Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

107/2006

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
107/2006
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 18/2006 (Julkaistu 15.2.2006)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n nojalla:

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2006 luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, jäljempänä LFA-lisäosa , siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

tukikertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta LFA-lisäosan määrästä, jolle tuki maksetaan;

2)

luonnonhaittakorvaussitoumuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000) tarkoitettua luonnonhaittakorvausta koskevaa viisivuotista sitoumusta sekä Ahvenanmaan maakunnassa maatalouden ympäristötuesta ja luonnonhaittakorvauksesta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 17/2000), jäljempänä Ahvenanmaan asetus , mukaista luonnonhaittakorvaussitoumusta;

3)

luonnonhaittakorvauksella luonnonhaittakorvaussitoumuksen perusteella myönnettävää tukea;

4)

tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tässä asetuksessa säädettyä tukea kulloinkin haetaan;

5)

tukikelpoisella peltoalalla sitä peltoalaa, joka on tukivuonna hyväksytty luonnonhaittakorvaussitoumuksen tukikelpoiseksi peltoalaksi;

6)

tukeen oikeuttavalla peltoalalla sitä peltoalaa, jonka perusteella on tukivuonna myönnetty luonnonhaittakorvausta;

7)

kotieläintalouden kansallisella tuella vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (12/2005) ja vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (11/2005) säädettyä kotieläintalouden tukea;

8)

perheyrityksen jäsenellä maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 1 a §:ssä tarkoitettua perheyrityksen jäsentä; sekä

9)

sukupolvenvaihdoksella tilan hallinnan siirtymistä tuotantoa jatkavalle perintökaaren (40/1965) 2 luvun 1―3 §:ssä tarkoitetulle henkilölle.

3 §LFA-lisäosan myöntämisen perusteet

LFA-lisäosa maksetaan liitteessä 1 olevan tukialuejaon mukaisesti.

LFA-lisäosa voidaan myöntää enintään tukikertoimella kerrotulle osuudelle muutoin myönnettäväksi tulevasta LFA-lisäosan määrästä. Tukikerroin on 1,00.

Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän LFA-lisäosan ja 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten perusteella maksuun tulevan luonnonhaittakorvauksen yhteismäärä koko maan tasolla on keskimäärin yli 250 euroa hehtaarilta, tukikerrointa muutetaan.

LFA-lisäosa voidaan muiden ehtojen täyttyessä maksaa enintään samalle pinta-alalle kuin luonnonhaittakorvaus ja vastaavasta sitoumuskaudesta.

4 §LFA-lisäosan määräytymisestä Manner-Suomessa

LFA-lisäosan myöntämisen edellytyksenä lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2002, 2003, 2004 tai 2005 antanut tai antaa vuonna 2006 luonnonhaittakorvaussitoumuksen sekä 7 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen lisäosasitoumuksen, jäljempänä LFA-lisäosasitoumus , ja noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä luonnonhaittakorvauksesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (645/2000) säädettyjä ehtoja sekä muita sitoumusehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

5 §LFA-lisäosan määräytymisestä Ahvenan- maan maakunnassa

LFA-lisäosan myöntämisen edellytyksenä Ahvenanmaan maakunnassa on, että lisäosaa hakeva viljelijä on vuonna 2002, 2003, 2004 tai 2005 antanut tai antaa vuonna 2006 Ahvenanmaan asetuksen mukaisen luonnonhaittakorvaussitoumuksen, jäljempänä Ahvenanmaan sitoumus , sekä 7 §:ssä säädetyn LFA-lisäosasitoumuksen ja noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä säädettyjä ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

6 §LFA-lisäosan määrä

Tässä asetuksessa säädettyä LFA-lisäosaa myönnetään tukialueittain ja tilan tuotantosuunnan mukaan eriytettynä euroina hehtaarilta enintään seuraavasti:

Tukialueet

Tukialueet

A, B ja C1

C2―C4

Perusosa

20

25

Kotieläintilan

korotus

80

80

Perusosa myönnetään tukeen oikeuttavasta peltoalasta.

Kotieläintilan korotus myönnetään kotieläintilojen tukeen oikeuttavasta peltoalasta.

7 §LFA-lisäosasitoumus

LFA-lisäosasitoumus on tehtävä samanaikaisesti ja samaksi ajanjaksoksi kuin luonnonhaittakorvaussitoumus.

LFA-lisäosan saadakseen uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen yhteydessä viljelijän tulee antaa maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 176 tehty LFA-lisäosasitoumus viimeistään 28 päivänä huhtikuuta 2006. Lomake palautetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, LFA-lisäosasitoumus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

LFA-lisäosasitoumuksessa viljelijän on sitouduttava pitämään luonnonhaittakorvaussitoumuksensa voimassa kyseisen sitoumuskauden loppuun.

8 §Kotieläintila

LFA-lisäosasitoumuksen antamisen yhteydessä tila ilmoittautuu joko kotieläintilaksi tai kasvinviljelytilaksi. Ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen tila voi muuttua kotieläintilaksi vain 11 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Kotieläintilalla tarkoitetaan tässä asetuksessa tilaa, jonka

1)

eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti tai

2)

tilalla on vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja eläintiheys on vähintään 0,2 eläinyksikköä luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista hehtaaria kohti.

Kasvinviljelytilalla tarkoitetaan tässä asetuksessa tilaa, joka ei täytä 2 momentissa säädettyä määritelmää.

Eläinyksiköiden määränä 1 momentissa tarkoitettua tilan tuotantosuuntaa määritettäessä käytetään ensimmäistä LFA-lisäosasitoumusvuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää, jos kotieläintuotanto jatkuu ensimmäisenä sitoumusvuonna.

Nautojen, jotka ovat vähintään kuuden kuukauden ikäisiä, eläinyksikkömäärä saadaan nautaeläinrekisteristä vuosikeskiarvona. Muiden eläinten eläinyksikkömääränä käytetään vuoden 2005 kotieläintalouden kansalliseen tukeen oikeutettua eläinyksikkömäärää tai viljelijän vaatimuksesta valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläinyksikkömäärän laskennassa käytetään liitteessä 2 mainittuja eläinyksikkökertoimia.

Jos 7 §:ssä tarkoitettua lisäosasitoumusta annettaessa tilan eläinyksikkömäärä on vuonna 2005 käynnissä olleesta kotieläintalouden investoinnista tai viljelijästä riippumattomasta syystä johtuen ollut vuonna 2005 vähintään kolmanneksen alempi kuin tilan vakiintunut eläinmäärä, voidaan viljelijän hakemuksesta käyttää vuoden 2002, 2003 tai 2004 eläinmäärää viljelijän valinnan mukaan.

LFA-lisäosan kotieläintilan korotusta ei myönnetä vuodelta 2006, jos tila ei 28 päivänä huhtikuuta 2006 harjoita kotieläintaloutta ellei kyse ole jäljempänä 10 §:n 6 momentissa tarkoitetusta lyhytaikaisesta tuotantotauosta.

9 §Yhteisömuotoinen yritys

Tilan tuotantosuuntaa 8 §:n 2 momentin mukaan määritettäessä tai sitoumuskaudella tilan säilymistä kotieläintilana arvioitaessa voidaan viljelijän vaatimuksesta yhteisömuotoisen yrityksen, jolla ei ole LFA-lisäosasitoumusta, eläinmäärä ottaa mukaan LFA-lisäosasitoumuksen antaneen tilan eläinmäärään, jos yhteisömuotoisen yrityksen määräysvalta on perheyrityksen jäsenten hallinnassa siten että:

1)

määräysvalta avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on tehnyt tässä momentissa tarkoitettua tilaa koskevan LFA-lisäosasitoumuksen ja täyttää LFA-lisäosan myöntämisen muut edellytykset; tai

2)

määräysvalta osakeyhtiössä on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on tehnyt tässä momentissa tarkoitettua tilaa koskevan LFA-lisäosasitoumuksen ja täyttää LFA-lisäosan myöntämisen muut edellytykset.

Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Määräysvallan on oltava yhteisömuotoisessa yrityksessä viljelijän tai tämän perheyrityksen jäsenten hallussa viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2005 alkaen.

Määräysvallan muutoksesta siten, että edellä 1 momentissa säädetty yhteisömuotoisen yrityksen määräysvaltaa koskeva säännös ei enää täyty, on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti kymmenen työpäivän kuluessa muutoksesta. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta laskennassa huomioon LFA-lisäosasitoumuksen antaneen tilan eläinmäärässä.

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea vain yhden LFA-lisäosasitoumuksen tehneen tilan hyväksi, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko LFA-lisäosasitoumuskauden aikana.

10 §Tilan tuotantosuunnan muutokset

Tilan tuotantosuuntaa seurataan sitoumuskaudella vuosittain. Vuonna 2006 tilan tuotantosuuntaa arvioitaessa käytetään edellä 8 §:n 5 momentissa tarkoitettua eläinyksikkömäärää ja tukivuoden luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa.

Kotieläintilan korotuksen saadakseen tilan tulee täyttää 8 §:n 2 momentin vaatimukset ja harjoittaa kotieläintaloutta 28 päivään huhtikuuta 2006 saakka, mainittu päivä mukaan lukien.

Jos tila täyttää 8 §:n 2 momentin edellytykset, mutta on lopettanut kotieläintalouden ennen 29 päivää huhtikuuta 2006, LFA-lisäosa maksetaan tällöin kasvinviljelytilan mukaisesti.

Jos kotieläintila lopettaa tuotannon 29 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tila muuttuu seuraavan tukivuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen LFA-lisäosasitoumuskauden jäljellä olevaksi ajaksi kasvinviljelytilaksi ja LFA-lisäosa myönnetään kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti.

Tilan muuttumisesta kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi 8 §:n 2 momentissa säädettyjen ehtojen perusteella on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti kymmenen työpäivän kuluessa muutoksesta.

Tilan tuotantosuunnan muutoksen ei katsota olevan kyseessä, jos syynä on tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko.

Jos 5 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei ole tehty asianmukaisesti, lasketaan LFA-lisäosan määrä kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti ja muutoin myönnettäväksi tulevan kasvinviljelytilan LFA-lisäosan määrää alennetaan kymmenellä prosentilla kyseisenä tukivuonna.

Kasvinviljelytilaksi muuttunut tila ei voi palata kotieläintilaksi sitoumuskauden aikana.

LFA-lisäosasitoumus voidaan siirtää luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 50 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Lisäosasitoumuksen siirron yhteydessä tilan tuotantosuunta voidaan muuttaa kotieläintilaksi, jos tila täyttää 8 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan lisäosasitoumuksen siirtovuotta seuraavana tukivuonna.

11 §Sukupolvenvaihdos tai koko tilan hankinta

Sukupolvenvaihdostilanteessa tilaa jatkava viljelijä voi muuttaa tilan tuotantosuunnan kotieläintilaksi, jos tila täyttää 8 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivämäärästä alkaen olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti.

Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan sukupolvenvaihdosvuotta seuraavana tukivuonna.

Jos kotieläintilalla tehdään sukupolvenvaihdos tai tila siirtyy koko tilan hallinnan siirtona, säilyy tila 6 §:ssä tarkoitettuna kotieläintilana niin kauan kuin tila täyttää 8 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset.

Jos LFA-lisäosasitoumuksen aiemmin tehnyt viljelijä saa sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallinnan siirron johdosta haltuunsa 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävän tilan, jonka entinen haltija on tehnyt LFA-lisäosasitoumuksen, voidaan jatkava tilakokonaisuus katsoa kotieläintilaksi, jos 8 §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät tilojen yhteenlaskettujen pinta-alojen ja eläinyksikkömäärien perusteella.

Kotieläintilan korotus voidaan myöntää tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu viimeistään 28 päivänä huhtikuuta vuonna 2006. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan seuraavana tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu 29 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien.

12 §LFA-lisäosan maksatuksen hakeminen

LFA-lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee LFA-lisäosan maksatusta. Vuodelta 2006 maksettavan lisäosan maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomakeella numero 101B vuodelle 2006.

13 §Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen vaikutus

Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu LFA-lisäosa peritään takaisin. Jos viljelijän luonnonhaittakorvaussitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu koko tilan myynnin kautta tai muutoin kokonaan maatalouden harjoittamisesta, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa sitoutunut viljelijä ilman 2 momentissa tarkoitettua perustetta ei hae vuosittaista maksatusta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista LFA-lisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä.

Jos viljelijä luopuu luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan ne seikat, jotka tällaiseksi on säädetty luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000). Ahvenanmaan maakunnassa ylivoimaisia esteitä ovat vain ne seikat, jotka tällaisiksi on Ahvenanmaan asetuksessa säädetty.

Viljelijän on tehtävä kymmenen työpäivän kuluessa kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tässä asetuksessa säädetyn LFA-lisäosasitoumuksen osalta edellä mainituista seikoista. LFA-lisäosasitoumuksen osalta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava LFA-lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä.

Jos luonnonhaittakorvaussitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tai Ahvenanmaan asetuksessa säädetyllä tavalla, ei maksettua LFA-lisäosaa peritä takaisin.

14 §Muutoksista ilmoittaminen

Uusien alueiden ottaminen luonnonhaittakorvaussitoumukseen, luonnonhaittakorvaussitoumuksen siirrot tai muut vastaavat muutokset luonnonhaittakorvaussitoumuksen alaisissa pinta-aloissa oikeuttavat LFA-lisäosaan siltä osin kuin muutokset oikeuttavat luonnonhaittakorvaukseen.

Jos muutokset aiheuttavat luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 13 §:ssä on säädetty.

15 §Asiakirjojen säilyttäminen

LFA-lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen.

16 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Esa Hiiva

Liite 1

TUKIALUEJAKO

Tukialue A

Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku.

Ahvenanmaan maakunta

Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund ja Vårdö.

Muu tukialue B

Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lempäälä, Loppi, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sammatti, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat.

Alue C1

Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Hauki-vuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpi-lahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Pieksänmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vilppula, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä ja Ylistaro.

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hir-vensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Ruukki, Saarijärvi, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Sumiainen, Suolahti, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Eno, Ilomantsi, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran kunnan alue ja entisen Tuupovaaran kunnan alue, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala, Valtimo ja Vuolijoki sekä Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta.

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Liite 2

ELÄINYKSIKKÖKERTOIMET

Eläinyksikkö = ey

ey

Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (6-24 kk)

0,6

Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (yli 24 kk), emolehmät ja lypsylehmät

1,0

Uuhet

0,15

Kutut

0,48

Emakot, karjut

0,7

Kanat (mukaan lukien emokanat)

0,013

Broilerit

0,0053

Broileriemot

0,025

Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot

0,026

Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut

0,013

Hevoset

- siitostammat (hevoset ja ponit)

1,0

- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta

0,85

- 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit

0,6

Teurastetut eläimet ja siitoseläimet:

13 teurastettua lihasikaa

1

13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua

1

585 teurastettua ankkaa

1

325 teurastettua hanhea

1

223 teurastettua kalkkunaa

1

1375 teurastettua fasaania

1

1375 teurastettua sorsaa

1

Sivun alkuun