Rajavartiolaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 103/2005 (Julkaistu 26.7.2005)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tässä laissa säädetään valtakunnanrajan ylittämisestä ja sen valvonnasta sekä, sen lisäksi mitä muualla säädetään, rajavartiolaitokselle ja rajavartiomiehelle kuuluvista tehtävistä ja toimivaltuuksista.
Rajavartiolaitoksen hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan järjestämisestä sekä rajavartiolaitoksen viroista ja sen virkamiesten erityisistä oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005), jäljempänä rajavartiolaitoksen hallintolaki . Henkilötietojen käsittelystä sekä oikeudesta tietojen saamiseen ja luovuttamiseen rajavartiolaitoksen tehtävissä säädetään tässä laissa, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (579/2005), meripelastuslaissa (1145/2001) sekä muualla laissa.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
automaattisella tunnistamisella teknisin menetelmin tapahtuvaa etsittävän henkilön tunnistamista henkilöstä otettua kuvatallennetta viranomaisen käytettävissä olevaan kuvamateriaaliin vertaamalla;
hallintoyksiköllä rajavartiolaitoksen hallintolain 3 §:n 1 momentissa säädettyä rajavartiolaitoksen yksikköä;
rajajoukoilla rajavartiolaitoksen hallintolain 2 §:ssä säädettyjä joukkoja;
rajakaistalla Suomen ja sen naapurivaltioiden välillä tehdyissä valtakunnan alueiden rajoja koskevissa sopimuksissa tarkemmin määrättyjä rajaviivaan ulottuvia alueita taikka rajankäyntipöytäkirjoissa kutakin rajaosuutta varten vahvistettujen raja-aukkojen tai hakkuulinjojen levyisiä rajaviivaan ulottuvia kaistoja;
rajanylityspaikalla valtioneuvoston asetuksella säädettävää satamaa, rautatieasemaa, lentoasemaa taikka muuta paikkaa tai aluetta, joka on osoitettu rajatarkastusten toimittamiseen ja jonka kautta ulkorajan ylittäminen tapahtuu;
rajajärjestyksen ylläpitämisellä valtakunnanrajaa ja rajanylityspaikkoja koskevien säännösten samoin kuin rajaviranomaisten kansainvälistä yhteistoimintaa koskevien säännösten ja määräysten täytäntöönpanoa ja niiden noudattamisen valvontaa;
rajaturvallisuuden ylläpitämisellä niitä kotimaassa ja ulkomailla suoritettavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään valtakunnanrajan ja ulkorajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat sekä varmistamaan rajanylityksen turvallisuus;
rajatarkastuksella rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi suoritettavaa rajanylityksen tai rajanylitysaikomuksen perusteella toteutettavaa henkilön sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista ja henkilöiden kuulemista;
rajavalvonnalla rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi toteutettavia toimenpiteitä, joilla valvotaan valtakunnan rajoja estäen erityisesti ulkorajan ylittäminen rajanylityspaikkojen välisellä alueella;
rajavartiomiehellä rajavartiolaitoksen hallintolaissa tarkemmin määriteltyä rajavartiolaitoksen virkamiestä, jolla on tässä laissa ja muualla laissa rajavartiomiehelle säädetyt erityiset toimivaltuudet;
rajavartioviranomaisella rajavartiolaitoksen hallintolain 4 §:ssä määriteltyä viranomaista;
Schengenin säännöstöllä Amsterdamin sopimuksella 1 päivänä toukokuuta 1999 osaksi Euroopan unionin säännöstöä otettua kokonaisuutta, joka koostuu vuoden 1985 Schengenin sopimuksesta, vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksesta, jäsenvaltioiden liittymissopimuksista sekä Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksistä ja julistuksista, sekä tähän säännöstöön perustuvia myöhemmin annettuja säädöksiä;
sisärajalla Schengenin säännöstössä tarkoitettua sisärajaa;
ulkorajalla Schengenin säännöstössä tarkoitettua ulkorajaa;
rajavyöhykkeellä Suomen ulkorajalle rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi perustettavaa aluetta.
3 §Rajavartiolaitoksen tuottamat turvallisuus- ja valvontatoiminnot
Rajavartiolaitoksen toiminnan tavoitteena on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos toimii rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Rajavartiolaitos suorittaa erikseen säädettyjä valvontatehtäviä sekä toimenpiteitä rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Rajavartiolaitos suorittaa poliisi- ja tullitehtäviä, etsintä- ja pelastustehtäviä sekä osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Rajavartiolaitoksen tehtävistä meripelastustoimen alalla säädetään meripelastuslaissa.
4 §Rajavartiolaitoksen toiminnan alueellinen kohdentuminen
Rajavartiolaitos toimii siellä, missä se on rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi taikka rajavartiolaitokselle säädettyjen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien suorittamiseksi perusteltua, sekä merialueella ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitetulla talousvyöhykkeellä. Muualla rajavartiolaitos toimii vain, jos se on tarpeen sen lakisääteisen tehtävän loppuun saattamiseksi tai virka-avun antamiseksi.
2 lukuRajavartiolaitoksen toiminnassa noudatettavat yleiset periaatteet
5 §Tehtävien hoito ja tärkeysjärjestys
Rajavartiolaitoksen tehtävät on hoidettava mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.
6 §Vaatimus asiallisuudesta, puolueettomuudesta ja sovinnollisuudesta
Tehtävien suorittamisessa on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä tasa-arvoista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen.
7 §Suhteellisuusvaatimus
Kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa haittaa tai vahinkoa kuin tehtävän suorittamiseksi on välttämätöntä. Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamista koskevien toimenpiteiden on oltava perusteltuja suhteessa tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.
8 §Toimenpiteen perusteen ilmoittaminen
Rajavartiomiehen on ilmoitettava henkilön vapauteen kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle henkilölle tai tämän edustajalle, jollei se ole mahdotonta henkilön tilan taikka olosuhteiden johdosta.
Jollei muualla tässä tai muussa laissa toisin säädetä, myös muun kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen kohteena olevalla tai tämän edustajalla on oikeus saada tieto tämän oikeuksia koskevan toimenpiteen perusteesta niin pian kuin se on mahdollista toimenpiteen suorittamista vaarantamatta.
9 §Toimenpiteen siirtäminen ja toimenpiteestä luopuminen
Rajavartiomiehellä on oikeus luopua toimenpiteestä, jos sen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden. Rikosasiassa toimenpiteestä luopumisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään
Suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tiedonhankintatoimenpiteitä rajavartiomies saa siirtää puuttumisen sellaiseen tekeillä olevaan rikokseen, josta ei aiheudu välitöntä vakavaa vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle taikka välitöntä huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon vaaraa ja jos toimenpiteen siirtäminen on välttämätöntä tiedonhankintatoiminnan paljastumisen estämiseksi tai toiminnan tavoitteen turvaamiseksi.
Rajavartiolaitoksen toimenpidettä pyytäneellä henkilöllä, jonka välitöntä oikeutta asia koskee, on oikeus saada tieto toimenpiteestä luopumisen perusteesta.
10 §Tullitehtävässä, poliisitehtävässä ja esitutkintatehtävässä noudatettavat yleiset periaatteet
Poliisitehtävissä noudatetaan poliisilaissa (493/1995) ja muussa poliisin tehtäviä koskevassa laissa säädettyjä periaatteita. Tullitehtävissä noudatetaan tullilaissa (1466/1994) ja muussa tullivalvontaa koskevassa laissa säädettyjä periaatteita. Esitutkintatehtävissä noudatetaan esitutkintalaissa (449/1987) ja muussa esitutkintaviranomaisen tehtäviä koskevassa laissa säädettyjä periaatteita.
11 §Rajavartiolaitoksen tehtävissä noudatettavien periaatteiden yhteensovittaminen
Jollei muualla toisin säädetä, tehtävän suorittamiseksi käytettävissä olevista samanarvoisista toimenpiteistä on valittava ensisijaisesti se, joka parhaiten turvaa perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien sekä ihmisoikeuksien toteutumisen.
3 lukuRajan ylittämistä koskevat yleiset säännökset
12 §Ulkorajan ylittäminen
Ulkoraja ylitetään rajanylityspaikan kautta sen vahvistettuna aukioloaikana.
Rajanylityspaikoista ja niiden aukioloajoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin kesken eri rajanylityspaikoilla säädetään valtioneuvoston asetuksella.
13 §Rajanylityslupa
Rajavartiolaitos antaa henkilölle luvan ulkorajan ylittämiseen muualta kuin rajanylityspaikan kautta ja muulloin kuin rajanylityspaikan vahvistettuna aukioloaikana ( rajanylityslupa ). Rajanylityslupa annetaan, jos siihen on painava syy eikä menettelystä aiheudu vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle. Lupaan voidaan sisällyttää rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämättömiä ehtoja.
Rajanylityslupa voidaan peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos olosuhteet luvan antamisen jälkeen muuttuvat niin, että menettelystä voi aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
Päätökseen, jolla rajanylityslupaa koskeva hakemus hylätään tai jolla lupa peruutetaan taikka jolla lupaehtoja muutetaan, ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §Rajatarkastuksen toimittaminen
Rajatarkastus toimitetaan, kun henkilö aikoo ylittää ulkorajan tai hän on ylittänyt sen ilman rajatarkastusta.
Rajatarkastus toimitetaan rajanylityspaikalla. Rajatarkastus voidaan toimittaa myös julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa ja muussa paikassa, jos liikenteen sujuvuuden turvaaminen tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.
15 §Sisärajatarkastusten palauttaminen
Schengenin säännöstössä tarkoitetusta sisärajalla rajoitetun ajan toteutettavasta kansallisten rajatarkastusten suorittamisesta ( sisärajatarkastustenpalauttaminen ) päättää valtioneuvosto. Jos yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuva uhka kuitenkin edellyttää asiassa välittömiä toimia, sisäasiainministeriö päättää tarvittavista toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sisärajatarkastusten palauttamista koskevan asian käsittelemisestä viipymättä poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen kesken sekä asiaa koskevien ilmoitusten toimittamisesta Euroopan unionin asiainomaisille toimielimille ja muille Schengenin säännöstöä soveltaville valtioille.
16 §Rajanylityspaikan väliaikainen sulkeminen
Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Sisäasiainministeriö päättää tarvittavista välittömistä toimenpiteistä, kunnes valtioneuvosto ratkaisee asian.
Rajanylityspaikan sulkemisella ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rajanylityspaikan sulkemista koskevan asian käsittelemisestä viipymättä poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen kesken sekä asiaa koskevien ilmoitusten toimittamisesta Euroopan unionin asiainomaisille toimielimille ja muille valtioille.
4 lukuTehtäviä ja toimenpiteitä koskevat säännökset
17 §Rajavalvontatehtävä ja rajatarkastustehtävät
Rajavartiolaitos suorittaa rajavalvontaa ja rajatarkastuksia. Se johtaa ja sovittaa yhteen rajatarkastuksia suorittavien viranomaisten toimintaa.
18 §Rajatarkastusmenettely
Rajatarkastus on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä ja aiheuttamatta tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle sekä loukkaamatta luottamuksellisille viesteille säädettyä yksityisyyden suojaa, jollei muuta säädetä.
Tarkastettavan on rajavartiomiehen kehotuksesta oltava tavaroineen ja kulkuneuvoineen hänelle osoitetussa paikassa rajatarkastuksen toimittamista varten.
19 §Rajatarkastukseen sisältyvät toimenpiteet
Rajatarkastus toimitetaan joko vähimmäistarkastuksena tai, jos rajatarkastusta toimittavan viranomaisen tiedossa olevat seikat taikka vähimmäistarkastuksessa ilmenneet seikat antavat siihen aihetta, perusteellisena tarkastuksena.
Vähimmäistarkastukseen sisältyy:
henkilöllisyyden selvittäminen rajan ylittämisoikeuden selvittämiseksi sekä maahantulokiellon, matkustuskiellon, käännyttämispäätöksen tai maasta karkottamispäätöksen noudattamisen valvomiseksi ja etsintäkuulutuksissa pyydettyjen toimenpiteiden suorittamiseksi;
matkustusasiakirjan ja muun matkustusoikeutta osoittavan asiakirjan tarkastaminen rajanylittämisoikeuden selvittämiseksi sekä asiakirjan aitouden varmistamiseksi;
tarvittaessa henkilön kuuleminen;
tarvittaessa ajoneuvon kuljettajan ajokuntoisuuden ja ajoneuvon liikennekelpoisuuden valvonta.
Perusteelliseen tarkastukseen sisältyy vähimmäistarkastus. Lisäksi siihen voi sisältyä henkilöntarkastus sekä henkilön matkatavaroita ja kulkuneuvoa koskeva etsintä henkilöllisyyttä osoittavan tarpeellisen asiakirjan löytämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei henkilöllä ole hallussaan, matkatavaroissaan tai kulkuneuvossaan omaisuutta, joka on hankittu rikoksella tai tullut sellaisen omaisuuden tilalle, taikka muuta omaisuutta, jonka hallussapitoon tai rajan yli kuljettamiseen hänellä ei ole oikeutta.
20 §Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen rajanylityspaikalla
Rajavartiolaitos huolehtii yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä rajanylityspaikalla silloin, kun poliisi on estynyt sitä tekemästä.
Vaarallisten esineiden ja toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapitoa sekä päihdyttävien aineiden nauttimista koskevien säännösten noudattamisen valvomisesta säädetään järjestyslaissa (612/2003).
21 §Kiireelliset yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisitehtävät
Rajavartiolaitos voi yksittäistapauksessa poliisimiehen pyynnöstä suorittaa sellaisia rikoksen estämiseen tai sen keskeyttämiseen liittyviä kiireellisiä poliisin tehtäviä, joita poliisi ei voi viipymättä suorittaa.
Rajavartiomies voi kohtaamassaan asiassa suorittaa 1 momentissa mainitun tehtävän ilman poliisin pyyntöäkin, jos toimenpidettä ei voida viivyttää terveydelle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttamatta. Toimenpiteestä on viipymättä ilmoitettava poliisille. Toimenpiteestä on poliisimiehen pyynnöstä luovuttava tai jo aloitettu toimenpide on keskeytettävä.
22 §Terrorismintorjunta ja muut erityistilanteet
Rajavartiolaitos voi päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä antaa poliisin käyttöön kalustoa, henkilöitä ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se on erityisen uhan vuoksi välttämätöntä terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen torjumiseksi, vaarallisen henkilön kiinniottamiseksi, kokoontumisellaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan tai liikenteelle esteenä oikeudettomasti olevan väkijoukon hajottamiseksi taikka rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi.
Rajavartiolaitoksen tehtävistä merenkulun turvallisuusuhkien torjumisessa säädetään eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetussa laissa (485/2004), jäljempänä merenkulun turvatoimilaki .
Virka-avun antamisesta säädetään tämän lain 77 §:ssä.
23 §Turvaamistehtävät
Rajavartiolaitos voi suorittaa valtion lukuun kuljetuksen, joka edellyttää erityisiin suojaamistoimenpiteisiin varautumista kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi.
Rajavartiolaitos voi tarvittaessa asettaa sisäasiainministeriön asetuksella säädettävän erikoiskoulutuksen saaneen rajavartiomiehen ( turvamies ) suojaamaan valtiojohdon ja valtiovieraiden sekä rajavartiolaitoksen virkamiesten ja sen vieraana tai kuljetettavana olevien, erityistä suojelua tarvitsevien henkilöiden turvallisuutta tai erityisen omaisuuden koskemattomuutta.
24 §Tullitehtävät
Rajavartiolaitos suorittaa tullilaitoksen ohella tullivalvontaa sekä siihen kuuluvia alustavia tullitoimenpiteitä valtakunnan rajoilla ja niillä rajanylityspaikoilla, joilla tullilaitos ei ole järjestänyt tullivalvontaa.
Rajavartiolaitos voi päällystöön kuuluvan tullimiehen pyynnöstä suorittaa henkilöiden maahantuloon ja maastalähtöön kohdistuvaa tullivalvontaa myös sellaisella rajanylityspaikalla, jossa tullilaitos muutoin huolehtii tullivalvonnasta. Rajavartiomies voi osallistua yksittäisen tullitoimenpiteen suorittamiseen tullimiehen pyynnöstä.
25 §Sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät
Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen ja antaa tässä tarkoituksessa henkilöstölleen ja rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille samoin kuin vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittamaan otetuille naisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa.
Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukot tai niiden osia voidaan tasavallan presidentin asetuksella liittää puolustusvoimiin.
Rajavartiolaitos voi osallistua vapaaehtoisen maanpuolustuksen edistämiseen.
26 §Pelastustoimintaan ja sairaankuljetuksiin osallistuminen
Sen lisäksi, mitä meripelastuslaissa säädetään, rajavartiolaitos osallistuu muuhun pelastustoimintaan sekä maastoon eksyneiden tai siellä muutoin välittömän avun tarpeessa olevien henkilöiden etsintään asettamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöitä ja asiantuntijapalveluja, jos sitä on onnettomuuden taikka hädän laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen pidettävä välttämättömänä.
Rajavartiolaitos voi suorittaa kiireellisen sairaankuljetuksen, jos siitä vastaava viranomainen tai sairaankuljetuspalvelun tarjoaja ei voi suorittaa kuljetusta pelastumisen vaarantumatta.
27 §Rajatapahtumaa sekä maahantulo- ja maastalähtöedellytyksiä koskeva tutkinta
Ulkomaalaisen maahantulon, maassa oleskelun, maasta lähdön ja maasta poistamisen edellytysten sekä kansainvälistä suojelua hakevan henkilön henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittämiseksi suoritettavassa rajavartiolaitoksen tutkinnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä esitutkinnasta ja poliisitutkinnasta säädetään. Sama koskee myös Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnanrajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä tehdyssä sopimuksessa (SopS 32/1960) tarkoitetun rajatapahtuman tutkimista.
Jos tutkinta koskee jonkun henkilön oikeuksiin tai velvollisuuksiin kuuluvan seikan selvittämistä, hänen asemaansa sovelletaan esitutkinnan asianosaista koskevia säännöksiä. Asianosaisen sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin, jollei tutkintaa toimiteta sen selvittämiseksi, onko tutkinnan kohteena olevalle henkilölle tuomittava tai määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus. Tutkittava henkilö on velvollinen olemaan tutkinnassa enintään 12 tuntia kerrallaan.
5 lukuToimivaltuussäännökset
28 §Rajatarkastusta koskevat toimivaltuudet
Rajavartiomiehellä on rajatarkastuksen toimittamiseksi oikeus:
matkustusasiakirjan tilapäiseen haltuun ottamiseen niin kuin siitä erikseen säädetään;
henkilöntarkastukseen noudattaen soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain (450/1987) 5 luvun 10 ja 12 §:ssä säädetään;
kulkuneuvoon kohdistuvaan etsintään noudattaen soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 5 luvun 8 §:ssä säädetään paikantarkastuksesta;
rajatarkastuksesta henkilön poistumisen estämiseen noudattaen soveltuvin osin, mitä pakkokeinolain 6 luvun 1 §:ssä säädetään;
tarkastettavien tavaroiden ja kulkuneuvon rajatarkastuksen toimittamisen ajaksi tilapäisesti rajavartiolaitoksen haltuun ottamiseen.
Poistumisen estämisestä sekä tavaroiden ja kulkuneuvon tilapäisestä haltuun ottamisesta rajatarkastuksen toimittamisen ajaksi päättää rajanylityspaikan esimiehenä toimiva rajavartiomies. Kiireellisessä tapauksessa poistumisen estää ja haltuunoton suorittaa rajatarkastusta suorittava rajavartiomies, jonka on viivytyksettä saatettava asia rajanylityspaikan esimiehenä toimivan rajavartiomiehen ratkaistavaksi.
Rajan ylittämisen aikomuksesta luopuminen ei estä rajatarkastuksen toimittamista, jos se on tarpeen henkilöllisyyden selvittämiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei henkilöllä ole hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussa pitämiseen tai rajan yli kuljettamiseen hänellä ei ole oikeutta. Rajatarkastus keskeytetään, jos toimenpiteiden jatkaminen on rajan ylittämiselle ilmenneen esteen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi ilmeisen tarpeetonta.
Rajavartiomiehellä on oikeus ryhtyä tarkastuksen perusteella aiheellisiin rajavartiolaitokselle säädettyihin tehtäviin kuuluviin toimenpiteisiin.
29 §Rajanylityspaikalla suoritettava automaattinen tunnistaminen
Rajavartiolaitoksella on oikeus käyttää rajanylityspaikalla teknisessä valvonnassa kertyvää kuvaa ja ääntä henkilöiden automaattiseen tunnistamiseen toimivaltaisen viranomaisen antaman etsintäkuulutuksen mukaan haastettavien, kiinniotettavien, pidätettävien, säilöön otettavien, vangittavien tai viranomaisten seurantaan otettavien henkilöiden tunnistamiseksi sekä rajavartiolaitoksen tutkittavien rikosten estämiseksi, keskeyttämiseksi ja paljastamiseksi. Automaattista tunnistamista ei kuitenkaan saa kohdistaa käymälään, pukeutumistilaan tai muuhun vastaavaan paikkaan taikka henkilöstötiloihin tai työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitettuihin työhuoneisiin.
Automaattisesta tunnistamisesta on ilmoitettava sopivalla merkillä.
30 §Oikeus valvontatiloihin
Rajavartiolaitoksella on oikeus saada rajanylityspaikkana olevan liikennepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan sellaiset valvontatilat, joita rajatarkastusten toteuttaminen edellyttää.
31 §Rajavalvontaan liittyvä tekninen valvonta
Rajavartiolaitoksella on rajavalvonnan suorittamiseksi oikeus rajan välittömässä läheisyydessä sekä rajanylityspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä kohdistaa paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy, poliisilaissa tarkoitettua teknistä valvontaa muualle kuin kotirauhan piiriin kuuluvaan alueeseen. Teknistä valvontaa ei kuitenkaan saa kohdistaa käymälään, pukeutumistilaan tai muuhun vastaavaan paikkaan taikka henkilöstötiloihin tai työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitettuihin työhuoneisiin.
Rajanylityspaikalla tapahtuvasta teknisestä valvonnasta on ilmoitettava sopivalla merkillä.
32 §Rajavartiomiehen toimivaltuudet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen rajanylityspaikalla
Rajavartiomiehen oikeudesta toimenpiteisiin rajanylityspaikalla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on voimassa, mitä poliisilain 14 ja 16 §:ssä ja 18 §:n 1 momentissa poliisimiehestä säädetään. Mitä poliisilain 16 §:ssä säädetään päällystöön kuuluvasta poliisimiehestä, sovelletaan rajavartiolaitoksessa pidättämiseen oikeutettuun virkamieheen ja rajanylityspaikan esimiehenä toimivaan rajavartiomieheen.
33 §Rajavartiomiehen toimivaltuus poliisitehtävissä
Rajavartiomiehellä on 21 §:ssä tarkoitetuissa kiireellisissä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden poliisitehtävissä sekä 22 §:ssä tarkoitettujen terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten torjumiseksi ja erityistilanteiden hoitamiseksi sekä merenkulun turvatoimilaissa tarkoitetussa rajavartiolaitokselle kuuluvassa tehtävässä poliisimiehelle poliisilain 2 luvussa säädetyt toimivaltuudet, jollei päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja niitä rajoita.
34 §Rajavartiomiehen toimivaltuus tullitehtävässä
Rajavartiomiehellä on 24 §:ssä tarkoitetussa tullitehtävässä tullilain 14 §:ssä muulle toimivaltaiselle viranomaiselle säädetty toimivalta.
Jos tullitehtävän suorittaminen edellyttää henkilönkatsastuksen tai muuhun kuin henkilön matkatavaroihin tai päällysvaatteisiin kohdistuvan tarkastuksen toteuttamista esitutkintaa suorittamatta, noudatetaan tällaisen toimenpiteen suorittamisessa, mitä tullilain 15 §:ssä säädetään. Toimenpiteestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai vähintään majurin arvoinen rajavartiomies.
35 §Rajavartiomiehen voimakeinot
Rajavartiomiehellä on virkatehtävää suorittaessaan oikeus, jollei muualla laissa toisin säädetä, vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi taikka välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Rajavartiomiehen voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon virkatehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Jos voimakeinojen käyttäminen on välttämätöntä, on niitä käytettävä vain siinä määrin ja siihen saakka, kun laissa säädetyn virkatehtävän suorittamiseksi välttämättä on tarpeen ( lievimmän keinon periaate ).
Sillä, joka rajavartiomiehen pyynnöstä tai tämän suostumuksella tilapäisesti avustaa rajavartiomiestä tilanteessa, jossa on välttämätöntä turvautua sivullisen voimakeinoapuun erittäin tärkeän ja kiireellisen rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamisessa, on oikeus rajavartiomiehen ohjauksessa sellaisten välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen, joihin rajavartiomies toimivaltansa rajoissa hänet valtuuttaa.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. Oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen aluevalvontatehtävässä säädetään aluevalvontalaissa (755/2000). Siitä, miten rikoslain 45 luvun 26 a §:ssä tarkoitettua sotilaan voimakeinojen käyttöoikeutta sovelletaan rajavartiolaitoksessa, säädetään rajavartiolaitoksen hallintolain 31 §:ssä.
36 §Henkilöllisyyden selvittäminen
Rajavartiomiehellä on rajavartiolaitokselle säädetyn yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa.
Rajavartiomiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon. Kiinniotettu on päästettävä vapaaksi heti, kun tarvittavat tiedot on saatu, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluttua kiinniottamisesta.
37 §Etsintäkuulutetun kiinniottaminen
Rajavartiomiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka toimivaltaisen viranomaisen antaman kuulutuksen mukaan on otettava kiinni, pidätettävä tai vangittava taikka otettava säilöön. Kiinniotettu henkilö on viipymättä toimitettava poliisin huostaan, jollei häntä ole päästettävä heti vapaaksi.
38 §Kulkuneuvon pysäyttäminen ja liikenteen ohjaaminen
Rajavartiomiehellä on oikeus määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi ja siirrettäväksi tai siirtää kulkuneuvo sekä ohjata liikennettä, jos se on tarpeen rajatarkastuksen tai rajavalvonnan suorittamiseksi taikka yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi rajanylityspaikalla tai edellä 33 §:ssä tarkoitetussa poliisitehtävässä.
39 §Oikeus liikkua toisen kiinteistöllä
Rajavartiolaitoksen virkamiehellä sekä rajavartiolaitoksen toiminnan tukena käytettävillä asevelvollisilla ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavilla henkilöillä on oikeus liikkua toisen maa- ja vesialueella jalan, suksilla ja rajavartiolaitoksen käytössä olevalla kulkuneuvolla, jos se on välttämätöntä rajavartiolaitoksen tehtävän suorittamiseksi. Liikkumista pihapiirissä ja siihen rinnastettavalla erityiseen käyttöön varatulla alueella on kuitenkin vältettävä, jos sellaiseen liikkumiseen ei ole rajavartiolaitoksen tehtävästä johtuvaa pakottavaa syytä. Tässä momentissa säädetty liikkumisoikeus ei koske rajavartiolaitoksen järjestämää sotilaallisen maanpuolustuksen harjoitusta, ellei maa- tai vesialueen omistajan kanssa ole toisin sovittu.
Liikkumisesta toisen maa- ja vesialueella aiheutuvasta vahingosta ja haitasta suoritetaan alueen omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus.
40 §Rajavartiomiehen käskyvalta
Rajavartiomiehellä on tässä tai muussa laissa säädettyä toimivaltaa käyttäessään oikeus yksittäistapauksessa antaa toimialallaan jokaista velvoittavia tarpeellisia käskyjä ja kieltoja.
6 lukuRikosten ennalta estäminen ja selvittäminen
41 §Rajavartiomiehen toimivaltuudet rikosten ennalta estämiseksi ja selvittämiseksi
Rajavartiolaitos on esitutkintalaissa tarkoitettu esitutkintaviranomainen. Rajavartiolaitos suorittaa toimenpiteitä rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi itsenäisesti tai yhdessä muun viranomaisen kanssa sen mukaan kuin tässä luvussa tai muualla säädetään. Sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/1983) tarkoitettua rikosta koskevasta esitutkinnasta ja siinä käytettävistä pakkokeinoista on lisäksi voimassa, mitä sotilaskurinpitolaissa (331/1983) säädetään.
Rajavartiomiehen toimivaltuuksista toimialallaan rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi on peitetoimintaa, valeostoa, telekuuntelua ja televalvontaa lukuun ottamatta voimassa, mitä poliisimiehen toimivaltuuksista rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi tai syytteeseen saattamiseksi poliisilaissa, esitutkintalaissa ja pakkokeinolaissa tai muualla säädetään. Mitä poliisilain 31 f §:ssä ja pakkokeinolain 5 a luvun 3 a §:ssä säädetään poliisin oikeudesta saada tieto matkaviestimestä ja mitä poliisilain 33 §:ssä säädetään teknisestä tarkkailusta, sovelletaan myös rajavartiolaitokseen. Rajavartiomiehellä on muun esitutkintaviranomaisen johdossa tapahtuvaan esitutkintaan osallistuessaan oikeus käsitellä tietoa, joka on hankittu sellaisella menetelmällä, joka ei ole rajavartiolaitoksen käytettävissä.
Mitä poliisipäällystöön kuuluvan toimivaltuuksista rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi säädetään, sovelletaan rajavartiolaitoksessa pidättämiseen oikeutettuun virkamieheen sekä tutkinnanjohtajaan. Määräyksen poliisilain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yli kolme vuorokautta kestävään tekniseen kuunteluun antaa rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö, toimistopäällikkö tai ylitarkastaja.
42 §Rajavartiolaitoksen tutkittavat rikosasiat
Rajavartiolaitos toimittaa, jollei jäljempänä toisin säädetä, esitutkinnan, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että on tehty rikos, joka koskee rajavartiolaitoksen valvottavan rajan ylittämisestä annettujen säännösten tai määräysten rikkomista rikoslain 17 luvun 7 tai 7 a §:ssä säädetyllä tavalla tai muulla laissa säädetyllä tavalla, rikoslain 17 luvun 8 ja 8 a §:ssä tarkoitettua laittoman maahantulon järjestämistä ja näihin tekoihin liittyvää rikoslain 25 luvun 3 ja 3 a §:ssä tarkoitettua ihmiskauppaa sekä muuta rikoslain 25 luvussa tarkoitettua vapauteen kohdistuvaa rikosta, rajavartiolaitoksen tarkastettavaa asiakirjaa koskevaa rikoslain 33 luvun 1―4 §:ssä tarkoitettua väärennysrikosta, rikoslain 17 luvun 7 b §:ssä tarkoitettua alueloukkausta tai muuta Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamista taikka rajavartiolaitoksen valvottavaksi säädetyn muun säännöksen tai määräyksen noudattamatta jättämistä.
Rajavartiolaitos toimittaa esitutkinnan myös silloin, kun on syytä epäillä rajavartioviranomaiseen tai sen ylläpidettäviin rajamerkkeihin tai rajalaitteisiin kohdistuvaa rikosta tai rajavyöhykkeestä annettujen säännösten rikkomista, sekä silloin, kun on syytä epäillä rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön syyllistyneen sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:ssä tarkoitettuun sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen taikka rikoslain 40 luvussa tarkoitettuun rikokseen, jollei puolustusvoimien tai poliisin esitutkintaa koskevista toimivaltuuksista muuta johdu.
43 §Rajavartiolaitoksen suorittama muu esitutkinta
Rajavartiolaitos voi toisen esitutkintaviranomaisen pyynnöstä suorittaa esitutkinnan muussakin kuin 42 §:ssä tarkoitetussa asiassa, jos se liittyy rajavartiolaitoksen aloittamaan esitutkintaan ja sitä koskeva syyte voitaisiin käsitellä tuomioistuimessa yhdessä rajavartiolaitoksen tutkittavana olevaa rikosta koskevan syytteen kanssa.
44 §Esitutkinnan siirtäminen toiselle esitutkintaviranomaiselle
Rajavartiolaitos siirtää, jollei sen, poliisin ja tullin tehtäväjakoa koskevista säännöksistä muuta johdu, tullilaissa tarkoitetun tullirikoksen esitutkinnan tullille ja muun rikoksen esitutkinnan poliisille, jos asian tai sen edellyttämien esitutkintatoimenpiteiden laatu tai laajuus sitä edellyttävät taikka jos asianomainen esitutkintaviranomainen sitä vaatii. Rajavartiolaitos turvaa siirrettävässä asiassa esitutkinnan suorittamisen siihen saakka, kunnes esitutkinnan siirtäminen on tapahtunut.
Esitutkintaviranomainen, jolle esitutkinta siirretään, varaa rajavartiolaitokselle tilaisuuden osallistua esitutkintaan myös siirron jälkeen, jos esitutkinta koskee rajavartiolaitoksen valvottavan rajan ylittämisestä annettujen säännösten tai määräysten rikkomista tai laittoman maahantulon järjestämistä ja näihin tekoihin liittyviä vapauteen kohdistuvia rikoksia tai rajavartiolaitoksen tarkastettavan asiakirjan väärennysrikosta taikka Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamista.
Rajavartiolaitoksen on siirrettävä esitutkinta poliisin suoritettavaksi silloin, kun on syytä epäillä rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön syyllistyneen sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen taikka rikoslain 40 luvussa tarkoitettuun rikokseen, jos rikoksen vakavuus tai luottamus tutkinnan puolueettomuuteen sitä edellyttää.
45 §Muun esitutkintaviranomaisen avustaminen
Rajavartiolaitos voi antaa muulle esitutkintaviranomaiselle tämän pyynnöstä apua rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen saattamiseksi.
Rajavartiolaitos voi aloittaa toimenpiteet rikosten ennalta estämisen, selvittämisen ja syytteeseen saattamisen turvaamiseksi asiassa, joka kuuluu muulle esitutkintaviranomaiselle, jos rikos ei ole vähäinen ja toimenpiteiden aloittamista ei voida esitutkinnan onnistumisen vaarantumatta viivyttää. Turvaavista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi sille viranomaiselle, jonka hyväksi toimenpiteet on aloitettu.
Tässä pykälässä tarkoitetuista toimenpiteistä on luovuttava, jos se viranomainen, jonka hyväksi toimenpide suoritetaan, sitä pyytää.
46 §Tutkinnanjohtaja
Tutkinnanjohtajana rajavartiolaitoksen toimittamassa esitutkinnassa on pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rajavartiolaitoksen virkamies tai valtioneuvoston asetuksessa säädetyn koulutuksen saanut ja kokemuksen omaava asianomaisen hallintoyksikön päällikön tutkinnanjohtajaksi määräämä rajavartiomies.
47 §Rangaistusvaatimuksen antaminen ja rikesakon määrääminen
Rajavartiomies antaa rangaistusvaatimuksen siten kuin rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) 3―7 §:ssä säädetään. Rajavartiomies määrää rikesakon siten kuin rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983), jäljempänä rikesakkolaki , säädetään. Raja- tai merivartioalueen päällikön tehtävistä on voimassa, mitä rikesakkolaissa säädetään poliisipiirin päällikön tehtävistä.
48 §Rikoksentorjuntatoimenpiteestä ilmoittaminen
Rajavartiolaitos ilmoittaa tietoonsa tulleesta epäillystä rikoksesta ja käynnistämästään toimenpiteestä rikoksen ennalta estämiseksi, selvittämiseksi tai syytteeseen saattamiseksi muulle esitutkintaviranomaiselle siten kuin sisäasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
7 lukuRajavyöhykettä koskevat säännökset
49 §Rajavyöhyke
Rajavyöhyke voidaan perustaa ulkorajalle, jos se on välttämätöntä rajajärjestyksen valvomiseksi ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Rajavyöhyke voi ulottua maalla enintään kolmen ja merellä enintään neljän kilometrin etäisyydelle Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetusta Suomen valtakunnanrajasta ( rajaviiva ).
Rajavyöhykkeen perustamisesta, leveydestä ja sijainnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Rajavyöhykettä ei saa määrätä leveämmäksi kuin mitä rajavalvonnan suorittaminen välttämättä edellyttää.
50 §Raja-aita
Maanomistaja tai maa-alueen haltija on rajavyöhykkeellä velvollinen sallimaan valtion kustannuksella aidan rakentamisen Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten nojalla Suomen rajalle muodostetun raja-aukon reunaan ( raja-aita ).
51 §Rajavyöhykettä koskevat kiellot
Jollei tässä laissa toisin säädetä, rajavyöhykkeellä on kiellettyä:
rajavartiolaitoksen partiotoimintaa ja muuta rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa haittaavien aitojen ja vastaavien rakennelmien rakentaminen 50 metriä lähemmäksi rajaviivaa;
liikkuminen auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana niissä osissa jokia sekä kapeissa järvien salmissa, joita pitkin rajaviiva kulkee, sekä 100 metriä lähempänä rajaviivaa kaikilla rajaviivan leikkaamilla joilla samoin kuin niillä järvillä ja meren lahdilla, joita pitkin rajaviiva kulkee ( rajavesi );
porojen ja kotieläinten laiduntaminen ilman valvontaa siellä, missä niiden pääsyn rajaviivan yli estävää aitaa ei ole.
52 §Rajavyöhykelupa
Jollei tässä laissa tai muualla laissa toisin säädetä, luvanvaraista rajavyöhykkeellä on:
oleskelu;
rajavedessä päivällä liikkuminen ja rajakaistalla liikkuminen;
rakennusten rakentaminen 50 metriä lähemmäksi rajaviivaa;
ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden, räjähdysaineiden ja jousitoimisten aseiden hallussa pitäminen;
edellä 4 kohdassa tarkoitettujen esineiden ja aineiden käyttäminen;
maa- ja kiviainesten ottaminen ja mineraalien etsiminen 20 metriä lähempänä rajaviivaa.
Lupa ( rajavyöhykelupa ) annetaan, jos siihen on asumisesta, työstä, ammatista, elinkeinosta, liiketoiminnasta tai harrastuksesta johtuva tai muutoin hyväksyttävä syy eikä luvassa annetun oikeuden käyttämisestä ilmeisesti aiheudu vaaraa rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.
53 §Rajavyöhykeluvan voimassaoloaika ja lupaehdot
Rajavyöhykelupa annetaan:
rajavyöhykkeellä asuvalle tai siellä asuinrakennusta taikka kiinteistöä hallitsevalle ja hänen läheiselleen toistaiseksi voimassa olevana;
rajavyöhykkeellä työskentelevälle tai siellä ammattia, elinkeinoa taikka liikettä harjoittavalle toistaiseksi voimassa olevana, jollei lupaa erityisestä syystä ole annettava määräajaksi;
muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle määräajaksi.
Rajavyöhykelupaan voidaan sisällyttää rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta välttämättömiä ehtoja, jotka koskevat rajavyöhykkeellä liikkumista. Lupaehtoja voidaan muuttaa, jos luvan antamisen edellytyksissä tapahtuu olennainen muutos.
54 §Rajavyöhykeluvan raukeaminen ja peruuttaminen
Rajavyöhykelupa raukeaa, kun luvanhaltija kuolee. Rajavyöhykelupa on peruutettava, jos luvanhaltija sitä pyytää.
Rajavyöhykelupa voidaan peruuttaa, jos:
luvanhaltija syyllistyy rikokseen, joka vaarantaa rajajärjestystä tai rajaturvallisuuden ylläpitämistä;
luvanhaltija rikkoo lupaehtoja tai rajavyöhykettä koskevia säännöksiä muutoin kuin 1 kohdassa mainitulla tavalla;
perustetta luvan antamiseen ei enää ole.
Rajavyöhykelupa voidaan peruuttaa määräaikaisesti esitutkinnan toimittamisen ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi, jos luvanhaltijan todennäköisin syin epäillään syyllistyneen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun rikokseen tai hän on syyllistynyt 2 kohdassa tarkoitettuun rikkomukseen.
55 §Varoitus
Luvanhaltijalle voidaan 54 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa antaa luvan peruuttamisen sijasta varoitus, jos peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta.
56 §Toimivaltaiset viranomaiset
Rajavyöhykettä koskevien säännösten noudattamista valvovat rajavartiolaitos, poliisi ja tulli.
Rajavyöhykelupa on pidettävä mukana. Se on vaadittaessa esitettävä rajavartiomiehelle, poliisimiehelle tai tullimiehelle. Jos luvan haltija ei voi esittää todistusta voimassa olevasta luvasta, hänet voidaan velvoittaa esittämään todistus valvontaa suorittavalle viranomaiselle seitsemän päivän kuluessa määräyksen ( näyttömääräys ) antamisesta lukien.
Rajavyöhykelupaa ja varoitusta koskevan asian ratkaisee se alueellinen rajavartioviranomainen, jonka toimialuetta asia koskee.
57 §Rajavyöhykeilmoitus
Sen lisäksi, mitä luvanvaraisuudesta 52 §:ssä säädetään, rajavartioviranomaiselle on ennakolta ilmoitettava ( rajavyöhykeilmoitus ):
ampuma-aseen, räjähdysaineen tai jousitoimisen aseen käyttämisestä sekä metsänhakkuusta ja metsän raivauksesta 500 metriä lähempänä rajaviivaa;
uitosta, kalastamisesta ja kulkuneuvolla rajavedessä kulkemisesta.
Rajavyöhykeilmoitus tehdään sille alueelliselle tai paikalliselle rajavartioviranomaiselle, jonka toimialuetta ilmoitus koskee. Rajavartioviranomainen antaa ilmoituksessa tarkoitettua toimintaa koskevia tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan liittyvästä liikkumisesta, aseiden suuntaamisesta, kerralla käytettävien räjähdysaineiden määrästä, puiden kaatosuunnasta ja -menetelmistä sekä muista toimenpiteistä tahattomien rajatapahtumien estämiseksi, jos se on rajajärjestyksen tai rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi välttämätöntä.
58 §Rajavyöhykettä koskevien säännösten soveltamisalan rajoitukset
Liikkuminen rajakaistalla ja rajavedessä on rajavyöhykkeelle säädetyistä kielloista poiketen sallittua rajavartiolaitoksen, poliisin, tullin ja puolustusvoimien virkatehtävässä sekä pelastustoiminnassa ja valtakunnanrajan laillisen ylittämisen yhteydessä.
Rajavyöhykelupaa ja rajavyöhykeilmoitusta ei vaadita rajavartiolaitoksen, poliisin, tullin ja puolustusvoimien virkatehtävässä, pelastustoiminnassa eikä valtakunnanrajan laillisen ylittämisen yhteydessä välttämättömään rajavyöhykkeellä oleskeluun, rajavedessä ja raja-aukolla liikkumiseen eikä ampuma-aseiden, ampumatarvikkeiden, räjähdysaineiden ja jousitoimisten aseiden hallussa pitämiseen ja käyttämiseen.
59 §Rajavyöhykettä koskevien säännösten rikkomisen keskeyttäminen
Rajavartiomiehellä sekä rajavyöhykkeellä valvontatehtävissä olevalla poliisimiehellä ja tullimiehellä on oikeus:
estää ilman vaadittavaa rajavyöhykelupaa tai rajavyöhykeilmoitusta suoritettava toiminta;
poistaa rajavyöhykkeeltä siellä luvattomasti oleskeleva henkilö;
ottaa haltuun rajavyöhykkeellä luvattomasti hallussa pidetyt tai ennakolta ilmoittamatta käytetyt ampuma-aseet, ampumatarvikkeet, räjähdysaineet ja jousitoimiset aseet.
Alueellinen rajavartioviranomainen voi määrätä ilman lupaa tai kiellon vastaisesti rakennetun rakennuksen, aidan ja muun rakennelman purettavaksi tai poistettavaksi ja kieltää rakennuksen käyttämisen sekä asettaa uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) tarkemmin säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitetut päätökset voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
60 §Suullisesti annettava päätös
Edellä 52 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu lupa voidaan kiireellisissä tapauksissa antaa suullisesti. Päätökseen, jolla hakemus hyväksytään kokonaan, ei ole muutoksenhakuoikeutta. Suullisesti annettu päätös, johon ei ole muutoksenhakuoikeutta, annetaan kirjallisesti ainoastaan erikseen esitetystä pyynnöstä.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun rajavyöhykelupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
8 lukuVapautensa menettäneen henkilön kohtelu
61 §Vapautensa menettäneen henkilön kohteluun sovellettavat säännökset
Vapautensa menettäneen henkilön kohteluun sovelletaan rajavartiolaitoksessa soveltuvin osin, mitä tutkintavankeudesta annetussa laissa (615/1974) säädetään, jollei jäljempänä muuta säädetä.
Säilöön otetun ulkomaalaisen kohtelussa on noudatettava, mitä säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetussa laissa (116/2002) säädetään, sekä päihtyneiden käsittelyssä, mitä päihtyneiden käsittelystä annetussa laissa (461/1973) säädetään. Sotilaskurinpitoon liittyvästä kiinniottamisesta ja rangaistuksen täytäntöönpanosta säädetään sotilaskurinpitolaissa.
62 §Kiinniotetun tai pidätetyn henkilön luovuttaminen
Rajavartiolaitoksen kiinni ottama tai pidättämä henkilö on luovutettava ilman aiheetonta viivytystä poliisille, jollei häntä ole päästettävä heti vapaaksi tai luovutettava muulle esitutkintaviranomaiselle, ulkomaalaisten säilöönottoyksikköön taikka vankeinhoitoviranomaiselle. Luovuttamisen tulee tapahtua 48 tunnin kuluessa kiinniottamisesta.
63 §Vapautensa menettäneen henkilön kuljettaminen
Rajavartiomiehellä on oikeus suorittaa vapautensa menettäneen henkilön muulle viranomaiselle luovuttamisen edellyttämä kuljetus.
64 §Vapautensa menettäneen henkilön säilytystilat
Vapautensa menettänyttä saa rajavartiolaitoksessa säilyttää asianmukaisessa rajavartiolaitoksen esikunnan siihen tarkoitukseen hyväksymässä tilassa.
Säilytystilaa hyväksyttäessä tulee ottaa huomioon vapautensa menettäneelle tutkintavankeudesta annetussa laissa turvatut oikeudet.
Rajavartiolaitoksen säilytystilassa tulee olla ympärivuorokautinen vartiointi.
9 lukuRajavartiolaitoksen toimintojen ja kohteiden turvallisuutta koskevat erityiset säännökset
65 §Turvallisuustarkastus
Rajavartiomiehellä on oikeus kiinniottamisen, pidättämisen, vangitsemisen, säilöön ottamisen ja henkilökohtaiseen vapauteen kohdistuvan virka-aputoimen yhteydessä tarkastaa henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi vaarantaa säilyttämisen taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Henkilö voidaan samalla tarkastaa myös hänen tunnistamistaan varten tarpeellisen asiakirjan löytämiseksi.
Vaaralliset esineet ja aineet on tarvittaessa otettava tarkastettavalta pois. Ne on palautettava hänelle vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen ole lain mukaan estettä.
66 §Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto
Sen lisäksi, mitä tässä tai muussa laissa säädetään, rajavartiomiehellä on lakiin perustuvan tehtävänsä yhteydessä oikeus ottaa tilapäisesti haltuun ampuma-aseet, räjähdysaineet sekä muut vaaralliset esineet ja niihin kuuluvat tai liittyvät osat ja muut vaaralliset aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Koko esineen sijasta saadaan ottaa haltuun sellainen esineeseen kuuluva tai siihen liittyvä osa, jonka poistamisella vaaran aiheuttaminen voidaan estää.
Haltuun otettu omaisuus on palautettava haltijalle viipymättä ja viimeistään 14 vuorokauden kuluessa. Jollei esinettä tai ainetta voida vaaratta palauttaa haltijalle, se luovutetaan poliisille joko haltijalle palauttamista varten taikka poliisilain 24 §:ssä tai ampuma-aselaissa (1/1998) säädettyjä toimenpiteitä varten.
Omaisuuden haltuunotosta on laadittava pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.
67 §Rajavartiolaitoksen toimitiloja tai aluetta koskeva turvatarkastus
Rajavartiolaitoksen johtoesikunnissa sekä muissa tärkeissä rajavartiolaitoksen toimitiloissa ja sen hallitsemilla alueilla voidaan järjestää turvatarkastuksia turvallisuudesta huolehtimiseksi, järjestyksen turvaamiseksi ja omaisuuden suojelemiseksi.
Turvatarkastuksen suorittamisesta päättää toimitilaa tai aluetta hallitsevan rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö. Turvatarkastuksen voi suorittaa rajavartiomies. Turvatarkastuksen voi suorittaa myös poliisin hyväksymä henkilö ( turvatarkastaja ), joka on saanut sisäasiainministeriön asetuksella säädettävän turvatarkastajan koulutuksen.
Turvatarkastus on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta haittaa tarkastettavalle henkilölle tai vahinkoa omaisuudelle.
68 §Turvatarkastuksen suorittaminen
Rajavartiomiehellä tai turvatarkastajalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta taikka koulutettua eläintä apuna käyttäen tarkastaa rajavartiolaitoksen toimitiloihin tai sen hallitsemalle alueelle saapuva tai siellä oleva henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen selvittämiseksi, ettei hänellä ole mukanaan esinettä tai ainetta, jolla voidaan aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle tai järjestykselle tai jota voidaan käyttää omaisuuden vahingoittamiseen. Tarkastettavan henkilön mukana olevat tavarat voidaan tarkastaa myös muulla tavoin.
Jos on perusteltua aihetta epäillä, että tarkastettavalla henkilöllä on mukanaan 1 momentissa tarkoitettu esine tai aine, henkilö voidaan tarkastaa esineen tai aineen löytämiseksi.
69 §Turvatarkastuksessa tavattujen esineiden haltuunotto
Rajavartiomiehellä ja turvatarkastajalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tai muuten löydetty esine tai aine, jota tarkoitetaan 68 §:n 1 momentissa tai jonka hallussapito on muuten lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen nojalla kielletty.
Pois otetut esineet ja aineet on palautettava tarkastetulle henkilölle hänen poistuessaan rajavartiolaitoksen toimitiloista, jollei siihen ole lain mukaan estettä.
70 §Turvatarkastukseen liittyvät voimakeinot
Rajavartiomies tai turvatarkastaja voi poistaa rajavartiolaitoksen toimitiloista tai sen hallitsemalta alueelta henkilön, joka kieltäytyy turvatarkastuksesta.
Rajavartiomies voi tarvittaessa käyttää henkilön poistamiseksi rajavartiolaitoksen toimitiloista tai sen hallitsemalta alueelta sellaisia voimakeinoja, joita henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina.
Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
71 §Rajavartiolaitoksen kohteita ja harjoituksia koskevat liikkumisrajoitukset
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan säätää rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa tai aluetta koskeva liikkumisrajoitus tai kielto, jos se on välttämätöntä henkilöiden vaaroilta suojaamiseksi tai rajavartiolaitoksen erittäin tärkeän toiminnan suojaamiseksi. Sotilaallisen harjoitusalueen osaa koskevan tilapäisen liikkumisrajoituksen tai kiellon voi harjoituksen ajaksi määrätä vähintään kapteenin tai kapteeniluutnantin arvoinen rajavartiomies.
Vastoin kieltoa tai rajoitusta oleskeleva henkilö voidaan poistaa kiellossa tai rajoituksessa tarkoitetusta tilasta tai siinä tarkoitetulta alueelta. Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä rajoituksen rikkomista voida muutoin estää, henkilö voidaan ottaa kiinni. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on todennäköistä, että hän syyllistyy rajoituksen rikkomiseen, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.
10 lukuRangaistussäännökset
72 §Rajavyöhykerikkomus
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
rikkoo 51 §:ssä säädettyä kieltoa,
rikkoo 52 §:ssä säädettyä luvanvaraisuutta,
jättää noudattamatta 53 §:n 2 momentissa tarkoitettua rajavyöhykeluvan ehtoa,
jättää noudattamatta 56 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden lupatodistuksen mukana pitämiseen tai näyttömääräyksen taikka
jättää noudattamatta 57 §:ssä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta,
on tuomittava rajavyöhykerikkomuksesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
73 §Rajavartiolaitosta koskevan liikkumisrajoituksen rikkominen
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa tai aluetta koskevan liikkumisrajoituksen tai kiellon, on tuomittava rajavartiolaitosta koskevan liikkumisrajoituksen rikkomisesta sakkoon, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
74 §Muut rangaistussäännökset
Rangaistus niskoittelusta rajavartiomiestä vastaan säädetään rikoslain 16 luvun 4 a §:ssä. Rangaistus valtionrajarikoksesta säädetään rikoslain 17 luvun 7 ja 7 a §:ssä, rangaistus alueloukkauksesta säädetään mainitun luvun 7 b §:ssä ja rangaistus laittoman maahantulon järjestämisestä säädetään mainitun luvun 8 ja 8 a §:ssä. Rangaistus julkisrauhan rikkomisesta säädetään rikoslain 24 luvun 3 §:ssä.
11 lukuErinäiset säännökset
75 §Rajavartiolaitoksen ilmailu
Rajavartiolaitos voi tehtäviensä suorittamiseksi harjoittaa sellaista yksinomaan valtion tarkoituksiin tapahtuvaa ilmailua kuin ilmailulain (281/1995) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Rajavartiolaitoksen ilmailussa noudatetaan ilmailulakia, jollei muualla toisin säädetä taikka Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa vastaaviin tarkoituksiin käytettävien valtion ilma-alusten osalta toisin määrätä.
Jos rajavartiolaitoksen lentotehtävän suorittaminen sitä välttämättä edellyttää, saa rajavartiolaitoksen käytössä oleva ilma-alus laskeutua ja nousta ilmaan muualta kuin ilmailulaissa tarkoitetulta lentopaikalta. Ilmailulaissa säädetty vakuuttamisvelvollisuus ei koske rajavartiolaitoksessa valtion tarkoituksiin käytettävää ilma-alusta.
Muualta kuin ilmailulaissa tarkoitetulta lentopaikalta laskeutumisesta ja nousemisesta sekä ilmailulain 4 §:n 3 momentissa säädetystä poikkeavasta menettelystä rajavartiolaitoksen ilmailussa päättää rajavartiolaitoksen päällikkö. Ilmailuviranomaisia on ennen menettelyn toteuttamista ja poikkeuksen tekemistä kuultava, jos poikkeavasta menettelystä voi aiheutua vaaraa lentoturvallisuudelle.
76 §Rajavartiolaitoksen merenkulku
Rajavartiolaitos voi tehtäviensä suorittamiseksi harjoittaa valtion tarpeisiin muuta kuin kauppamerenkulkua. Merilain (674/1994) soveltamisesta tällaiseen merenkulkuun säädetään mainitun lain 1 luvun 9 §:ssä.
Rajavartiolaitoksella on suorittamansa pelastustehtävän osalta oikeus luopua merilaissa säädetystä pelastuspalkkiosta sekä valtion että pelastustyöhön valtion puolesta osallistuneiden rajavartiolaitoksen virkamiesten, asevelvollisten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien henkilöiden osalta. Jos palkkiosta ei luovuta, on sen jakamisesta voimassa, mitä pelastuspalkkion jakamisen perusteista tällaisissa tapauksissa valtioneuvoston asetuksella säädetään.
77 §Rajavartiolaitoksen antama virka-apu
Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, rajavartiolaitos voi antaa pyynnöstä virka-apua valtion viranomaiselle sen laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi.
Rajavartiolaitos on velvollinen antamaan pelastusviranomaiselle, poliisille, tullilaitokselle ja puolustusvoimille virka-apua, joka edellyttää sellaisen rajavartiolaitokselle kuuluvan kaluston, henkilövoimavarojen tai erityisasiantuntijapalvelujen käyttöä, jota mainituilla viranomaisilla ei sillä hetkellä ole käytettävissään. Virka-avun antamisen edellytyksenä on, että se voi tapahtua vaarantamatta rajavartiolaitokselle säädettyjen muiden tärkeiden tehtävien suorittamista.
Virka-avun antamisesta päättää hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikön virka-apuasioissa päivystämään määrätty valmiuspäivystäjä. Esitutkintaa tai pakkokeinoja koskevan virka-avun antamisesta päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai muu tutkinnanjohtaja.
78 §Rajavartiolaitokselle annettava virka-apu
Viranomaisen on annettava rajavartiolaitokselle kuuluvan tehtävän suorittamiseksi sellaista tarpeellista virka-apua, jonka antamiseen asianomainen viranomainen on toimivaltainen.
Virka-avun pyytämisestä päättää hallintoyksikön päällikkö tai hallintoyksikön virka-apuasioissa päivystämään määrätty valmiuspäivystäjä. Esitutkintaa tai pakkokeinoja koskevan virka-avun pyytämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies tai muu tutkinnanjohtaja.
79 §Puolustusvoimien virka-apu rajavartiolaitokselle
Rajavartiolaitoksella on oikeus saada puolustusvoimilta virka-apuna:
etsintään käytettävää kalustoa sekä etsintään ja liikenteen ohjaamiseen käytettäviä henkilövoimavaroja, jos se on tarpeen valtakunnanrajan ilmeisesti laittomasti ylittäneen Suomessa olevan henkilön verekseltään löytämiseksi;
rajavartiolaitoksen vaarallisen tehtävän turvalliseksi suorittamiseksi tarvittavaa suojakalustoa;
rajavalvontatehtävän suorittamiseksi tai rajatapahtuman tutkimiseksi tarpeellista erityisasiantuntemusta;
merenkulun turvatoimilaissa tarkoitetun merellä olevaan alukseen tai siinä oleviin matkustajiin kohdistuvan turvauhan torjumiseksi tarpeellista kalustoa sekä erityisasiantuntemusta.
Tässä pykälässä tarkoitettuun virka-apuun eivät kuulu ampuma-aseiden käyttäminen tai sotilaalliset voimakeinot. Sivullisen oikeudesta välttämättömien voimakeinojen käyttämiseen rajavartiomiehen ohjauksessa säädetään tämän lain 35 §:n 2 momentissa ja oikeudesta hätävarjeluun rikoslain 4 luvun 4 §:ssä.
Virka-apua pyytää rajavartiolaitoksen esikunta tai kiireellisessä tapauksessa se hallintoyksikkö, joka virka-apua tarvitsee. Virka-avun antamisesta päättää Pääesikunta tai merivoimien, ilmavoimien taikka maanpuolustusalueen esikunta. Kiireellisessä tapauksessa virka-avun antamisesta voi päättää varuskunnan päällikkö tai joukko-osaston komentaja.
80 §Henkilö- ja omaisuusvahinko
Rajavartiolaitoksen virkamiehen on viivytyksettä tehtävä esimiehelleen ilmoitus virkatehtävän suorittamisen yhteydessä syntyneestä muusta kuin vähäiseksi katsottavasta henkilö- tai omaisuusvahingosta. Vahinkotapahtumasta tulee toimittaa tutkinta, jos vahinkoa kärsinyt tai virkatoimen suorittanut henkilö sitä pyytää tai tutkintaan havaitaan muutoin olevan tarvetta. Tutkinnan suorittaa poliisi, jollei kyseessä ole sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävä vahinkoasia.
Virkatehtävän suorittamisen yhteydessä vammoja saaneelle henkilölle on viivytyksettä hankittava tarpeellista hoitoa. Henkilölle, joka ilmoittaa saaneensa vammoja rajavartiomiehen toimenpiteen johdosta, on annettava tilaisuus päästä lääkärintarkastukseen. Jos lääkärintarkastusta ei voida välittömästi järjestää, on henkilölle annettava tilaisuus päästä muun esteettömän henkilön tarkastettavaksi.
Kustannukset virkatehtävän suorittamisen yhteydessä vammoja saaneelle henkilölle tarpeellisen hoidon hankkimisesta ja tarpeellisista tarkastuksista suoritetaan ennakolta valtion varoista. Valtion varoista suoritetut kustannukset, joiden korvaamiseen valtio ei ole velvollinen, peritään takaisin, jollei se ole ilmeisen kohtuutonta.
81 §Rajavartiolaitoksen suoritteista perittävät maksut
Rajavartiolaitoksen muulle viranomaiselle antamasta virka-avusta voidaan periä valtion maksuperustelaissa (150/1992) tarkoitettua omakustannusarvoa alempi maksu tai jättää maksu kokonaan perimättä, jos virka-apupyynnössä tarkoitettu tehtävä kuuluu rajavartiolaitoksen omiin tehtäviin tai jos virka-apua annetaan rajavartiolaitoksen oman tehtävän suorittamisen yhteydessä taikka jos asiasta muualla niin säädetään.
Rajavartiolaitoksella on valtion maksuperustelain säännösten estämättä oikeus luopua perimästä maksua 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sairaankuljetuksesta, jos maksun periminen yksittäistapauksessa olisi ilmeisen kohtuutonta.
Rajavartiolaitos voi periä palveluksessaan olevalta virkamieheltä käypää alemman vuokran asunnosta, jos siihen on rajavartiolaitoksessa noudatettavasta siirtymisvelvollisuudesta tai rajavartiolaitoksen tehtävien järjestämisestä johtuva erityinen syy.
82 §Vieraan valtion alueelle ulottuvat rikoksentorjuntatoimenpiteet
Rajavartiolaitoksella on oikeus rikoksen selvittämiseksi tai rikoksesta epäillyn kiinniottamiseksi jatkaa Suomessa aloitettua henkilön takaa-ajoa, tarkkailua ja teknistä tarkkailua vieraan valtion alueella sen mukaan kuin tällaisen toimenpiteen jatkamisesta vieraan valtion alueella Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa määrätään.
Rajavartiomiehellä on 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä tässä laissa tarkoitetut Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaan tarkemmin määräytyvät toimivaltuudet. Rajavartiomiehen virkavelvollisuuksista ja oikeuksista sekä virkamiesasemaan kuuluvista eduista vieraan valtion alueella on voimassa soveltuvin osin samat säännökset ja määräykset kuin Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä.
83 §Kansainväliset yhteistoimintasopimukset
Sisäasiainministeriö voi rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa sellaisissa asioissa, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan taikka vaadi eduskunnan suostumusta tai tasavallan presidentin toimenpidettä, tehdä tavanomaisina pidettäviä yhteistoimintasopimuksia muiden valtioiden rajavartiolaitoksen toimialalla toimivien viranomaisten kanssa.
84 §Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
edellä 36 §:n 2 momentissa, 37 §:ssä ja 71 §:n 2 momentissa tarkoitetusta henkilön kiinniottamisesta samoin kuin 28, 59, 66 ja 69 §:ssä tarkoitetusta omaisuuden haltuun ottamisesta sekä 19 ja 28 §:ssä tarkoitetusta henkilöntarkastusta koskevasta toimenpiteestä laadittavasta pöytäkirjasta tai tehtävästä muusta merkinnästä;
rajavartiomiehen varustamisesta voimankäyttö- ja suojavälineillä sekä tarvittaessa rajavartiomiehen muusta varustuksesta;
tarvittaessa tässä laissa säädetyn lupa- tai ilmoitusasian käsittelemisestä sekä luvan hakemisessa ja ilmoituksen tekemisessä noudatettavasta menettelystä;
poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tehtävien yhteensovittamisesta sekä näiden viranomaisten keskinäisestä yhteistoiminnasta ja virka-apumenettelystä.
Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
menettelystä haltuun otetun omaisuuden säilyttämisessä;
menettelystä kulkuneuvon pysäyttämisessä ja voimakeinojen käyttämisessä;
eläimen kiinniottamisesta, säilyttämisestä ja lopettamisesta;
tarvittaessa kieltonauhoista ja muista merkeistä, joilla pakkokeinolain mukaan voidaan merkitä rajavartiolaitoksen rikoksen selvittämisen turvaamiseksi sulkema rakennus, huone tai alue;
tarvittaessa kieltotauluista ja muista merkeistä, joilla voidaan merkitä rajavartiolaitoksen 71 §:ssä tarkoitetut kohteet ja harjoitukset sekä 7 luvussa tarkoitettu rajavyöhyke;
tarvittaessa rajavartiolaitoksen kohteita tai aluetta koskevien turvatarkastustoimenpiteiden teknisistä menettelytavoista ja turvatarkastuksen käytännön järjestämisestä.
12 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
85 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annettu laki (320/1999) ja 17 päivänä toukokuuta 1947 annettu rajavyöhykelaki (403/1947) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
86 §Rajavyöhykettä koskeva siirtymäsäännös
Tämän lain rajavyöhykelupaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa annettuun rajavyöhykelupaan.
Ennen tämän lain voimaantuloa 50 metriä lähemmäksi rajaviivaa rakennettujen, rajavartiolaitoksen partiotoimintaa ja muuta rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa haittaavien aitojen ja vastaavien rakennelmien omistajalla on oikeus saada aidan tai vastaavan rakennelman käyvän hinnan mukainen korvaus, kun aita tai vastaava rakennelma on määrätty purettavaksi ja määräys on pantu täytäntöön.
HaVM 12/2005
EV 92/2005
Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 2005
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENMinisteri Tuula Haatainen