Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

637/2005

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Oikaisut

Säädöstä on oikaistu. Katso säädöskokoelman PDF ja listatut oikaisut.

Alkuperäinen julkaisu
Vihko 110/2005 (Julkaistu 24.8.2005)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (577/2005) 8 §:n 2 momentin, 34 §:n 1 momentin ja 36 §:n 1 momentin nojalla:

1 lukuSotilaskäskyasiat

1 §Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiat

Sen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa.

Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana:

1)

rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista;

2)

rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista;

3)

rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa;

4)

rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta;

5)

rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä;

6)

rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarsseista ja lipuista sekä rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävistä pienoislipuista ja viireistä.

2 §Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettely

Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.

Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä.

Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitettu sotilaskäskyasia säädetään lailla.

2 lukuSotilas- ja palvelusarvot

3 §Sotilasarvot

Rajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:

1)

sotamies, matruusi;

2)

korpraali, ylimatruusi;

3)

alikersantti;

4)

kersantti;

5)

ylikersantti;

6)

vääpeli, pursimies;

7)

sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;

8)

luutnantti;

9)

yliluutnantti;

10)

kapteeni, kapteeniluutnantti;

11)

majuri, komentajakapteeni;

12)

everstiluutnantti, komentaja;

13)

eversti, kommodori;

14)

prikaatikenraali, lippueamiraali;

15)

kenraalimajuri, kontra-amiraali;

16)

kenraaliluutnantti, vara-amiraali;

17)

kenraali, amiraali.

Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot.

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.

4 §Rajavartijan, merivartijan ja muussa kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvot

Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla.

Jos rajavartijan tai merivartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet ylennetään peruskurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen virkaan nimittämisen yhteydessä alikersantiksi.

5 §Upseerin ja erikoisupseerin ylentäminen

Upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi.

Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään insinööri- tai teknikkoluutnantiksi.

6 §Ylentämisen erityiset edellytykset

Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 5 §:ssä mainittua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.

Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.

7 §Ylentämismenettely

Tasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 3 §:n 1 momentin 817 kohdassa ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 7 §:n 2 momentissa säädetään.

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee.

8 §Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvot

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri.

9 §Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvot

Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.

Ylirajavartijan ja ylimerivartijan palvelusarvona ovat lisäksi rajavartiomestari ja merivartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää.

3 lukuTunnuskuva, ansioristi ja ansiomitali

10 §Rajavartiolaitoksen tunnuskuva

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.

11 §Ansioristi ja ansiomitali

Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna.

Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi.

Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä. Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja.

12 §Ansioristin ja ansiomitalin muoto

Rajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä.

Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin.

Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä.

13 §Ansioristin ja ansiomitalin kantaminen

Rajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan.

4 lukuErinäiset säännökset

14 §Tarkemmat määräykset

Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista.

15 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2005

Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSisäasiainministeri Kari Rajamäki

Sivun alkuun