salassapidosta.
15 §Tietojen antaminen verohallinnolle ja eräille muille viranomaisille
Verohallinnolla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maa- ja metsätalousministeriöltä, tulliviranomaiselta, työvoima- ja elinkeinokeskuksilta sekä Ahvenanmaan lääninhallitukselta tässä laissa tarkoitetun valmisteveron palauttamista sekä siihen liittyvää valvontaa varten tarpeellisia tietoja hakijalle myönnetystä tämän lain 2 §:n 2―5 kohdassa tarkoitetusta tukityypistä, tuen maksupäivästä sekä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 10 a §:n mukaisista hakijoista ja palautuksen saajista. Hakijasta ja palautuksen saajasta on oikeus saada yksilöinti- ja yhteystietoina hakijan tai palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä viranomaiselle ilmoitettu osoite.
Maa- ja metsätalousministeriöllä, tulliviranomaisella, työvoima- ja elinkeinokeskuksilla sekä Ahvenanmaan lääninhallituksella on salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada tässä laissa tarkoitetun valmisteveron palauttamista sekä siihen liittyvää valvontaa varten tarpeellisia tietoja verohallinnolta palautuksen saajasta sekä palautuksen määrästä ja sen perusteesta. Palautuksen saajasta on oikeus saada yksilöinti- ja yhteystietoina palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä verohallinnolle ilmoitettu toimipaikan osoite.
16 §Verohallinnon ja eräiden muiden viranomaisten oikeus oma-aloitteiseen tietojen antamiseen
Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteesta tarpeellisia tässä laissa tarkoitetun veronpalautuksen saajaa ja myönnettyä veronpalautusta koskevia palautuksen oikeellisuuden valvontaan liittyviä tietoja maa- ja metsätalousministeriölle, tulliviranomaiselle sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksille niiden laissa tai asetuksessa säädetyn tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, jos on syytä epäillä, että hakija ei olisi ollut oikeutettu tämän lain 2 §:n 2―5 kohdassa tarkoitettuun tukeen. Yksilöinti- ja yhteystietoina voidaan antaa palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä verohallinnolle ilmoitettu toimipaikan osoite.
Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus voivat salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteesta tässä laissa tarkoitetun veronpalautuksen maksuunpanoa varten tarpeellisia tuen saajaa ja tukipäätöksiä koskevia tietoja tämän lain 2 §:n 2―5 kohdassa tarkoitettujen tukien takaisinperinnästä. Yksilöinti- ja yhteystietoina voidaan antaa palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä viranomaiselle ilmoitettu osoite.
Tämän pykälän nojalla saatuja, salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa edelleen rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Tiedot tulee hävittää heti, kun niitä ei tarvita. Jos tietoja tarvitaan, tietojen säilyttäminen määräytyy arkistolain (831/1994) mukaan.
17 §Tietojen antamista koskevat erityissäännökset
Tässä laissa tarkoitetut tiedot voidaan antaa sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, kun tietojen suojaaminen henkilötietolain (523/1999) 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla on selvitetty.
18 §Muiden säännösten soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin verotusmenettelystä annetun lain 14, 18, 25, 26 a, 26 c, 26 d, 91 ja 93 a §:ää sekä verotusmenettelystä annetun asetuksen (763/1998) 2―5 §:ää.
19 §Virhemaksu
Jos hakija on antanut veronpalautusta varten tarvittavat tiedot puutteellisina tai virheellisinä, virhemaksua voidaan kantaa vähintään 50 ja enintään 1 000 euroa.
Virhemaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja muut näihin rinnastettavat seikat.
20 §Rangaistussäännös
Hakijan petollisesti aiheuttamasta veronpalautuksesta tai sen yrittämisestä säädetään rangaistus rikoslain (39/1889) 29 luvun 1―3 §:ssä.
21 §Yhteisön lainsäädännön huomioon ottaminen
Veronpalautukseen sovelletaan lisäksi eräiden valtiontukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annettua lakia (300/2001).
22 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
23 §Siirtymäsäännökset
Verovuoden 2005 aikana käytetyn polttoöljyn ja sähkön osalta veronpalautusta on haettava viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2006 Verohallituksen erikseen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Vuoden 2005 aikana käytetyn polttoöljyn ja sähkön veronpalautuksen perusteeksi hyväksytystä määrästä otetaan palautusta laskettaessa huomioon 81 prosenttia käyttömäärästä.
Yhteisö, yhteisetuus ja yhtymä ei ole kuitenkaan oikeutettu palautukseen verovuoden 2005 aikana käyttämästään polttoöljystä tai sähköstä, jos sen tilikausi on päättynyt 1 päivänä tammikuuta 2005 ja 10 päivänä maaliskuuta 2005 välisenä aikana. Verovuoden 2005 veronpalautuksesta vastaa verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n mukainen hakijan tuloverotuksen toimittava verovirasto tai Verohallituksen määräämä muu verovirasto.
Tämän lain 9 §:n säännöksiä kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuudesta sovelletaan lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Ennen lain voimaantuloa koskevalta ajalta hakijalla on oikeus arvioida palautukseen oikeuttava polttoöljyn ja sähkön käyttö.
VaVM 6/2006
EV 85/2006
Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, (32003L0096); EYVL N:o L 283, 31.10.2003, s. 54
Naantalissa 21 päivänä heinäkuuta 2006
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENToinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos