Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

184/2006

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2006 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
184/2006
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 31/2006 (Julkaistu 22.3.2006)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakemista, paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa, tavanomaista tuotantotapaa sekä tukien muuta hallinnointia ja maksatusta:

1)

vuodelta 2006 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (28/2006), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus ;

2)

vuodelta 2006 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (29/2006), jäljempänä pohjoinen tukiasetus ;

3)

vuodelta 2006 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (31/2006), jäljempänä perunantuotannon kansallinen tukiasetus .

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona, lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä, ei kuitenkaan alueita, jotka eivät vielä ole olleet viljelykäytössä tai jotka on pysyvästi poistettu viljelystä;

2)

hoidetulla viljelemättömällä pellolla suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua peltoa;

3)

luonnonniityillä ja -laitumilla sekä avoimilla hakamailla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2006 ajan ja joilla ei tehdä muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä;

4)

kasvimaalla kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa;

5)

peruslohkojen muutoslomakkeella maa- ja metsätalousministeriön peruslohkojen muutoslomaketta numero 102C vuodelle 2006;

6)

liharodulla muita kuin vuodelta 2006 maksettavista eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkioista annetun valtioneuvoston asetuksen (975/2005) liitteessä 1 mainittuja nautarotuja;

7)

emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä.

8)

lypsylehmällä maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa;

9)

sonnilla vähintään kuuden kuukauden ikäistä urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

10)

teurastetulla sonnilla ruhopainoltaan vähintään 220 kiloa painavaa tukialueella C3 tai C4 kasvatettua vuonna 2006 teurastettua kuohittua tai kuohitsematonta sonnia, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta;

11)

hieholla vähintään kuuden kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa;

12)

emolehmähieholla 6 kohdassa tarkoitetut rotuvaatimukset täyttävää vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta nautaa, jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä ja joka on elossa tuen maksua varten nautarekisteristä aikaisintaan 1 päivänä marraskuuta 2006 tehtävän poiminnan ajankohtana;

13)

teurastetulla hieholla ruhopainoltaan vähintään 170 kiloa painavaa vuonna 2006 teurastettua poikimatonta nautaa, joka on ollut hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisen 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta;

14)

naudalla 7―13 kohdassa tarkoitettua nautaa, joka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä korvamerkeillä ja joka on rekisteröity nautarekisteriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 mukaisesti;

15)

naudan poikimisella normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään seitsemän kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista;

16)

emakolla viimeistään laskentapäivänä vähintään kerran porsinutta sikaa ja vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä emakoksi tarkoitettua nuorta porsimatonta sikaa;

17)

karjulla viimeistään laskentapäivänä vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä urospuolista sikaa;

18)

lihasialla ruhopainoltaan vähintään 61 kiloa painavaa vuonna 2006 teurastettua sikaa, ei kuitenkaan porsinutta emakkoa tai teurastuksen yhteydessä nyljettyä karjua;

19)

nuorella siitossialla vuoden 2006 aikana vähintään kolmen kuukauden ikäisenä mutta alle kahdeksan kuukauden ikäisenä siitokseen myytyä urospuolista sikaa ja vähintään kolmen kuukauden ikäistä siitokseen myytyä porsimatonta naaraspuolista sikaa;

20)

sialla 16―19 kohdassa tarkoitettua emakkoa, karjua, lihasikaa ja nuorta siitossikaa, ei kuitenkaan villisikaa eikä lemmikkinä pidettävää minisikaa;

21)

kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon;

22)

ankkaemolla vähintään 25 viikon ikäistä ankkaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

23)

broileriemolla vähintään 18 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

24)

hanhiemolla vähintään 30 viikon ikäistä hanhea, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

25)

kalkkunaemolla vähintään 29 viikon ikäistä kalkkunaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

26)

tarhatulla fasaaniemolla vähintään 26 viikon ikäistä fasaania, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

27)

tarhatulla sorsaemolla vähintään 26 viikon ikäistä sorsaa, jonka munantuotanto käytetään poikasten tuotantoon;

28)

broilerilla tavanomaisessa tuotannossa lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 päivän iässä teurastettavaa kananpoikaa taikka maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 täydentämisestä siten, että asetus käsittää myös eläintuotannon annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1804/1999 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa vähintään 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa;

29)

lihasiipikarjalla vuoden 2006 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

30)

uuhella lammasta, joka on karitsoinut vähintään kerran viimeistään 8 päivänä kesäkuuta 2006 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

31)

kutulla maidontuotantoon tarkoitettua vuohta, joka on poikinut vähintään kerran viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2006 tai joka on tuolloin vähintään vuoden ikäinen;

32)

hevosella siitokseen käytettävää hevos- ja ponitammaa, vähintään 1-vuotiasta suomenhevosta sekä 1―3-vuotiasta muuta hevosta ja ponia;

33)

siitostammalla hevosta ja ponia, joka on astutettu tai varsonut edellisen vuoden aikana;

34)

vähintään 1-vuotiaalla suomenhevosella suomenhevosta, joka on muu kuin siitostamma;

35)

broileriuntuvikolla broilerihautomolta tilalle alle kolmen vuorokauden ikäisenä toimitettua broileriksi kasvatettavaa kananpoikaa;

36)

kotieläintukihakemuksella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomaketta numero 101C kansallisista kotieläintuista vuodelle 2006, osat I ja II;

37)

teurastamolla Elintarvikeviraston hyväksymää teurastamoa ja kunnan valvontaviranomaisen hyväksymää teurastuspaikkaa;

38)

koko tilan hallintaoikeuden siirrolla koko tilaa koskevaa sukupolvenvaihdosta, koko tilan ostoa, myyntiä, yhtiömuodonmuutosta tai vuokrasopimuksen tekemistä sekä tapauksia, joissa avioliiton tai kuoleman takia tilan hallintaoikeus muuttuu joko kokonaan uuden tai jo aiemmin toiselta tilalta tukia hakeneen toisen tuenhakijan hallintaan;

39)

nautarekisterillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua keskusrekisteriä;

40)

nautarekisteriotteella keskusrekisteriä ylläpitävän nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 2 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun rekisteripalvelujen tarjoajan jokaiselle nautaeläinten pitäjälle kahden kuukauden välein toimittamaa kirjettä, joka sisältää saatesivun, nautaeläinluettelon, nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 2 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitetun tapahtumaotteen, luettelon teurastetuista naudoista sekä mahdollisesti tarkistuslistan; ja

41)

peitenimellä hevostalouslain (796/ 1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin merkittyä hevosen omistusta osoittavaa nimeä.

3 §Yhdessä harjoitettava maa- ja puutarhatalous

Jos maa- tai puutarhataloutta harjoitetaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa, on kohdassa mainitun saman momentin 1 kohdan ehdot täyttävän viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan harjoitettava maa- tai puutarhataloutta siten, että

1)

hän osallistuu henkilökohtaisesti maa- tai puutarhataloustuotannon harjoittamiseen itse työtä tekemällä; ja

2)

hän on henkilökohtaisesti verovastuussa toiminnasta tuloverolain (1535/1992) 9 §:ssä ja yhtymien sekä kuolinpesien osalta lisäksi 15―17 §:ssä säädetyllä tavalla.

2 lukuTukien hakeminen

4 §Tukien hakeminen

Tukien hakuajoista ja hakemuslomakkeista noudatetaan, mitä vuoden 2006 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (40/2006), jäljempänä hakuaika-asetus, säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia haetaan maa- ja metsätalousministeriön vahvistamilla vuoden 2006 tukihakemuslomakkeilla tai lomakkeita vastaavilla ATK-tulosteilla, jos niissä on sama tietosisältö samalla tavalla jaoteltuna eri sivuille kuin valmiiksi painetuissa lomakkeissa. Jos ATK-tuloste on lomakkeesta poiketen usealla sivulla, tulee jokainen erillinen sivu allekirjoittaa ja jokaisen sivun alareunaan on merkittävä päiväys ja tilatunnus, jos ne eivät tulostu lomakkeelle automaattisesti.

5 §Tuen hakijan puoliso ja alaikäinen lapsi

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 2 §:n 1 momentin 2 kohdan ja pohjoisen tukiasetuksen 2 §:n 1 momentin 14 kohdan tarkoittamaksi tuen hakijan puolisoksi katsotaan aviopuoliso tai tuen hakijan kanssa avioliitonomaisessa suhteessa elävä, tuloverolain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ja tuen hakijan alaikäiseksi lapseksi henkilö, joka on 31 päivänä joulukuuta 2005 ollut alle 18-vuotias.

6 §Tukihakemuksen peruuttaminen

Tukihakemuksen peruuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tukihakemusta käsittelevälle viranomaiselle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu tuen hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voida peruuttaa. Muussa tapauksessa takarajana peruutuksen tekemiselle on ensimmäinen kyseessä olevan hakemuksen mukainen maksatustapahtuma.

Peruutus voi koskea koko tukihakemusta tai osaa hakemuksesta. Useamman hakukerran tuessa hakija voi peruuttaa yhden tukihaun edellä 1 momentissa mainituin rajoituksin.

Kasvintuotannon tukia, joita haetaan maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 101B, ei voida peruuttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tallennusilmoituksen lähettämisen jälkeen, jos tallennusilmoituksessa on yksi tai useampi lohko merkitty sääntöjen vastaiseksi ja virhe on sellainen, että siitä aiheutuu seuraamus.

Edellä 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdissa mainituissa asetuksissa tarkoitettujen kansallisten peltoalaperusteisten tukien peruutus voidaan tehdä myös lohkokohtaisesti. Peruutus voidaan tehdä esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 145.

7 §Selvitykset

Perunantuotannon ja niiden puutarhakasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelu- tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, kopio rekisteriin ilmoittautumisesta on liitettävä tukihakemukseen ainoastaan siinä tapauksessa, jos hakija ei vielä ole rekisterissä. Rekisteriin on ilmoittauduttava ennen tuen maksatusta.

3 lukuKasvintuotannon tuet

8 §Lohkot

Jos vuoden 2005 tukihaun jälkeen peruslohkoja on jaettu, yhdistetty tai poistettu pysyvästi käytöstä taikka uusia peruslohkoja on perustettu tai peruslohkojen hallinnassa on tapahtunut muutoksia, on tuen hakijan hakuaika-asetuksessa mainittujen tukihakemuslomakkeiden lisäksi toimitettava peruslohkojen muutoslomake tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2006 vahvistaman mallin mukainen ATK-tuloste.

Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (438/2004) säädetään.

9 §Viljelykseen soveltuva pelto

Tukilain 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi viljelykseen soveltuvaksi pelloksi luetaan

1)

käytössä oleva maatalous- ja puutarhakasvien viljelyala;

2)

tilatukijärjestelmän mukainen velvoitekesanto;

3)

hoidettu viljelemätön pelto;

4)

tilapäisesti viljelmättömänä ilmoitettu maatalousmaa;

5)

kasvimaa;

6)

kotieläintukien osalta käytössä oleva luonnonniitty ja -laidun sekä avoin hakamaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun pellon on oltava tuen hakijan hallinnassa kasvukauden 2006 ajan omistajana, maanvuokralain (258/1966) tarkoittamana vuokramiehenä, muun hallintasopimuksen kuin maanvuokrasopimuksen nojalla tai testamenttiin taikka muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla. Pellon on oltava hakijan hallinnassa kuitenkin viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2006.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se oli voimassa lain 1326/1999 voimaan tullessa, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Puutarhakasvien puolen hehtaarin viljelyksessä olevaan peltoalaan luetaan mukaan avomaanvihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien ja yrttimausteiden viljelyalat sekä taimitarhat ja kasvimaaksi ilmoitetut alat.

10 §Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Tukilain 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että

1)

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

2)

kylvö tai istutus tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla;

3)

viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia kasvilajeja ja lajikkeita;

4)

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

5)

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu;

6)

lohkon kasvukunto mahdollistaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen; ja

7)

sato korjataan asianmukaisesti.

Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 118 välittömästi vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy ja sadon korjaamatta jättämisen syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden kasvulohkojen osalta tuki voidaan maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

11 §Sadonkorjuu

Edellä 10 §:ssä säädetyn lisäksi vehnän, rukiin ja mallasohran tukien maksamisen edellytyksenä on jyväsadon korjaaminen.

Edellä 10 §:ssä säädettyjen tavanomaisen viljelytavan vaatimusten mukaisena nurmivaltaisen sadon korjaamisena ei pidetä kasvuston maahan niittoa tai kompostointia taikka kasvuston hävittämistä muulla niihin verrattavalla tavalla.

Viljelyteknisille päistelohkoille, niillä kasveilla joiden viljelytapaan se kuuluu, nurmen tuki voidaan maksaa, vaikka satoa ei korjata tai aluetta ei laidunneta, jos kasvusto pidetään hoidettuna.

12 §Puutarhakasvien viljely

Edellä 10 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittu paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan täyttävä määrältään riittävä taimimäärä on marjapensaiden ja omenapuiden viljelyssä seuraava:

kasvia/ha

Mansikka, mesimarja ja jalomaarain

15 000

Herukat ja karviainen

2 200

Vadelma

2 800

Tyrni

800

Pensasmustikka

2 250

Omenapuu

400

Jos mansikkaa, mesimarjaa tai jalomaarainta viljellään niin, ettei muovia käytetä maanpinnan katteena ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheys voi olla ensimmäisenä kasvukautena 11 000 kasvia hehtaaria kohti. Kasvutiheysvaatimuksia sovelletaan myös luomutuotannolle.

Kasvutiheysvaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta ennen vuotta 2000 istutetuille tyrnin, pensasmustikan ja luomutuotannon kasvustoille, mutta niiden viljelyn tulee täyttää ammattimaisen viljelyn tunnusmerkit.

Kesäkuun 30 päivän 2006 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaan vihannekset sekä tilli ja persilja ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. Marjapensaat ja omenapuut ovat tukikelpoisia, jos ne on istutettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006.

4 lukuKotieläintuet

13 §Kotieläinten hallinta ja hoito

Tuottajan hallinnassa olevilla kotieläimillä tarkoitetaan tuottajan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella taikka muualla perusteella tuottajan hallintaan siirtyneitä eläimiä.

Eläinten hallinnansiirto tuottajalta toiselle on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla.

Eläimet hallintaansa ottanut tuottaja on taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Tuottajalla on myös kirjanpitovastuu hallintaan otetuista eläimistä.

Jos tuottaja ottaa toisen tuottajan hallinnassa olevia eläimiä hoitoon korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut tuottaja ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä.

Eläinten kirjanpitovastuu hoidossa olevista eläimistä on tuottajalla, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä. Eläinrekistereihin rekisteröitävät eläimet rekisteröidään sille tilalle, jonka hallinnassa ne ovat.

14 §Kotieläintukien hakeminen ja määräytyminen

Kotieläintukea haetaan kotieläimistä, jotka ovat hakijan hallinnassa. Hoitajalle ei makseta kotieläintukea hänen hoidossaan olevista eläimistä.

Kotieläintukien hakemisessa ja määräytymisessä noudatetaan tässä asetuksessa säädetyn lisäksi mitä hakuaika-asetuksessa säädetään.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen ja pohjoisen tukiasetuksen tarkoittamat eläinryhmät on määritelty tämän asetuksen 2 §:n 1 momentin 7―13 ja 16―34 kohdassa.

Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 12 §:ssä ja pohjoisen tukiasetuksen 20 §:ssä tarkoitettu kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

15 §Tavanomainen tuotantotapa

Kotieläintukien maksamisen edellytys on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Tavanomaisella tuotantotavalla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että esimerkiksi emolehmiä pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen, emakoita pidetään porsaiden tuottamista varten ja uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, esimerkiksi porsaiden lukumäärän emakkoa kohti tai karitsoiden lukumäärän uuhta kohti, tulisi olla normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään.

Tukea voidaan maksaa myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintuotannon toimintojen vuoksi. Toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle selvitys. Tällainen selvitys on esimerkiksi todistus kuulumisesta ennakonpidätysrekisteriin kyseessä olevan toiminnan osalta.

16 §Eläinten iän laskeminen

Kotieläinten ikä lasketaan siten, että eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Sonnien, hiehojen, sikojen lihasikoja lukuun ottamatta sekä uuhien ja kuttujen ikää laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää.

Jos eläin on syntynyt 31 päivänä, sen ikä lasketaan samalla tavalla kuin 30 päivänä syntyneen eläimen ikä.

Jos eläin on syntynyt 29, 30 tai 31 päivänä ja se saavuttaisi tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, eläimen kuukausimääräisen iän katsotaan täyttyvän 28 päivänä helmikuuta.

Siipikarjan ikä lasketaan kalenteriviikkojen mukaan.

Hevoselle maksettavaa tukea laskettaessa käytettävä ikä määräytyy siten, että hevonen on:

1)

yksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien;

2)

kaksivuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien; ja

3)

kolmevuotias, jos se on syntynyt 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2003 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

17 §Emolehmät, emolehmähiehot, lypsylehmät, sonnit, hiehot sekä teurastetut sonnit ja hiehot

Tuen hakijan tulee tarkistaa nautoja koskevat tiedot tuen hakijalle lähetettävästä nautarekisteriotteesta ja tehdä tarvittavat korjaukset nautarekisteriin.

Mahdolliset korjaukset nautarekisteriotteen tietoihin tulee tehdä 20 kalenteripäivän kuluessa otteen tulostamispäivämäärästä. Nautarekisteriotteen tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, jolloin korjaukset on viimeistään tehtävä.

18 §Nautojen tukikelpoisuuspäivien määräytyminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen ensimmäisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin tulee tuen piiriin. Se voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä, päivä, jolloin eläin saavuttaa vaaditun iän, poikimista seuraava päivä tai eläimen ostopäivää seuraava päivä.

Eläimen viimeisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin poistuu tuen piiristä. Se voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä tai hieholla poikimispäivä.

19 §Lihasikojen ja lihasiipikarjan tukihakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä tulee olla teuraseläinten ostajalta, jäljempänä ostaja, alkuperäisenä tai jäljennöksenä kuitti, josta on käytävä ilmi:

1)

ostajan nimi;

2)

teuraseläimen myyjän nimi; ja

3)

eläimen teurastuspäivämäärä ja ruhopaino.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo tai teurastamo ei itse suorita teurastusta, on tositteesta lisäksi käytävä ilmi teurastamon nimi, jossa eläin on teurastettu.

Ostaja voi toimittaa tuottajalle myös yhteenvedon vuoden 2006 aikana teurastetuista eläimistä. Yhteenvedosta on käytävä ilmi:

1)

teuraseläinten myyjän nimi ja/tai tilatunnus;

2)

vuosi, jonka aikana eläimet on teurastettu;

3)

teurastettujen lihasikojen lukumäärä tai teurastetun lihasiipikarjan nimi ja lukumäärä teurastamoittain; ja

4)

maininta siitä, sisältyykö lukumäärään myös eläimiä, jotka tuottaja on teurastuttanut ja ottanut takaisin tilalle.

Jos ostajana on muu kuin teurastamo, on yhteenvedosta käytävä ilmi lihasikojen ja lihasiipikarjan lukumäärä teurastamoittain.

Lihasikojen osalta lukumäärätiedon lisäksi yhteenvedossa on oltava teksti, jonka mukaan yhteenveto sisältää lihasiat, joiden ruhopaino on ollut vähintään 61 kiloa.

Yhteenveto on tehtävä osakeyhtiömuotoisten ostajien osalta osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 7 a §:ssä säädetylle lomakkeelle tai ostajan ollessa muu yhteisö tai yksittäinen toiminnanharjoittaja vastaavat tiedot sisältävälle lomakkeelle, josta ilmenevät 3―5 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi ilmoittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteenveto on allekirjoitettava tai varustettava yrityksen leimalla ja ilmoittajan yhteystiedoilla, mukaan lukien puhelinnumerotiedot.

Jos ostajan tulostustoiminnot hoidetaan koneellisesti siten, ettei yhteenvetojen allekirjoittaminen tai leimaaminen ole mahdollista, on ostajan toimitettava teuraseläinten myyjälle toimitettavan yhteenvedon lisäksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle tiedot tuen perusteena olevista eläimistä.

Jos kunnan valvontaviranomaisen hyväksymässä teurastuspaikassa teurastetaan sen osakkaan, yhtiömiehen, jäsenen tai muun vastaavan teurastuspaikan omistajiin kuuluvan tahon kasvattamia eläimiä, ei teurastuspaikka voi antaa 3 momentissa tarkoitettua yhteenvetoa. Tukihakemuksen liitteenä on tällöin oltava kopio punnituspäiväkirjan niistä sivuista, joissa on ruhopainomerkinnät sekä muu mahdollinen selvitys teurastetuista eläimistä.

20 §Nuorten siitossikojen tukihakemuksen liitteet

Kotieläintukihakemuksen II-osan liitteenä on oltava eläimen myynti-ilmoitus tai muu hyväksyttävä selvitys, josta on käytävä ilmi seuraavat tiedot:

1)

eläimen myyjän nimi;

2)

eläimen myyntipäivämäärä;

3)

ostajan tai välittäjän nimi;

4)

ostajan tai välittäjän yhteystiedot, mukaan lukien puhelinnumerotiedot;

5)

eläimen syntymäaika; ja

6)

eläimen korvanumero.

Eläinten ostaja tai välittäjä voi tehdä ostamistaan nuorista siitossioista vuosiyhteenvedon, jonka on kunkin eläimen osalta sisällettävä 1 momentissa luetellut tiedot.

21 §Kuttujen maidontuotanto

Kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytään maitomäärä, joka on:

1)

toimitettu meijeriin;

2)

myyty suoraan tilalta;

3)

käytetty myyntiin sekä omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen;

4)

käytetty myyntiin tarkoitettujen muiden tuotteiden valmistukseen; tai

5)

käytetty tuen hakijan omassa taloudessa.

Eläinten ravinnoksi sekä kutun maidosta valmistettujen tuotteiden valmistuksen testaukseen käytettävää maitomäärää ei lasketa mukaan tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävään maitomäärään.

Tuen hakijan taloudessa käytettäväksi maitomääräksi hyväksytään 1,0 litraa henkilöä ja päivää kohti. Tuen hakijan taloudessa oleviksi henkilöiksi luetaan henkilöt, joiden väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettu asuinpaikka on sama kuin tuen hakijalla.

22 §Hevoset

Hevosten tulee pääsääntöisesti olla rekisteröityinä hevostalouslain 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2006. Tuen hakijan tulee huolehtia siitä, että rekisteriin ilmoitetut tiedot ovat ajan tasalla.

Jos hevonen on osaomistuksessa, on kotieläintukihakemuksen I-osan liitteenä oltava valtakirja, jolla muut omistajat antavat suostumuksensa tuen hakemiseen. Valtakirjassa on mainittava mahdollinen osaomistukseen liittyvä peitenimi.

Tamman on oltava astutettu jalostukseen hyväksytyllä oriilla. Ponitamman on oltava puhdasrotuinen ja sille käytetyn oriin tulee edustaa samaa rotua, ellei ponitammaa ole astutettu hevosten jalostustoiminnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (45/94) 4 §:n mukaisen lämminveristen ratsuhevosten, ponien, islanninhevosten ja vuonohevosten jalostusohjesäännössä tarkoitetun ratsuponiohjelman mukaan.

Suomenhevostammat ja lämminveriset ravihevostammat voidaan astuttaa myös omalla oriilla. Jos tamma on astutettu omalla kantakirjaamattomalla oriilla, tuen hakijan on ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle oikeaksi todistettu jäljennös varsomistodistuksesta tai eläinlääkärin antama lausunto tamman vähintään 12 viikkoa kestäneen tiineysajan jälkeen tapahtuneesta luomisesta.

23 §Uuhen poisto pitoaikana

Jos tukikelpoinen uuhi poistetaan tilalta Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja pohjoisen tukiasetuksen 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna pitoaikana, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta 2006 ja päättyy 8 päivänä kesäkuuta 2006, poistosta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Ilmoitusta uuhen poistosta tilalta pitoaikana ei voida kuitenkaan tehdä enää sen jälkeen, kun tuen hakijalle on ilmoitettu valvonnasta.

5 lukuEläimistä ja kutun maidosta pidettävä kirjanpito

24 §Naudat

Naudoista on pidettävä ajan tasalla olevaa nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 12 §:ssä säädettyä nautaeläinluetteloa.

25 §Siat

Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 11 §:ssä säädetyllä tavalla.

26 §Siipikarja

Siipikarjasta on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Lisäyksinä tulee kirjanpitoon merkitä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

27 §Uuhet, kutut ja hevoset

Uuhista ja kutuista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asutuksen (469/2005) 10 §:ssä säädetyllä tavalla.

Hevosista on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa, josta on käytävä ilmi eläinryhmien tasolla eläinten lukumäärän lisäykset ja vähennykset. Lisäyksinä on kirjanpitoon merkittävä eläinten syntymät ja ostot ja vähennyksinä eloon myynnit, teuraaksi myynnit sekä kuolemat.

28 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirjanpito

Edellä 21 §:ssä tarkoitetusta kuttujen maidontuotannosta on pidettävä kirjanpitoa maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 410. Jokaiselta kuukaudelta on täytettävä oma lomake. Kuttujen maidontuotannosta voidaan pitää kirjanpitoa myös ATK:lla. Jokaiselta kuukaudelta on tällöin saatava erillinen lomaketta vastaavat tiedot sisältävä tuloste.

Päivittäiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjapitoon merkitään:

1)

suoramyyntimaidon myynti sekä myyntiin tai omaan käyttöön valmistetun juuston valmistukseen käytetty maitomäärä; ja

2)

suoramyyntimaidon ostajat.

Kuukausittaiseen 1 momentissa tarkoitettuun lomakekirjanpitoon merkitään:

1)

kuukauden aikana valmistetun juuston määrä juustotyypeittäin;

2)

kuukausittain tuen hakijan taloudessa käytetty maitomäärä; ja

3)

kuukauden aikana meijeriin toimitettu maitomäärä.

Jos kutun maidosta tehdään myyntiä varten muita tuotteita kuin juustoa, on maidon käytöstä pidettävä erillistä tuotekohtaista päivittäistä kirjanpitoa, johon on lisäksi merkittävä kunkin kuukauden aikana myyntiin valmistettujen tuotteiden määrä.

29 §Kuttujen maidontuotannosta pidettävän kirjanpidon toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle

Tuen hakijan on toimitettava 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän syyskuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetusta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2006.

Kutun pidon aloittavan hakijan on toimitettava 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kuukausittainen lomake tai vastaavat tiedot sisältävä ATK-tuloste 1 päivän toukokuuta 2006 ja 31 päivän elokuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotetusta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä kutun maidon määrästä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2006.

Muita tuotteita kuin juustoa valmistavien hakijoiden on toimitettava 28 §:n 4 momentissa tarkoitettu erillinen tuotekohtainen kuukausittainen kirjanpito edellä 1 ja 2 momentissa mainituilta ajanjaksoilta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2006.

6 lukuHallintaoikeuden siirrot

30 §Kasvituotannon tuet

Yksittäisen kasvulohkon hallinnansiirroissa kasvulohkon hallintaoikeuden on oltava siirrettynä uudelle haltijalle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2006. Hallinnan siirto edellyttää kirjallisen kauppakirjan, vuokra- tai muun hallinnansiirtosopimuksen, peruslohkojen muutoslomakkeen ja maa- ja metsätalousministeriön kylvöalailmoituslomakkeen numero 117 toimittamista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2006.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kasvintuotannon tukien hakua, tilan uusi haltija hakee kasvintuotannon tuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut kasvintuotannon tukihaun jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2006, voidaan tukihakemuksen hakijaksi kasvintuotannon tuissa muuttaa tilan uusi haltija.

Uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla viimeistään 12 päivänä syyskuuta 2006 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta. Lomakkeen mukana on toimitettava tarpeelliset kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä.

Nuorten viljelijöiden tuki voidaan maksaa tuen myöntämisen edellytykset täyttävälle jatkajalle, jos sukupolvenvaihdos tapahtuu hakuajan päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivänä elokuuta 2006, sillä edellytyksellä, että tilan entinen haltija on jättänyt hyväksytyn maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomakkeen numero 101B nuorten viljelijöiden tuesta.

31 §Lopullisten kotieläintukien hakeminen

Jos koko tilan hallinnan siirto on tapahtunut ennen kotieläintukien ennakoiden hakua tai jos kotieläintukien ennakon hakijaksi on muutettu uusi haltija ja ennakot on maksettu uudelle haltijalle, tilan uusi haltija hakee lopulliset kotieläintuet.

Jos koko tilan hallinnan siirto tapahtuu ennakoiden maksamisen jälkeen, ennen lopullisten kotieläintukien maksamista, lopullista tukea ovat voineet hakea joko tilan entinen haltija, tilan uusi haltija tai molemmat. Kyseisen tilatunnuksen osalta ne muodostavat kuitenkin vain yhden hakemuksen, joten tukihakemuslomakkeilta tiedot tallennetaan sille hakijalle, jolle ennakot on maksettu.

Kansallisen kotieläintukihaun piiriin voidaan laskea, tilan entisen ja uuden haltijan välisen sopimuksen perusteella, kaikki entisen haltijan hallinnassa olleet vuoden 2006 tuen piirissä olevat eläimet. Tukihaun piiriin voivat siten kuulua myös emolehmät, emolehmähiehot, sonnit, lypsylehmät ja hiehot 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen sekä emakot, kanat, broileriemot ja kalkkunaemot 1 päivästä lokakuuta 2005 alkaen.

Jos kaksi tai useampi tila on yhdistetty, yhdistymisessä muodostuneen tilan haltija voi 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hakea lopulliset tuet yhdistyvillä tiloilla kasvatetuista vuoden 2006 tuen piirissä olevista eläimistä. Tilalta, jonka tilatunnus jää pois käytöstä yhdistymistilanteessa, peritään mahdollisesti maksettu kotieläintukien ennakko takaisin valtiolle.

32 §Lopullisten kotieläintukien maksaminen

Jos tuottajalle on maksettu kotieläintuen ennakoita ja tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakoiden maksamisen jälkeen, lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan sille tuen hakijalle, jolle on maksettu ennakot eli tilan entiselle haltijalle.

Jos tuottajalle ei ole maksettu kotieläintukien ennakoita, tilan entinen haltija ja tilan uusi haltija voivat keskenään sopia, kummalle hakijoista lopulliset kansalliset kotieläintuet maksetaan.

Jos osapuolet haluavat, että lopulliset kotieläintuet maksetaan tilan uudelle haltijalle, tilan uuden haltijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sopimus lopullisten kotieläintukien maksamisesta tilan uudelle haltijalle ennen ensimmäisten kotieläintukien lopullista maksamista. Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnan siirto toimittamalla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön ilmoituslomake numero 156 koko tilan hallinnan siirrosta sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä, jos niitä ei ole sinne aikaisemmin toimitettu.

Koko tilan hallinnan siirroissa kotieläintukien myöntämisen edellytyksenä olevan pellon hallintavaatimus täyttyy, jos kyseisellä tilalla on saman tilatunnuksen alaisuudessa ollut 9 §:ssä tarkoitettu peltoala hallinnassaan.

7 lukuErinäiset säännökset

33 §Maksatuksista pidättäytyminen eläinsuojelutapauksissa

Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tietoon tulee tapauksia, joissa on aloitettu syyteharkinta tukilain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetussa asiassa, on tuen maksatus välittömästi keskeytettävä. Tällöin lopullinen päätös asiasta tehdään tuomioistuimen lainvoimaisen ratkaisun jälkeen.

34 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaMaatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki

Sivun alkuun