Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 5/2005
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 2/2005 (Julkaistu 19.1.2005)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 3 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1021/ 2002) 2 §:n 2 momentin nojalla:
1 lukuSoveltamisala
1 §
Tässä asetuksessa säädetään asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetussa laissa (1021/2002), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksista, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.
2 lukuVanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustus
2 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja jäljempänä 3-5 §:ssä säädetyt tuloja ja varallisuutta koskevat tarveharkintaperusteet täyttyvät.
Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, 1 momentin mukaiset myöntämisperusteet täyttäviä ruokakuntia tulee olla pysyvästi asunnoissa asuvista ruokakunnista vähintään puolet.
3 §
Avustusta voidaan myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot €/kk | 1 020 | 1 700 | 2 270 | 2 895 |
Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.
Tulorajoja korotetaan 625 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.
4 §
Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot €/kk | 1 275 | 2 125 | 2 840 | 3 620 |
Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.
5 §
Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.
6 §
Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.
Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksyttävistä korjauskustannuksista.
3 lukuAvustus hissiin ja liikkumisesteen poistamiseen
7 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää hissin tai hissien asentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikkumisesteen poistamiseksi. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.
Avustusta myönnetään enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
4 lukuAvustukset kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen
8 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää asetetut vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin.
Avustusta myönnetään vain jos asuinrakennusta ei ole jo aikaisemmin liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon.
9 §
Avustusta voidaan myöntää, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia tulorajoja:
Henkilöluku | 1 | 2 | 3 | 4 |
Tulot €/kk | 1 200 | 2 045 | 2 675 | 3 330 |
Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.
Tulorajoja korotetaan 650 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.
10 §
Avustusta ei myönnetä, jos ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee parantamaan talousjätevesijärjestelmän ilman avustusta. Varallisuutta arvioidaan siten, kuin 5 §:ssä säädetään.
11 §
Avustusta myönnetään enintään 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
5 lukuAvustus terveyshaitan poistamiseen
12 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.
Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.
Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia korjaustoimenpiteiden hyväksyttävistä kustannuksista.
6 lukuAvustukset suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi
13 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää kuntoarvion, kuntotutkimuksen ja huoltokirjan laatimiseen sekä perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun.
14 §
Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvion taso vastaa alalla sovittua hyvää tasoa ja se sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.
15 §
Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, jos kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus.
16 §
Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, huoltokirjaan sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja huoltokirjan taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa. Jos asuinrakennukselle on laadittu aiemmin kuntoarvio, voidaan avustusta myöntää huoltokirjan huolto-osan laatimiseen.
17 §
Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.
18 §
Avustusta kuntoarvion sekä huoltokirjan kustannuksiin myönnetään enintään 65 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion tai huoltokirjan hyväksyttävistä kustannuksista.
Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin myönnetään enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksyttävistä kustannuksista.
Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnetään enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä suunnittelukustannuksista.
7 lukuEnergia-avustukset
19 §
Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnetään seuraaviin toimenpiteisiin siten, että avustuksen määrä ei saa ylittää euromääräistä avustuksen enimmäismäärää eikä enimmäisprosenttiosuutta toimenpiteen 22 §:n mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista:
Energiakatselmus
Toimenpide | Avustuksen enimmäismäärä |
1) Erillinen energiakatselmus, kun asuinrakennuksen huoneistoala on: | |
a) alle 1000 m 2 | 720 €, enintään kuitenkin 40 % |
b) 1000 - 3000 m 2 | 960 €, -"- |
c) yli 3000 m 2 | 1 360 €, -"- |
Rakennuksen ulkovaippa
Toimenpide | Avustuksen enimmäismäärä |
2) ikkunoiden parantaminen kunnostamalla ne ja asentamalla lisälasit tai asentamalla etuikkunat | 15 €/ikkuna-m 2 |
3) ikkunoiden uusiminen U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K ikkunoiksi | 30 €/ikkuna-m 2 |
4) 2 tai 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten yhteydessä toteutettu parvekeovien parantaminen tai uusiminen U-arvoltaan enintään 0,7 W/m 2 K oviksi (umpiovet) tai U-arvoltaan enintään 1,4 W/m 2 K oviksi (ikkuna-aukolliset ovet) | 75 € /kappale |
5) ulkoseinän lisäeristäminen ulkopuolelta mineraalivillalla seuraavasti tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin: | |
a) lisäeristyksen vahvuus vähintään 50 mm | 5 €/seinä-m 2 |
b) lisäeristyksen vahvuus vähintään 100 mm | 10 €/seinä-m 2 |
6) yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen vähintään 150 mm:n vahvuisella mineraalivillalla tai toteuttamalla vastaava eristystason parantaminen muulla tavoin | 1 €/yläpohja-m 2 |
Ilmanvaihtojärjestelmä
Toimenpide | Avustuksen enimmäismäärä |
7) ilmanvaihdon perussäätö (edellytetään tehtäväksi aina toimenpiteiden 2-5 jälkeen) | 10 % |
8) erillisten korvausilmaventtiilien ja poistoilmaventtiilien asentaminen silloin, kun se on tarpeen toimenpiteiden 2-5 yhteydessä | 10 % |
9) ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentaminen | 10 % |
Lämmitysjärjestelmä ja uusiutuvat energialähteet
Toimenpide | Avustuksen enimmäismäärä |
10) liittyminen kauko- tai aluelämmitykseen | 10 % |
11) kiinteistökohtaisen kaukolämmön lämmönjakokeskuksen uusiminen | 10 % |
12) öljylämmityskattilan tai sen ja öljypolttimen uusiminen silloin, kun uusittu kattila on kattiloiden hyötysuhdevaatimuksista 22 päivänä joulukuuta 1997 annetun ympäristöministeriön määräyksen (Suomen rakentamismääräyskokoelma D7) mukaan energiatehokkuusmerkinnältään kolmen tähden kattila | 10 % |
13) huonekohtaisen tai vesikiertoisen sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöpumpulla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi; maalämpöpumpun tulee hyödyntää maaperän, kallioperän, pohjaveden tai pintavesistön lämpöä | 10 % |
14) huonekohtaisen sähkölämmityksen täydentäminen ilmalämpöpumpulla | 10 % |
15) lämmitysjärjestelmän muuttaminen vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi | 15 % |
16) huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen | 10 % |
17) lämmitysverkosto: | |
a) lämmitysverkoston perussäätö; säätö on tehtävä aina avustettavien toimenpiteiden 2-5 sekä 9 yhteydessä | 10 % |
b) lämmitysverkoston perussäädöstä aiheutuva patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen tarvittaessa a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen yhteydessä | 10 % |
18) käyttöveden aurinkolämmityksen lisääminen sähkö- tai öljylämmitysjärjestelmään | 15 % |
Jos avustuksensaaja on sitoutunut pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen, voidaan 1 momentissa tarkoitettujen avustuksen enimmäismäärien sijaan soveltaa seuraavia korotettuja enimmäismääriä:
1 kohdan a alakohta: 900 €, enintään kuitenkin 50 %;
1 kohdan b alakohta: 1 200 €, -"- ;
1 kohdan c alakohta: 1 700 €, -"- ;
2 kohta: 20 €/ikkuna-m 2 ;
3 kohta: 40 €/ikkuna-m 2 ;
4 kohta: 110 €/kappale;
5 kohdan a alakohta: 8 €/seinä-m 2 ;
5 kohdan b alakohta: 15 €/seinä-m 2 ;
6 kohta: 1 € 50 s/yläpohja-m 2 ;
7-14 kohta: 15 %;
15 kohta: 20 %;
16 ja 17 kohta: 15 %; ja
18 kohta: 20 %.
20 §
Edellä 19 pykälän 1 momentin 2-18 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun.
21 §
Edellä 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua avustusta myönnetään sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa.
8 lukuMuut säännökset
22 §
Tässä asetuksessa tarkoitettaviin hyväksyttäviin kustannuksiin voidaan sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä.
23 §
Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävän lainan tai lainan, jonka koron maksuun on myönnetty tukea mainituista rahastoista taikka tuen, jota on myönnetty vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) nojalla valtion varoista, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
24 §
Korjausavustuslain 5 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa enintään 20 prosenttia, jos se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.
Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi.
25 §
Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat ja vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.
9 lukuVoimaantulo
26 §
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta 2005.
Tällä asetuksella kumotaan asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 30 päivänä tammikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (57/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2005
Ministeri Hannes ManninenAsuntoneuvos Riitta Kimari