39/2005

Vuonna 1941―1947 syntyneellä Suomessa asuvalla henkilöllä, joka on työmarkkinatukeen oikeutettu ja joka on julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 §:n 1 momentin 5 kohdan tarkoittamalla tavalla pitkäaikaistyötön 31 päivänä joulukuuta 2004 ja jolle on maksettu työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 2 500 päivältä tai jolle on maksettu enimmäisaika työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja sen lisäksi työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 2 000 päivältä 1 päivästä tammikuuta 1992 lukien 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä, on oikeus tämän lain mukaiseen eläketukeen sen kuukauden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 62 vuotta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna työmarkkinatukeen oikeutettuna henkilönä pidetään työmarkkinatuen saajan lisäksi työttömyysturvalain 7 luvun 2 §:n 1―8 kohdissa tarkoitettua henkilöä sekä työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua työkyvytöntä henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista sairauspäivärahaa.

Eläketukena maksetaan kansaneläkeosuutta ja työeläkeosuutta siten kuin jäljempänä säädetään.

Edellä 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain (347/1956) ja 5 §:ssä mainittujen eläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä.

Jos 1 §:ssä tarkoitettu henkilö on ennen tämän lain voimaantuloa täyttänyt 62 vuotta, hänellä on oikeus 1 momentissa tarkoitettuun vanhuuseläkkeeseen. Vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta.

Oikeutta eläketukeen ei ole henkilöllä, joka saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä, vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai vastaavaa ulkomailta maksettavaa eläkettä.

Eläketuen saajalla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan vastaavasti kuin vanhuuseläkettä saavalla henkilöllä sairausvakuutuslain 8 luvun 6 §:n mukaan. Eläketuen saajalla ei ole oikeutta työttömyysturvalain mukaiseen työttömyysetuuteen.

Eläketuen saajalla on oikeus eläkkeensaajien asumistukeen siten kuin eläkkeensaajien asumistukilaissa (591/1978) säädetään.

Eläketuen saajalla on oikeus lapsikorotukseen siten kuin kansaneläkelain 29 §:ssä säädetään.

Jos eläketuen saajalla on oikeus saada perhe-eläkelain (38/1969) mukainen leskeneläkkeen alkueläke, alkueläkettä maksetaan se määrä, jolla alkueläke ylittää kansaneläkeosuuden määrän. Eläketukea ja perhe-eläkelain mukaista leskeneläkkeen jatkoeläkettä ei makseta samanaikaisesti.

Henkilön Suomessa asuminen määräytyy asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) mukaan.

Jos 1 §:ssä mainitulle henkilölle on 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä karttunut työntekijäin eläkelain (395/1961) vähimmäisehtojen mukaista eläkettä, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) vähimmäisehtojen mukaista eläkettä, yrittäjien eläkelain (468/1969) vähimmäisehtojen mukaista eläkettä, merimieseläkelain (72/1956) mukaista eläkettä, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (662/1985) mukaista eläkettä, kunnallisen eläkelain (549/2003) mukaista eläkettä, valtion eläkelain (280/1966) mukaista eläkettä sekä muuta eläkettä, johon oikeus määräytyy muiden säännösten nojalla valtion eläkelain mukaan, evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain (298/1966) nojalla myönnettyä eläkettä ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain (521/1969) nojalla myönnettyä eläkettä, hänellä on oikeus saada edellä mainittujen lakien mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2004 laskettu työ- tai ansioeläkkeen määrä eläketuen työeläkeosuutena. Työeläkeosuus tarkistetaan eläketukea myönnettäessä vuoden 2004 indeksitasoon käyttäen työntekijäin eläkelain 9 §:n 2 momentissa säädettyjä indeksilukuja.

Täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 795,76 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 5 558,04 euroa vuodessa.

Jos eläketuen saaja on avioliitossa, täysimääräinen kansaneläkeosuus on ensimmäisessä kuntaryhmässä 5 109,12 euroa ja toisessa kuntaryhmässä 4 906,68 euroa vuodessa.

Eläketuen kansaneläkeosuuden määrä lasketaan siten, että täysimääräisestä kansaneläkeosuudesta vähennetään 50 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 536 euroa vuodessa. Vuositulona otetaan huomioon 5 §:ssä mainittu työeläkeosuus sekä kansaneläkelain 26 §:n 1 ja 5 momentissa mainitut etuudet ottaen huomioon, mitä mainitun pykälän 4 momentissa säädetään. Eläketuen määräytymiseen vaikuttavat tuloerät pyöristetään lähimpään euroon.

Eläketuen kansaneläkeosuus myönnetään sen kunnan kalleusluokan mukaisena, jossa henkilö asuu eläketuen alkamisajankohtana. Kun eläketuen saaja on asunut uuden asuinkunnan kalleusluokan mukaisessa kunnassa kuusi kuukautta, muutetaan eläketuen kansaneläkeosuus uuden asuinkunnan kalleusluokan mukaiseksi sitä seuraavan kuukauden alusta. Kuntien kalleusluokituksesta säädetään laissa kuntien yleisestä kalleusluokituksesta (955/1973).

Jos eläketuen hakija on asunut ulkomailla, kansaneläkeosuuden määrään sovelletaan, mitä kansaneläkelain 25 b §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

Eläketuen kansaneläkeosuutta ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 10,76 euroa.

Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa, eläketuen kansaneläkeosuutta määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään avioliitossa olevista henkilöistä.

Jollei avioliitossa olevalla henkilöllä ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, hänen eläketukensa kansaneläkeosuutta määrättäessä sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sellaisen henkilön eläketuesta, joka ei ole avioliitossa.

Eläketuen kansaneläkeosuuden maksamiseen eläketuen saajan laitoshoidon ajalta sovelletaan, mitä kansaneläkelain 42 b ja 43 §:ssä säädetään.

Eläketuen maksamiseen eläketuen saajan rangaistuksen täytäntöönpanon ajalta sovelletaan, mitä kansaneläkelain 42 §:ssä säädetään.

Eläketuen saajan on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle avioliiton solmimisesta, avioliiton purkautumisesta, eläketukeen vaikuttavissa tuloissa tapahtuneesta muutoksesta, ulkomaille muuttamisesta, asuinkunnan muuttumisesta, laitoshoitoon joutumisesta sekä muista eläketukeen vaikuttavista olosuhteiden muutoksista.

Eläketukea haetaan sitä varten vahvistetulla Kansaneläkelaitoksen hyväksymällä lomakkeella Kansaneläkelaitokselta. Eläketuen hakijan on annettava eläketuen myöntämiseksi ja maksamiseksi tiedot hakijan ja hänen puolisonsa nimestä ja syntymäajasta, asuinkunnasta, laitoshoidossa tai rangaistuslaitoksessa olosta, saamistaan työttömyysturvalain mukaisista päivärahoista ja työmarkkinatuesta, työttömyysetuuksien maksajista sekä saamistaan eläketuloista, sekä muut eläketuen maksamiseksi tarvittavat tiedot.

Eläketukihakemus voidaan hylätä, jos tuen hakija kieltäytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia.

Eläketuki myönnetään sen kuukauden alusta, kun oikeus siihen on syntynyt, kuitenkin aikaisintaan työnteon päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Eläketukea ei ilman erityistä syytä myönnetä pidemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen eläketuen hakemista.

Eläketuki maksetaan kuukausittain siten kuin kansaneläkelain 38 §:ssä säädetään saajan ilmoittamalle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen. Eläketuki voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuen hakija tai saaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.

Jos eläketuessa tulona huomioon otettavista 5 §:ssä tarkoitettujen lakien mukaisista eläkkeistä tai muusta jatkuvasta eläketuen määrään vaikuttavasta etuudesta on muutoksenhaku vireillä, voidaan eläketuki myöntää ja maksaa väliaikaisena.

Jos eläketukea saava henkilö tulee 5 §:ssä mainituissa laeissa tai kansaneläkelain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla työkyvyttömäksi, eläketuen saajalle voidaan myöntää hakemuksesta työkyvyttömyyseläke työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Eläketuki lakkautetaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdasta lukien.

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään kuntoutustukena, tässä laissa tarkoitettu henkilö on oikeutettu entisin perustein eläketukeen kuntoutustuen päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Jos eläketuen saajalle myönnetään takautuvasti eläkettä, korvausta tai muuta jatkuvaa eläketuen kansaneläkeosuuden määrään vaikuttavaa etuutta, Kansaneläkelaitos voi periä samalta ajalta liikaa maksetun eläketuen määrän takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä tai muusta etuudesta siten kuin kansaneläkelaissa säädetään.

Jos samalta ajalta, kun henkilölle maksetaan eläketukea, on maksettu myös työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, maksetaan eläketuki vastaavalta ajalta työttömyysetuuden maksajalle.

Eläketuen kansaneläkeosuus tarkistetaan, kun eläketuen saaja solmii avioliiton, avioliitto purkautuu tai kun eläketukeen vaikuttavissa vuosituloissa on tapahtunut muu kuin indeksisidonnaisuudesta johtuva muutos. Vuositulon arvioimiseen sovelletaan muutoin, mitä kansaneläkelain 32 a §:n 2 momentissa säädetään vuositulon arvioimisesta.

Jos eläketukeen vaikuttava muutos on tapahtunut kalenterikuukauden 1 päivänä, eläketuki tarkistetaan sen kuukauden alusta. Muutoin eläketuki tarkistetaan muutoksen tapahtumista seuraavan kuukauden alusta.

Jos eläketuen kansaneläkeosuuden korottamisen edellytykset ovat Kansaneläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää myös ilman hakemusta.

Eläketuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai sen määrää vähentää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos on perusteltu syy olettaa, että eläketuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tai jos 9 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta eläketuen saamisedellytysten tarkistamiseksi ei noudateta.

Jos eläketuen saaja muuttaa ulkomaille vakinaisesti asumaan, eläketuki lakkautetaan muuttoa seuraavan kuukauden alusta lukien.

Jos eläketuen maksamista tuen saajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa, Kansaneläkelaitos voi eläketuen saajan suostumuksella päättää, että tuki maksetaan eläketuen saajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle käytettäväksi eläketuen saajan ja hänen kansaneläkelain 42 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omaistensa huoltoon. Näin maksettua eläketukea ei saa vastoin eläketuen saajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan huoltoon, jolta eläketuki on maksettu.

Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaan eläketukeen sovelletaan, mitä kansaneläkelaissa säädetään päätöksen antamisesta, viivästyskorotuksesta, tietojen saamisesta, tietojen luovutuksesta, tietojen käytöstä ja teknisestä käyttöyhteydestä, takaisinperinnästä ja vanhentumisesta sekä eläkepäätöksen oikaisusta, muutoksenhakumenettelystä ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta.

Eläketuen kansaneläkeosuutta ei saa ulosmitata ottaen kuitenkin huomioon, mitä kansaneläkelain 79 §:n 3 momentissa säädetään.

Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan eläketukioikeuden siirtämistä toiselle, on mitätön.

Tämän lain mukaiset eläketukea koskevat tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.

Kansaneläkelaitoksen tai työeläkelaitoksen pyynnöstä työvoimatoimisto antaa maksutta sitovan lausunnon siitä, onko 1 §:ssä tarkoitettu henkilö julkisesta työvoimapalveluista annetussa laissa tarkoitettu pitkäaikaistyötön. Työvoimatoimiston lausunnon toimittamisesta ja lausuntoon merkittävistä seikoista voidaan säätää työministeriön asetuksella.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta salassapitosäännösten estämättä tämän lain mukaisen käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten tietoja eläketuen hakijalle maksetuista työttömyysturvalain mukaisista päivärahoista työttömyyskassalta.

Kansaneläkelaitos ilmoittaa eläketukea hakeneen henkilön henkilötiedot työvoimatoimistolle 21 §:ssä mainitun lausunnon antamista varten ja Eläketurvakeskukselle henkilölle kertyneen eläketuen työeläkeosuuden määrittelemistä varten.

Eläketurvakeskuksen tulee ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle eläkelaitoksilta saamansa tiedon perusteella 5 §:ssä mainittujen lakien mukaan eläketuen hakijalle kertynyt työeläkeosuuden määrä tai määrän muutos eläketuen maksamista varten.

Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla maksettavista eläketuista aiheutuvat kustannukset.

Kansaneläkelaitoksen on neljä arkipäivää ennen maksupäivää ilmoitettava valtiolle määrä, joka tarvitaan Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan maksettavien eläketukien maksamiseen. Kalenterikuukautena maksettujen eläketukien yhteismäärän ja saman kuukauden ennakkojen erotus on ilmoitettava valtiolle maksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Valtion tulee suorittaa erotus maksukuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivään mennessä.

Valtion on 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella maksettava Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen mukainen rahamäärä viimeistään yksi pankkipäivä ennen eläketukien maksupäivää.

Eläketuen päättymisen jälkeen maksettava vanhuuseläke rahoitetaan siten kuin kansaneläkelaissa ja 5 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa vanhuuseläkkeiden rahoituksesta säädetään.

Eläketuen rahamäärä sidotaan elinkustannusten muutoksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämän lain 6 §:n mukaiset rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuonna 2001 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.