Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1022/2006

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Oikaisut

Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.

Alkuperäinen julkaisu
Vihko 152/2006 (Julkaistu 29.11.2006)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000), vesienhoidon järjestämisestä 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1299/2004) 20 §:n 2 momentin sekä 9 päivänä helmikuuta 2001 annetun vesihuoltolain (119/2001) 36 §:n 2 kohdan nojalla:

1 §Tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on suojella pintavesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa kerralla tai vaiheittain vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä vähentää vaiheittain haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja.

Tavoitteena on lisäksi, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista.

2 §Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 3 §:n 6 kohdassa tarkoitettuun vesistöön ja vesilain (264/1961) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun uomaan ja altaaseen ( pintavesi) . Ympäristönlaatunormia ei kuitenkaan sovelleta uomassa eikä altaassa olevaan veteen.

Liitteen 1 B kohdassa asetettuja päästöraja-arvoja elohopean ja kadmiumin pitoisuuksille jätevedessä ei sovelleta jätteen polttamisesta annetun asetuksen (362/2003) 14 §:n 1 momentissa mainittuun savukaasujen puhdistuksessa syntyvään jäteveteen.

Tätä asetusta ei sovelleta pohjaveteen.

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

vesiympäristölle vaarallisella aineella Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön vesipolitiikan puitteista antaman direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, mukaisesti vahvistettuja vaarallisia prioriteettiaineita sekä tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/11/EY liitteen 1 luettelossa I tarkoitettujen aineryhmien mukaisia aineita, jotka ovat myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja jotka voivat kertyä eliöstöön;

2)

vesiympäristölle haitallisella aineella vesipuitedirektiivin mukaisesti kansallisesti valittuja aineita ja vesipuitedirektiivin mukaisesti vahvistettuja muita kuin vaarallisia prioriteettiaineita, jotka voivat aiheuttaa pintaveden pilaantumista; ja

3)

ympäristönlaatunormilla sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen terveyden tai pintaveden suojelemiseksi ylittää.

4 §Päästökielto

Liitteen 1 A kohdassa tarkoitettua vesiympäristölle vaarallista ainetta ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske päästöä, jonka toiminnanharjoittaja voi osoittaa sisältävän niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle.

5 §Päästöraja-arvo

Liitteen 1 B kohdassa tarkoitetun vesiympäristölle vaarallisen aineen päästö kohdassa, jossa päästö johdetaan pintaveteen, ei saa ylittää mainitussa kohdassa esitettyä päästöraja-arvoa. Päästöraja-arvo määrätään ympäristöluvassa ja sen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristöluvassa voidaan määrätä tiukempia päästöraja-arvoja kuin liitteen 1 B kohdassa esitetyt.

6 §Ympäristönlaatunormi

Liitteen 1 A, B ja C kohdassa tarkoitetun vesiympäristölle vaarallisen tai haitallisen aineen pitoisuus pintavedessä ei saa ylittää mainitussa kohdassa esitettyä ympäristönlaatunormia.

Alueellisen ympäristökeskuksen on vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitettävä toimenpiteet, joilla estetään muusta kuin luvanvaraisesta toiminnasta johtuva ympäristönlaatunormin ylittyminen.

Luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisestä ja päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamisesta sekä muusta vesiympäristön muutoksen ehkäisemisestä säädetään erikseen.

7 §Pintaveden tarkkailu

Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 A ja C kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita ja D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 16-34. Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään taikka johon huuhtoutuu merkittävässä määrin liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 1-15.

8 §Tarkkailupaikat

Pintaveden tarkkailupaikkoja on oltava riittävästi, jotta päästön tai huuhtoutuman suuruus ja vaikutus pintaveden tilaan voidaan arvioida sekä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa esitettyjen toimien seuraukset vesien tilassa voidaan havaita. Tarkkailupaikat määrätään ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisissa tarkkailumääräyksissä.

Tarkkailupaikat ympäristönlaatunormin noudattamisen todentamiseksi sijoitetaan siten, että päästö tai huuhtoutuma on sekoittunut riittävässä määrin pintaveteen.

Talousveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden tarkkailupaikat sijoitetaan veden oton kannalta merkitykselliseen osaan pintavettä.

9 §Tarkkailutiheys

Pintaveden tarkkailun tiheys ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantatiheydestä päätettäessä otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan aiheuttama vaikutus pintaveteen. Luonnon vuodenaikavaihtelun vaikutuksen tuloksiin tulee olla mahdollisimman pieni.

Liitteen 1 A ja C kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita ja D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 16-34 on tarkkailtava kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa ja liitteen 1 D kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita 1-15 kolmen kuukauden välein, vähintään neljä kertaa vuodessa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella.

Pintavettä, josta otetaan vettä talousvesikäyttöön, tarkkaillaan sen lisäksi mitä 1-3 momentissa säädetään, tarvittaessa siten kuin liitteessä 2 esitetään.

10 §Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitseminen

Toiminnasta, jossa toiminnanharjoittaja käyttää sellaista liitteen 1 D kohdassa mainittua vesiympäristölle haitallista ainetta 10-24, joka on torjunta-ainelain (327/1969) nojalla käyttöön hyväksytty torjunta-aine, on pyydettäessä ilmoitettava alueelliselle ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 27 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Tietoja voidaan pyytää pintaveden valuma-alueella toimivalta toiminnanharjoittajalta, jos viranomaisen seurantatietojen mukaan ympäristönlaatunormi kyseisessä pintavedessä on vaarassa ylittyä.

Tietoja torjunta-aineiden käytöstä kerätään 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelemista varten.

11 §Näytteenotto- ja analyysimenetelmät

Pintaveden tarkkailussa ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuden määrityksessä päästöissä ja huuhtoutumissa tulee käyttää SFS-, EN- tai ISO- standardien mukaisia menetelmiä tai niitä tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavia menetelmiä.

Aineen pitoisuus voidaan arvioida myös laskennallisesti, jos 1 momentissa tarkoitettuja menetelmiä ei ole käytettävissä.

12 §Suunnitelma

Suomen ympäristökeskus laatii vähintään kuuden vuoden välein suunnitelman muun kuin liitteen 1 A, C ja D kohdassa mainitun aineen lisäämiseksi aineluetteloon tai luettelossa olevan aineen poistamiseksi siitä. Suunnitelmassa tulee lisäksi esittää tarpeelliset ympäristönlaatunormit sekä päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamistoimet.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen aineluetteloon kohdistuvien toimien, päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamistoimien sekä ympäristönlaatunormien tulee perustua riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta pintavedelle tai pintaveden välityksellä ihmisen terveydelle sekä seurantatietoon. Suunnitelmaa käytetään valmisteltaessa tarvittavia muutoksia tähän asetukseen.

Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan suunnitelmaa varattava suunnitelman kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee, tilaisuus tulla kuulluiksi.

13 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä 12 §:ssä tarkoitettu suunnitelma tulee tehdä ensimmäisen kerran viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin 19 päivänä toukokuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös (363/1994).

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2006

Ympäristöministeri Jan-Erik EnestamNeuvotteleva virkamies Airi Karvonen

Liite 1

A) Vesiympäristölle vaaralliset aineet, joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin

Nimi

CAS-numero

EY- numero

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus sisämaan pintavedessä,aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus merivedessä 1 , aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

1.

1,2- dikloorietaani(1,2-etyleenikloridi)

107-06-2

203-458-1

10

10

2.

aldriini

309-00-2

206-215-8

Σ = 0.010

Σ = 0.005

3.

dieldriini

60-57-1

200-484-5

4.

endriini

72-20-8

200-775-7

5.

isodriini

465-73-6

207-366-2

6.

DDT

ei ole

ei ole

0,025

0,025

(para-para-DDT)

50-29-3

200-024-3

0,010

0,010

7.

heksaklooribentseeni

118-74-1

204-273-9

0,03

0,03

8.

heksaklooributadieeni

87-68-3

201-765-5

0,1

0,1

9.

heksakloorisykloheksaani

608-73-1

210-168-9

0,100

0,020

(gamma-isomeeri, lindaani)

58-89-9

200-401-2

10.

hiilitetrakloridi

56-23-5

200-262-8

12

12

11.

pentakloorifenoli

87-86-5

201-778-6

2

2

12.

tetrakloorieteeni

127-18-4

204-825-9

10

10

(tetrakloorietyleeni)

13.

triklooribentseeni

12002-48-1

234-413-4

0,4

0,4

(1,2,4-triklooribentseeni)

120-82-1

204-482-0

14.

trikloorieteeni

79-01-6

201-167-4

10

10

(trikloorietyleeni)

15.

trikloorimetaani

67-66-3

200-663-8

12

12

(kloroformi)

1 merivesi käsittää vesilain (264/1961) 1 luvun 3 §: ssä tarkoitetun alueveden ja ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun talousvyöhykkeen

B) Vesiympäristölle vaaralliset aineet ja niiden suurimmat sallitut päästöraja-arvot pitoisuus- ja ominaiskuormitusraja-arvoina

Aine

CAS- numero

Toimiala

Pitoisuusraja 1

Ominaiskuormitusraja 1

1.

elohopea ja sen yhdisteet

7439-97-6

kloorialkaliteollisuus

50 μg/l

elohopeakennomenetelmä:0,2 g/kapasiteettitonni klooria

elohopea ja sen yhdisteet

7439-97-6

muu kuin kloorialkaliteollisuus

5 μg/l

-

2.

kadmium ja sen yhdisteet

7440-43-9

-

10 μg/l

galvanointi: 0,3 g/kg käsiteltyä kadmiumia

1 pitoisuus liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvona laskettuna

C) Vesiympäristölle vaaralliset aineet ja niiden ympäristönlaatunormit

Nimi

CAS- numero

EY- numero

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus sisämaan pintavedessä, aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus merivedessä 1 , aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

1.

pentabromidifenyylieetteri

32534-81-9

251-084-2

2.

kadmium ja kadmiumyhdisteet

744-43-9

231-152-8

5

2,5

3.

C10-13-kloorialkaanit

85535-84-8

287-476-5

4.

elohopea ja elohopeayhdisteet

7439-97-6

231-106-7

1

0,3

5.

pentaklooribentseeni

608-93-5

210-172-0

6.

polyaromaattiset hiilivedyt

ei ole

ei ole

(bentso(a)pyreeni)

50-32-8

200-028-5

(bentso(b)fluoranteeni)

205-99-2

205-911-9

(bentso(g,h,i)peryleeni)

191-24-2

205-883-8

(bentso(k)fluoranteeni)

207-08-9

205-916-6

(indeno(1,2,3-cd)pyreeni)

193-39-5

205-893-2

7.

tributyylitinayhdisteet

688-73-3

211-704-4

(tributylitinakationi)

36643-28-4

ei ole

8.

nonyylifenoli 3

25154-52-3

246-672-0

0,3

0,3

(4-(para)-nonyylifenoli)

104-40-5

203-199-4

9.

nonyylifenolietoksylaatit ,2,3

9016-45-9

ei ole

((C 2 H 4 O) n C 15 H 24 O) 2

1 merivesi käsittää vesilain (264/1961) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun alueveden ja ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun talousvyöhykkeen

2 aine on vesipuitedirektiivin liitteessä VIII tarkoitettu muu pilaava aine, joka on kansallisessa menettelyssä valittu

3 nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien kokonaistoksisuus ei saa ylittää ympäristönlaatunormia. Kokonaistoksisuus lasketaan kaavalla: = Σ (C x x TEF)

TEF = toksisuusekvivalenttikerroin

C x = kunkin nonyylifenolisen yhdisteen pitoisuus

toksisuusekvivalenttikerroin

nonyylifenoli

1

nonyylifenolimono- ja dietoksylaatit

0,5

D) Vesiympäristölle haitalliset aineet ja niiden ympäristönlaatunormit

Nimi

CAS-numero

EY- numero

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus sisämaan pintavedessä, aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

Ympäristönlaatunormi kokonaispitoisuus merivedessä 1 , aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

Ympäristönlaatusnormi kokonaispitoisuus talousveden ottoon tarkoitetussa pintavedessä, aritmeettinen vuosikeskiarvo; μg/l

1.

klooribentseeni 2

108-90-7

203-628-5

9,3

3,2

3

2.

1,2-diklooribentseeni 2

95-50-1

202-425-9

7,4

0,74

0,3

3.

1,4-diklooribentseeni 2

106-46-7

203-400-5

20

2

0,1

4.

bentsyylibutyyliftalaatti

85-68-7

201-622-7

10

1,4

10

(BBP) 2

5.

dibutyyliftalaatti (DBP) 2

84-74-2

201-557-4

10

1

10

6.

resorsinoli

108-46-3

203-585-2

(1,3-bentseenidioli) 2

7.

(bentsotiatsoli-2-yylitio)

21564-17-0

244-445-0

metyylitiosyanaatti (TCMTB) 2

8.

bentsotiatsoli-2-tioli

149-30-4

205-736-8

(di(bentsotiatsoli-2-yyli)disulfidin (CAS 120-78-5) hajoamistuote) 2

9.

bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-diol) 2

52-51-7

200-143-0

4

0,4

4

10.

dimetoaatti 2

60-51-5

200-480-3

0,7

0,07

11.

MCPA (4-kloori-2-metyylifenoksietikkahappo) 2

94-74-6

202-360-6

1,6

0,16

12.

metamitroni (4-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,4-triarsiini-5-oni) 2

41394-05-2

255-349-3

32

3,2

13.

prokloratsi (N-propyyli-N-[2-(2,4,6-trikloorifenoksi)etyyli]-1H-imidatsoli-1-karboksamidi) 2

67747-09-5

266-994-5

1

0,1

14.

etyleenitiourea

96-45-7

202-506-9

200

20

(mankotsebin (CAS 8018-01-7) hajoamistuote) 2

15.

tribenuronimetyyli

101200-48-0

401-190-1

0.1

0.01

(metyyli-2-(3-(4-metoksi-6-metyyli-1,3,5-triatsiini-2-yyli)3-metyyliureidosulfonyyli)bentsoaatti) 2

16.

klorpyrifossi

2921-88-2

220-864-4

17.

alakloori

15972-60-8

240-110-8

18.

atratsiini

1912-24-9

217-617-8

19.

klorfenvinfossi

470-90-6

207-432-0

20.

simatsiini

122-34-9

204-535-2

21.

trifluraliini

1582-09-8

216-428-8

22.

endosulfaani

115-29-7

204-079-4

(alfa-endosulfaani)

959-98-8

ei ole

23.

diuroni

330-54-1

206-354-4

24.

isoproturoni

34123-59-6

251-835-4

25.

antraseeni

120-12-7

204-371-1

26.

bentseeni

71-43-2

200-753-7

27.

di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP)

117-81-7

204-211-0

28.

dikloorimetaani (metyleenikloridi)

75-09-2

200-838-9

29.

fluoranteeni

206-44-0

205-912-4

30.

lyijy- ja lyijy-yhdisteet

7439-92-1

231-100-4

31.

naftaleeni

91-20-3

202-049-5

32.

oktyylifenolit

1806-26-4

217-302-5

(para-tert-oktyylifenolit)

140-66-9

ei ole

33.

nikkeli ja nikkeliyhdisteet

7440-02-0

231-111-4

34.

bromatut difenyylieetterit

ei ole

ei ole

1 merivesi käsittää vesilain (264/1961) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun alueveden ja ympäristönsuojelulain (86/2000) 2 §:n 5 momentissa tarkoitetun talousvyöhykkeen

2 aine on vesipuitedirektiivin liitteessä VIII tarkoitettu muu pilaava aine, joka on kansallisessa menettelyssä valittu

Liite 2

Pintavettä, josta otetaan talousvesikäyttöön vettä keskimäärin enemmän kuin 100 m 3 päivässä tarkkaillaan sen lisäksi mitä tämän asetuksen 9 §:n 1-3 momentissa säädetään, tarvittaessa noudattaen seuraavia tiheyksiä:

Talousvedekäyttäjien määrä

Tiheys

< 10 000

4 kertaa vuodessa

10 000 - 30 000

8 kertaa vuodessa

> 30 000

12 kertaa vuodessa

Sivun alkuun