Sisäasiainministeriön työjärjestys
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 351/2005
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 65/2005 (Julkaistu 31.5.2005)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §Soveltamisala
Tässä työjärjestyksessä säädetään ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön osastoista ja erillisistä yksiköistä sekä niiden tehtävistä, eräiden virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden ratkaisemisesta.
Tämän työjärjestyksen säännökset koskevat soveltuvin osin rajavartiolaitoksen esikuntaa.
Tämän työjärjestyksen säännöksiä sovelletaan sisäasiainministeriön yhteydessä toimivan palosuojelurahaston henkilöstön virkasuhteeseen liittyviin asioihin siltä osin kuin niitä ei ole säädetty palosuojelurahaston hallituksen ratkaistavaksi.
2 lukuTulosohjaus ja -johtaminen
2 §Ohjaus ja johtamisperiaatteet
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen ja laitosten välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Ministeriön osastoissa voidaan soveltaa tulosjohtamista täydentäviä tiimitoiminta- tai muita järjestelmiä.
3 §Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät
Ministerit johtavat hallinnonalan toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät.
Toimialojen johtoryhmiä ovat turvallisuusasiain johtoryhmä ja hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä.
Osaston päällikön apuna on osaston johtoryhmä.
4 §Ministeriön johtoryhmä
Ministeriön johtoryhmä käsittelee hallinnonalan ja ministeriön toimintaan keskeisesti vaikuttavat yhteiskuntapoliittiset linjaukset sekä toimintaa suuntaavat tulossuunnitelmat ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarakehykset. Johtoryhmä arvioi myös toiminnan tuloksellisuutta tulossuunnittelun pohjaksi, seuraa lainvalmistelua sekä käsittelee ja sovittaa yhteen muut laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat.
Johtoryhmään kuuluvat ministerit, valtiosihteerit, kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, rajavartiolaitoksen edustajana kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö sekä yksi henkilöstön edustaja. Johtoryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä henkilö. Ministeriön viestintäjohtajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeri ja varapuheenjohtajana alue- ja kuntaministeri. Jos kumpikin heistä on estyneenä, puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö.
5 §Turvallisuusasiain johtoryhmä
Turvallisuusasiain johtoryhmä käsittelee yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös usean osaston toimialaan kuuluvat turvallisuutta koskevat asiat. Johtoryhmä käsittelee lisäksi lakien ja merkittävien asetusten valmistelun käynnistämistä koskevat suunnitelmat ennen hankkeen asettamista sekä seuraa hankkeiden etenemistä. Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.
Johtoryhmään kuuluvat sisäasiainministeri puheenjohtajana, kansliapäällikkö varapuheenjohtajana sekä jäseninä sisäasiainministerin valtiosihteeri, poliisiosaston, pelastusosaston ja ulkomaalaisosaston osastopäälliköt, rajavartiolaitoksen päällikkö, ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän päällikkö sekä keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköt. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Ministeriön viestintäjohtajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.
6 §Hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä
Hallinnon ja aluekehityksen johtoryhmä käsittelee paikallis- ja aluehallintoa, kuntataloutta ja aluekehitystä koskevia toimintalinjoja sekä tulossuunnittelua ja arvioi toiminnan tuloksellisuutta. Se käsittelee ja sovittaa yhteen myös näihin asioihin liittyvät usean osaston toimialaan kuuluvat asiat. Johtoryhmä käsittelee lisäksi lakien ja merkittävien asetusten valmistelun käynnistämistä koskevat suunnitelmat ennen hankkeen asettamista sekä seuraa hankkeiden etenemistä . Johtoryhmä voi käsitellä myös muita puheenjohtajan määräämiä asioita.
Johtoryhmään kuuluvat alue- ja kuntaministeri puheenjohtajana, alue- ja kuntaministerin valtiosihteeri varapuheenjohtajana sekä jäseninä kansliapäällikkö, alueiden ja hallinnon kehittämisosaston osastopäällikkö ja osastopäällikön ensimmäinen sijainen, kuntaosaston osastopäällikkö ja kansainvälisten asioiden johtaja. Johtoryhmän sihteerin määrää puheenjohtaja. Ministeriön viestintäjohtajalla on oikeus olla läsnä johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmän kokouksiin voivat tarvittaessa osallistua myös muut puheenjohtajan määräämät henkilöt.
7 §Osastopäällikkökokous
Osastopäällikkökokouksessa ministeriön osastopäälliköt käsittelevät kansliapäällikön johdolla kaikkia osastoja koskevia ajankohtaisia asioita. Osastopäällikkökokouksessa käsitellään lisäksi säännöllisesti eduskunnalle annettavaksi ilmoitettujen hallituksen esitysten valmistelutilannetta.
Valtiosihteerit voivat osallistua osastopäällikkökokoukseen.
8 §Ministeriön esikunta
Ministeriön johtoryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelua ja yhteensovittamista sekä ministeriön sisäisen toimivuuden edistämistä varten on kansliapäällikön apuna esikunta. Siihen kuuluvat kansliapäällikön määräämät virkamiehet.
9 §Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä
Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöhallinnon yhteistyöryhmä käsittelee henkilöstöhallinnon periaatteellisesti merkittäviä kysymyksiä ja linjauksia ja tekee aloitteita ministeriön henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi.
Yhteistyöryhmään kuuluvat ministeriön hallintoyksikön päällikkö puheenjohtajana sekä jäseninä osaston hallinnosta vastaavien yksiköiden päälliköt tai osaston muu henkilöstöhallinnosta vastaava virkamies ja kolme henkilöstön edustajaa. Osastojen edustajista nimetään varapuheenjohtaja kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Sihteerinä toimii ministeriön hallintoyksikön tehtävään määräämä virkamies. Tehtävään nimetyllä tiedottajalla on oikeus olla läsnä ryhmän kokouksessa.
Yhteistyöryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelua varten on sihteeristö, johon kuuluvat puheenjohtaja, osastojen edustajista kahdeksi vuodeksi kerrallaan määrätty varapuheenjohtaja, henkilöstöneuvoston puheenjohtaja sekä yhteistyöryhmän sihteeri.
Käsiteltäessä ministeriötä koskevia yhteistoiminta-asioita yhteistyöryhmä toimii yhteistoimintaelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.
10 §Osaston johtoryhmä
Osaston johtoryhmä on osaston toiminnan yleistä suunnittelua ja yhteensovittamista varten. Johtoryhmään kuuluvat osaston päällikkö puheenjohtajana sekä jäseninä apulaisosastopäällikkö, tulosyksiköiden päälliköt sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Johtoryhmän kokouksiin voivat kutsuttuina osallistua myös ministeriön alaisten virastojen ja laitosten edustajat.
Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi ministeriön johtoryhmissä hyväksyttyjen toimintalinjojen ja toiminnan painopisteiden mukaisesti käsitellä osaston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma, talousarvioehdotus ja tilinpäätös- sekä kertomusehdotus
Käsiteltäessä osastoa koskevia yhteistoiminta-asioita osaston johtoryhmä tai muu siihen nimetty ryhmä toimii yhteistyöelimenä siten kuin ministeriön yhteistoimintasopimuksessa sovitaan.
Jos osastossa sovelletaan tulosjohtamista täydentävää järjestelmää, osaston johtoryhmää koskevia tämän ohjesäännön määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
11 §Ministeriön hankintatiimi
Hallinnonalan ja ministeriön hankintojen suunnittelua ja koordinointia sekä tärkeimpien hankintojen valmistelua varten on kansliapäällikön apuna hankintatiimi.
Hankintatiimin nimeää kansliapäällikkö.
Ministeriön talousyksikön hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmä valmistelee hankintatiimissä käsiteltävät asiat.
12 §Viestintäfoorumi
Ministeriön viestinnän johtoryhmänä toimii viestintäfoorumi. Viestintäfoorumi sovittaa yhteen ja kehittää ministeriön viestintää. Viestintäfoorumi toimii myös ministeriön intranetin toimitusneuvostona.
Viestintäfoorumiin kuuluvat ministeriön viestintäyksiköstä viestintäjohtaja, viestintäpäällikkö, tiedottaja ja verkkotiedottajat sekä osastoilta osastojen erikseen nimeämät henkilöt. Viestintäfoorumin puheenjohtajana toimii viestintäjohtaja, varapuheenjohtajana viestintäpäällikkö ja sihteerinä puheenjohtajan erikseen nimeämä henkilö.
13 §Ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä
Ministeriön ja hallinnonalan yhteiseen tietohallintostrategiaan, tietojenkäsittely- ja tietoliikennepalveluihin, tietoturvallisuuteen sekä sähköiseen asiointiin liittyvien asioiden valmistelua varten on ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä (TIHRY).
Ministeriön hallintoyksikön tietohallintoryhmä valmistelee ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmässä käsiteltävät asiat.
3 lukuOsastot ja erilliset yksiköt sekä niiden tehtävät
14 §Ministeriön osastot ja erilliset yksiköt
Ministeriössä on alueiden ja hallinnon kehittämisosasto, kuntaosasto, poliisiosasto, pelastusosasto, ulkomaalaisosasto sekä rajavartio-osasto.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö.
15 §Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tehtävät
Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
alueellista kehittämistä ja sitä tukevaa hallinnon kehittämistä;
aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleistä kehittämistä;
aluekehitykseen liittyvien ohjelmien suunnittelua, yhteensovittamista ja toteuttamista;
alueellisen kehityksen seurantaa;
alueellisen kehityksen ottamista huomioon lainsäädännössä;
valtioiden rajat ylittävää alueiden välistä yhteistyötä;
aluekehitysviranomaisten toimintaa;
EU:n alue- ja rakennepolitiikka, tavoitteet 1 ja 2 sekä niitä varten laadittujen rakennerahasto-ohjelmien hallintoviranomaistehtävät sekä Interreg- ja Urban -yhteisöaloitteet.
lääninhallintoa;
kihlakuntahallintoa ja kihlakunnanviraston yleishallintotehtäviä samoin kuin kihlakunnanvirastoa yleisesti tai kokonaisuutena;
rekisterihallintoa;
maakunta-, lääni- ja kihlakuntajakoa, aluejakoja aluepoliittisten toimenpiteiden kohdentamista varten sekä aluejaotusten yhteensovittamista;
alue- ja paikallishallinnon sähköisen asioinnin yleistä kehittämistä; sekä
valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välistä tietohallintoyhteistyötä.
Kihlakunnanhallintoa ja kihlakunnanvirastoa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä poliisiosaston ja oikeusministeriön sekä asianomaisilta osiltaan valtakunnansyyttäjänviraston kanssa.
16 §Kuntaosaston tehtävät
Kuntaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kuntahallintoa ja kuntien yhteistyötä;
kuntien toiminnan ja talouden yleistä seurantaa;
kuntien yleistä valtionosuutta ja kuntien taloudellisten erojen tasausta;
kuntajakoa;
valtioiden rajat ylittävää kuntien välistä yhteistyötä;
kuntien itsehallinnon ottamista huomioon lainsäädännössä;
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä; sekä
kunnallista työmarkkinalaitosta, kunnallista eläkelaitosta ja Kuntien takauskeskusta.
17 §Poliisiosaston poliisitoimeen liittyvät tehtävät
Poliisiosasto käsittelee poliisitoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat poliisin:
organisaatiota;
aluejakoa;
taloushallintoa ja tulosohjausta;
henkilöstöhallintoa;
henkilöstön osallistumista kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaan;
lupahallintoa;
asiakirjahallintoa ja arkistotoimea;
materiaalihallintoa ja tietohallintoa;
suunnittelua ja seurantaa;
koulutusta ja tutkimusta; sekä
tiedottamista.
Poliisin ylijohdon tehtävistä kokonaisuudessaan säädetään erikseen.
18 §Poliisiosaston muut tehtävät
Poliisiosasto käsittelee 17 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
Suomen passia ja henkilökorttia;
rikoksentekijöiden luovuttamista Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä;
yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisia toimintoja ja majoitusliikkeiden matkustajakortteja;
arpajaislaissa ja viihdelaitelaissa säädettyjä toimintoja;
rahankeräyksiä;
yhdistyslain 43 ja 44 §:ssä tarkoitettua yhdistysten toiminnan valvontaa;
ampuma-aseita;
yleisötilaisuuksia;
järjestyksenvalvojia koskevan lainsäädännön mukaisia toimintoja;
löytötavaraa; sekä
maahantuloa ja ulkomaalaisia siltä osin kuin nämä asiat kuuluvat poliisille.
19 §Pelastusosaston tehtävät
Pelastusosasto käsittelee pelastustoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat:
tulosohjausta;
toimintavalmiutta;
organisaatioita;
aluejaotuksia;
valvonta-, hälytys-, tietoliikenne- ja viestijärjestelmiä;
kalustoa ja materiaalia;
koulutusta, tiedotusta ja valistusta sekä tutkimusta;
tilastointia;
vapaaehtoisia järjestöjä;
Palosuojelurahastoa;
Pelastusopistoa;
palonehkäisyä ja onnettomuuksien ehkäisyä;
rakenteellista väestönsuojelua;
kansainvälistä avustustoimintaa;
valmiussuunnittelua;
hengenpelastusmitaleja; sekä
Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Osasto käsittelee hätäkeskuslaitosta koskevat asiat. Hätäkeskuslaitoksen tulosohjausta, talousarviota, johtokunnan ja yhteistyöryhmän asettamista, hätäkeskuksen päällikön nimittämistä sekä muita hätäkeskuslaitoksen toiminnan kannalta tärkeitä asioita osaston tulee käsitellä yhteistyössä poliisiosaston kanssa.
Pelastustoiminnan johtamisesta onnettomuustilanteissa säädetään erikseen.
20 §Ulkomaalaisosaston tehtävät
Ulkomaalaisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
maahanmuuttoa;
pakolaisuutta ja turvapaikkaa;
kansalaisuutta; sekä
ulkomaalaisvirastoa.
21 §Rajavartio-osaston tehtävät
Rajavartio-osasto käsittelee rajaturvallisuutta ja meripelastusta koskevat asiat.
Rajavartio-osasto käsittelee myös asiat, jotka koskevat rajavartiolaitoksen organisaatiota, aluejakoa, taloushallintoa ja tulosohjausta sekä henkilöstöhallintoa samoin kuin sisäasiainministeriölle rajavartiolaitoksen toimialalla kuuluvia muita asioita.
22 §Ministeriön hallintoyksikön tehtävät
Ministeriön hallintoyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
ministeriön henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstöhallintoa;
ministeriön yleisten hallintoasioiden hoitoa ja sisäisiä palveluita;
useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvien lausuntojen valmistelua ja yhteensovittamista;
ministeriön keskitettyä henkilöstön kehittämistä;
ministeriön toimitiloja;
ministeriön tietopalvelua ja asiakirjahallintoa;
ministeriön käännöspalveluita;
ministerien, kansliapäällikön ja ministerien erityisavustajien sihteeripalveluja;
viraston asiakaspalveluja ja turvallisuutta; sekä
Suomen lippua ja Suomen vaakunaa, lukuun ottamatta valistus- ja tiedotustoimintaa sekä poliisin oikeutta käyttää suorakaiteista valtiolippua.
Ministeriön hallintoyksikköön kuuluu oikeusasioiden ryhmä ja tietohallintoryhmä.
Oikeusasioiden ryhmä kehittää kansliapäällikön apuna ministeriön säädösvalmistelua sekä tukee ministeriön johtoa ja yksikköjä oikeudellisissa asioissa.
Tietohallintoryhmä ohjaa ja kehittää kansliapäällikön apuna ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta sekä sähköistä asiointia. Tietohallintoryhmä osallistuu ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavien tietojenkäsittelyä ja tietoliikennepalveluita koskevien hankinta-asioiden valmisteluun yhdessä ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmän kanssa.
Ministeriön hallintoyksikkö käsittelee myös ne muut ministeriön asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.
23 §Ministeriön talousyksikön tehtävät
Ministeriön talousyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
ministeriön ja hallinnonalan strategiavalmistelua, tulossuunnittelua, tulosohjausta, tuloksellisuuden valvontaa ja muuta controller-toimintaa sekä taloussuunnittelua;
hallinnonalan toiminnasta ja taloudesta annettavia kertomuksia;
ministeriön tilivirastotehtäviä ja sisäisen valvonnan periaatteita;
Euroopan aluekehitysrahaston maksuviranomaistehtäviä sekä varojen käyttöä koskevia sääntöjenvastaisuuksia ja niistä raportointia; sekä
sisäasiainhallinnon palvelukeskusta.
Ministeriön talousyksikköön kuuluu hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmä. Se ohjaa ja kehittää kansliapäällikön apuna ministeriön ja hallinnonalan hankintatointa ja toimitila-asioita sekä osallistuu ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavien hankinta-asioiden ja ministeriön sitoutumista edellyttävien toimitila-asioiden valmisteluun yhteistyössä asianomaisen osaston tai erillisyksikön kanssa.
24 §Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät
Sisäisen tarkastuksen yksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
sisäasiainministeriön toimintojen ja taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä tarkemmin määrätyllä tavalla;
ministeriön tehtäväalueella toteutettavien, kansalliseen rahoitukseen perustuvien valtionapujen ja Euroopan yhteisöjen rakennerahastoista saatavien varojen myöntämisen, maksamisen ja käytön valvontaa;
muuta valvontaa ja yhteydenpitoa, jota jäsenyys Euroopan unionissa edellyttää myönnettyjen rakennerahastovarojen valvonnan osalta;
Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja vastaavan kansallisen, julkisen rahoituksen käytöstä annettavaa vakuutusta;
hallinnonalan sisäisen tarkastuksen ohjausta; sekä
muita kansliapäällikön antamia tehtäviä.
25 §Ministeriön viestintäyksikön tehtävät
Kansliapäällikön apuna ministeriön viestintäyksikkö johtaa ja kehittää ministeriön viestintää.
Ministeriön viestintäyksikkö:
avustaa ministeriön ylintä johtoa viestinnässä;
vastaa ministeriön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä ja verkkoviestinnästä;
vastaa ministeriön sidosryhmäviestinnästä;
vastaa ministeriön julkaisutoiminnan kehittämisestä; sekä
vastaa Suomen lippua ja vaakunaa koskevasta valistus- ja tiedotustoiminnasta.
26 §Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä
Kansliapäällikön apuna ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä yhteensovittaa poliisi-, pelastus-, ulkomaalais- ja rajavartio-osastojen toimialalla ministeriölle kuuluvaa kansainvälistä yhteistoimintaa, Euroopan unionissa käsiteltäviä asioita sekä käsittelee asiat, jotka koskevat kansainväliseen siviilikriisinhallintaan osallistumisen edellyttämien kotimaan valmiuksien ylläpitämistä ja kehittämistä, jollei jäljempänä 59 §:ssä toisin säädetä.
27 §Sisäisen turvallisuuden sihteeristö
Kansliapäällikön apuna sisäisen turvallisuuden sihteeristö valmistelee ja yhteensovittaa sisäisen turvallisuuden strategiaa ja seuraa sen toteutumista.
Sisäisen turvallisuuden sihteeristö valmistelee sisäisen turvallisuuden ohjelman, seuraa sen toteutumista ja koordinoi sen toimeenpanoa sekä valmistelee muita sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyviä tehtäviä.
Sihteeristö vastaa osastojen yhteisistä sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä valmistelu- ja sihteeritehtävistä. Lisäksi sihteeristö valmistelee yhteistyössä ministeriön viestintäyksikön kanssa sisäiseen turvallisuuteen liittyvää yleistä viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä sekä valmistelee ja koordinoi kansliapäällikön toimeksiannosta muita sisäiseen turvallisuuden yhteensovittamiseen liittyviä asioita.
4 lukuEräiden virkamiesten tehtävät
28 §Valtiosihteeri
Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävästä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 44 §:n 2 momentissa.
Ministeri antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset valtiosihteerin tehtävistä.
29 §Kansliapäällikkö
Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä.
30 §Rajavartiolaitoksen päällikkö
Rajavartiolaitoksen päällikkö pitää sisäasiainministerin tietoisena rajavartiolaitosta koskevista asioista ja osallistuu rajavartiolaitosta koskevien asioiden käsittelyyn sisäasiainministeriössä.
31 §Osaston päällikkö
Osaston päällikkö johtaa asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osastonsa toimintaa.
Osaston päällikkö:
vastaa osastonsa toiminnan tuloksellisuudesta;
johtaa ja yhteensovittaa osastonsa ja toimialansa kansainvälisiä asioita:
johtaa osastonsa ja toimialansa tulossuunnitelmien valmistelua;
vastaa osastonsa säädösvalmistelu- ja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta;
johtaa alaisten virastojen kanssa käytäviä tulosneuvotteluja;
käy tuloskeskustelut osastonsa tulosyksiköiden päälliköiden kanssa;
kehittää ja seuraa toimialansa toimintaa;
johtaa toimialansa asioiden valmistelua ministeriön johtoryhmää varten ja esittelee asiat siellä; sekä
kehittää osaston viestintää.
32 §Yksikön päällikkö
Mitä 31 §:ssä säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin tulosyksikön ja erillisen yksikön päällikköä.
Tulosyksikön ja erillisen yksikön päällikön on osallistuttava erityisesti yksikkönsä tärkeisiin tai laajakantoisiin säädösvalmisteluhankkeisiin.
Mitä edellä 31 §:ssä ja tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään tulosyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin tiimivetäjää tai muuta henkilöä siten kuin osaston työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
33 §Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä
Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä johtaa pelastusylijohtajan lähimpänä apuna osaston toimintaa.
Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä:
vastaa osaltaan osaston toiminnan kehittämisestä;
yhteensovittaa osaston yksiköiden toimintaa;
valmistelee osaston tulosyksiköiden päälliköiden kanssa tehtävät tulossopimukset;
yhteensovittaa osaston ja toimialan tulossuunnitelmien ja tulossopimusten valmistelua sekä
avustaa osastopäällikköä osaston säädösvalmistelu- ja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisessä ja seurannassa.
34 §Kansainvälisten asioiden johtaja
Kansainvälisten asioiden johtaja koordinoi kansliapäällikön alaisuudessa kansainvälisten asioiden hoitoa alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla.
Tämän lisäksi kansainvälisten asioiden johtaja tehtäväalallaan:
koordinoi EU:n puheenjohtajuuden valmistelua alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla;
koordinoi ja tehostaa ministeriön kansainvälistä toimintaa erityisesti lähialueyhteistyössä, pohjoismaisessa yhteistyössä, kansainvälisissä järjestöissä, Itämeri-yhteistyössä ja naapuruusohjelmien toteuttamisessa;
koordinoi alue- ja paikallistason kansainvälistä yhteistyötä;
edistää sisäasiainministeriön yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa kansainvälisissä asioissa;
tekee esityksiä ministeriön kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi; sekä
ohjaa sisäasiainministeriöön suuntautuvien ja ministeriöstä lähtevien ulkomaisten vierailujen valmistelua.
5 lukuAsioiden valmistelu
35 §Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen
Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, valtiosihteeri, kansliapäällikkö, osaston päällikkö tai asianomaisen tulosyksikön päällikkö hänelle määrää.
36 §Virkamiehen kuuleminen
Jos kansliapäällikkö, osaston päällikkö, erillisen yksikön tai tulosyksikön päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, joka on annettu hänen alaisensa virkamiehen esiteltäväksi, on tästä aina neuvoteltava alaisen virkamiehen kanssa.
37 §Esittelylupa
Valtioneuvoston yleisen istunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asiasta on ilmoitettu ministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn. Esittelyluvan pyytämisessä on lisäksi noudatettava erikseen annettua ohjetta.
Esittelylista on toimitettava tiedoksi myös valtiosihteerille ja kansliapäällikölle.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään esittelylistojen jakamisesta, noudatetaan myös sisäasiainministeriön kannanottoja sisältävien muistioiden jakamisessa ministerivaliokuntien käsittelyä varten.
38 §Ministereiden, valtiosihteereiden ja kansliapäällikön informoiminen
Ministereille, valtiosihteereille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialalla esille tulevista ja vireillä olevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa. Samoin on ilmoitettava tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin sekä määrättäessä toimitettava asiakirjat nähtäväksi.
Ministereille, valtiosihteereille ja kansliapäällikölle on tiedotettava eduskunnassa olevien hallituksen esitysten käsittelyvaiheista erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti.
Valtiosihteerin on huolehdittava, että ministeriön virkamiehet saavat tiedon toimialaansa liittyvistä valtiosihteerin valmisteltavina olevista asioista.
39 §Ministeriön talousyksikön hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmän kuuleminen
Ministeriön talousyksikön hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmää on kuultava riittävän aikaisessa vaiheessa asioissa, jotka koskevat ministeriön ja hallinnonalan keskeisiä hankintoja ja ministeriön päätettäviä toimitilavuokrauksia.
40 §Ministeriön viestintäyksikön informoiminen
Ministeriön viestintäyksikköä on informoitava riittävän aikaisessa vaiheessa ministeriön toimialalla esille ja vireille tulevista asioista sekä asioista, joilla on yleistä mielenkiintoa.
41 §Kirjallinen kysymys
Vastausehdotus kirjalliseen kysymykseen on esitettävä ministerille viimeistään 10 päivää ennen määräajan päättymistä.
Vastausehdotus on ennen ehdotuksen antamista ministerille toimitettava kansliapäällikön ja asianomaisen osaston päällikön nähtäväksi.
42 §Eduskunnassa kuuleminen
Jos ministeriön virkamies kutsutaan kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan, hänen on ennakolta ilmoitettava asiasta osaston päällikölle sekä tärkeässä asiassa myös kansliapäällikölle ja valtiosihteerille.
Eduskunnan valiokunnille annetut sisäasiainministeriön virkamiesten laatimat asiantuntijalausunnot, vastineet ja muut vastaavat muistiot tulee toimittaa tiedoksi ministerille, valtiosihteerille, kansliapäällikölle ja erityisavustajalle.
6 lukuAsioiden ratkaiseminen
43 §Ministerin ratkaisuvalta
Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa ole valtioneuvoston sisäasiainministeriöstä antamassa asetuksessa tai tässä työjärjestyksessä annettu ministeriön virkamiehille.
44 §Virkamiesten ratkaisuvalta
Kansliapäällikkö, osastojen päälliköt, erillisten yksiköiden päälliköt, tulosyksiköiden päälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.
Jos virkamies kuuluu ministeriön valvottavana olevan yhteisön tai säätiön hallintoelimeen, hän ei saa käsitellä eikä ratkaista kyseistä yhteisöä tai säätiötä koskevia asioita ministeriössä.
45 §Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä asia
Ministeri ratkaisee asian, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, jos se on yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittävä taikka jos siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto.
Jos on epäselvää tai harkinnanvaraista, onko asia katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niin merkittäväksi, että se on saatettava ministerin ratkaistavaksi, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi.
Virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvasta asiasta, joka esitellään ministerille sen johdosta, että se on katsottava yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäväksi, on esittelijän ennen esittelyä ministerille neuvoteltava sen virkamiehen kanssa, jonka ratkaisuvaltaan asia kuuluu, sekä tämän esimiehenä olevan osaston päällikön kanssa.
46 §Ministerin ja eräiden virkamiesten pidätysoikeus
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ottaa ratkaistavakseen ministeriön rajavartio-osaston päällikölle kuuluva asia. Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikön oikeudesta sisäasiainministeriölle kuuluvien asioiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen on lisäksi voimassa, mitä rajavartiolaitoksesta annetussa laissa (320/1999), rajavartiolaitoksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (269/2000) ja muualla säädetään.
Jos kansliapäällikkö, osastopäällikkö, erillisen yksikön päällikkö tai tulosyksikön päällikkö ottaa ratkaistavakseen alaisensa virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvan asian, tästä on aina ilmoitettava asianomaiselle virkamiehelle.
47 §Kansliapäällikön ratkaisuvalta
Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
ministeriön muiden kuin kansliapäällikön tai osaston päällikön viran perustamista, lakkauttamista ja nimen muuttamista;
muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä sisäasiainministeriön eri toimialoille kuuluvien virastojen kesken;
ministeriön yhteisten, vähintään vaativuustasoon 6 kuuluvien virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilön sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä, lukuun ottamatta osastopäällikköä, sekä viran siirtämistä kihlakunnanviraston, maistraatin ja poliisilaitoksen sekä yhteisen henkilöstön kesken;
viran haettavaksi julistamista, kun kysymyksessä on osaston päällikön tai osastoon sijoittamattoman viran täyttämisestä;
vaativuustasoon 8 kuuluvan viran täyttämistä ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön ottamista;
ministeriön hallinnonalan virkaehtosopimuksia;
palkkausta, kun kysymyksessä on tulosyksikön päällikön virka tai osastoon sijoittamaton virka, sekä virkamieslain 44 §:ssä tarkoitetun kirjallisen sopimuksen tekemistä muun kuin virkamieslain 26 §:ssä tarkoitetun virkamiehen kanssa;
nimittämiensä virkamiesten irtisanomista virkamieslain 27 §:n nojalla;
virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista valtioneuvoston, ministerin tai kansliapäällikön nimittämälle virkamiehelle;
sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista osaston päällikölle ja erillisen yksikön päällikölle sekä näiden virkamiesten vuosilomia;
lausunnon antamista asioissa, jotka kuuluvat useamman kuin yhden osaston toimialaan;
ministeriön tärkeimpiä hankintoja ja hallinnonalan keskitettyjä hankintoja, hankintamenettelyä ministeriön sitoutumista edellyttävissä kihlakunnanvirastojen tai muiden useamman kuin yhden osaston toimialaan kuuluvien virastojen ja ministeriön omien toimitilojen vuokrauksissa sekä turvallisuushankintoja;
ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta ja sähköistä asiointia, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen;
ministeriön toimintaan osoitettujen määrärahojen sekä kihlakunnanvirastojen yhteisen määrärahan jakamista;
ministeriön sisäistä hallintoa, jos asia on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen; sekä
neuvotteluvaltuuskunnan asettamista ministeriön toimialan kansainvälisiä sopimusneuvotteluja varten ja kansainvälisten hallintosopimusten tekemistä silloin, kun sopimus koskee useampaa kuin yhtä osastoa.
Kihlakunnanvirastojen toimitilojen hankintamenettelyehdotuksen esittelee kansliapäällikölle alueiden ja hallinnon kehittämisosaston osastopäällikkö.
48 §Osaston päällikön ja erillisen yksikön päällikön ratkaisuvalta
Osaston päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
muiden kuin valtion talousarviossa eriteltävien virkojen siirtämistä osaston toimialaan kuuluvien virastojen kesken;
viran haettavaksi julistamista, kun kysymys on osastoon sijoitetun viran täyttämisestä;
enintään vaativuustasoon 7 kuuluvan viran täyttämistä tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä lukuunottamatta mitä 50 §:n 1 momentin 1 kohdassa on säädetty sekä vastaavan työsopimussuhteisen ottamista;
nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi, kun vastaavaan virkaan nimittää kansliapäällikkö, ministeri tai valtioneuvosto;
muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä ministerin tai kansliapäällikön nimittämälle virkamiehelle ja enintään kahdeksi vuodeksi valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle;
osaston virkamiesten sijaisten määräämistä;
osaston muun henkilöstön kuin tulosyksiköiden päälliköiden ja 50 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten palkkausta;
nimittämiensä virkamiesten irtisanomista virkamieslain 27 §:n nojalla;
virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetun kirjallisen varoituksen antamista muulle kuin 47 §:n 9 kohdassa mainitulle osaston virkamiehelle;
sivutoimiluvan myöntämistä, työtodistuksen tai ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista tulosyksikön päällikölle sekä tämän vuosilomaa;
tulosohjausta sekä osastolle ja sen toimialoille osoitettujen määrärahojen jakamista;
osaston ja toimialan hankintoja keskitetyt sopimukset huomioon ottaen;
hankintamenettelyä ministeriön sitoutumista edellyttävissä osaston toimialan toimitilavuokrauksissa;
osaston toimialaa koskevaa tiedottamista;
kansainvälisten hallintosopimusten tekemistä osaston muuta kansainvälistä yhteistyötä;
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua viranomaisen ratkaisua ja 28 §:ssä tarkoitettua lupaa; sekä
säädösten kääntämistä vieraalle kielelle.
Osaston päällikkö ratkaisee lisäksi asian, jonka osaston muu virkamies saisi tämän työjärjestyksen mukaan ratkaista, jos se osaston toiminnan kannalta tai muutoin on merkittävä.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään osaston päälliköstä, koskee soveltuvin osin erillisen yksikön päällikköä.
49 §Tulosyksikön päällikön ratkaisuvalta
Tulosyksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
tulosyksikölle ja sen toimialalle osoitettujen määrärahojen jakamista;
määräyksen tai ohjeen antamista;
lausunnon antamista;
tulosyksikön virkamiesten ja muun henkilöstön työaikakorvauksia, virkamatkamääräyksen antamista ja vuosilomia; sekä
tulosyksikön toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia, jolleivät nämä asiat kuulu komitean puheenjohtajan ratkaistaviin.
Kohdassa 4–5 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.
50 §Osaston hallintoyksikön päällikön ratkaisuvalta
Osaston hallintoyksikön päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
nimittämistä osaston virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi enintään vaativuustasoon 5 sekä näiden virkamiesten palkkausta;
sivutoimilupaa osaston virkamiehille, lukuun ottamatta tulosyksiköiden päälliköitä;
työtodistusta osaston virkamiehille, lukuun ottamatta tulosyksiköiden päälliköitä;
muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä osaston päällikön nimittämälle virkamiehelle; sekä
todistuksen antamista irtisanoutumisesta vähintään vaativuustasoon 8 kuuluvalle osaston virkamiehelle.
Mitä 1 momentissa säädetään osaston hallintoyksikön päälliköstä, koskee soveltuvin osin virka-asemaltaan vastaavaa muuta virkamiestä.
Kohdassa 3 ja 5 mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.
51 §Osaston palvelussuhdeasioita hoitavan esittelijän ratkaisuvalta
Osaston palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee ilman esittelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä, asiat, jotka koskevat:
virkavapautta osaston virkamiehelle, jos kysymys on virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla;
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä osastopäällikön nimittämälle virkamiehelle; sekä
osaston virkamiehelle ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle myönnettäviä vuosilomakorvauksia.
52 §Ratkaisuvalta eräissä ministeriötä yhteisesti koskevissa asioissa
Ministeriön hallintoyksikön tietohallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta ja sähköisen asioinnin yleistä kehittämistä. Tietohallintojohtaja hyväksyy lisäksi hallinnonalan tietohallinnon yhteisen määrärahan käyttämistä koskevan suunnitelman sen oltua käsiteltävänä ministeriön ja hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmässä.
Ministeriön talousyksikön päällikkö ja laskentapäällikkö ratkaisevat ilman esittelyä ministeriön taloussäännössä määrättyjä tilivirastotehtäviä koskevat asiat.
53 §Ministeriön hallintoyksikkö
Ministeriön hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
enintään vaativuustasoon 5 kuuluvien ministeriön virkojen ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamista sekä näiden virkojen siirtämistä ministeriössä; sekä
ministeriön virkamiehen, lukuun ottamatta kansliapäällikköä ja osaston päällikköä, määräämistä valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.
Ministeriön hallintoyksikön päällikkö ratkaisee lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
todistuksen antamista irtisanoutumisesta kansliapäällikölle ja osastopäällikölle; sekä
ministeriön toimitilojen käyttöä ja yhteistä irtaimistoa.
Ministeriön hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat ministeriön palkkausjärjestelmän mukaisten kokemuslisien maksamista ministeriön virkamiehille.
Ministeriön hallintoyksikön tietopalvelupäällikkö ratkaisee ilman esittelyä ministeriön asiakirjahallinnon käsikirjaan liittyvän tiedonhallintasuunnitelman muutokset.
Ministeriön turvallisuuspäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat viraston turvallisuuteen liittyvää koulutusta.
54 §Ministeriön viestintäjohtaja
Ministeriön viestintäjohtaja päättää ministeriön julkaisusarjaan otettavista julkaisuista.
55 §Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän siviilikriisinhallinta-asioita käsittelevä neuvotteleva virkamies
Ministeriön kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmän siviilikriisinhallinta-asioita käsittelevä neuvotteleva virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen siviilikriisinhallintatehtävään nimitettävän henkilön:
palvelussuhteen ehtoja; sekä
nimittämistä, jollei jäljempänä 59 §:ssä toisin säädetä.
56 §Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto
Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikön päällikkö ratkaisee 49 §:ssä säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat todistuksen antamista maaherralle irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä.
57 §Poliisiylijohtaja
Poliisiylijohtaja ratkaisee 48 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin, Poliisikoulun johtajan, Poliisin tekniikkakeskuksen johtajan, Poliisin tietohallintokeskuksen johtajan ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön nimittämistä;
muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä kohdassa 1 mainituille virkamiehille sekä keskusrikospoliisin päällikölle, liikkuvan poliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle
erivapauden myöntämistä poliisitoimen virkoihin, lukuun ottamatta virkoja, joihin valtioneuvosto nimittää;
poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen muodostamista sekä lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa yhteistoiminnassa hoidettuja tehtäviä, yhteistoiminnan johtajaa ja muita johtosuhteita yhteistoiminta-alueella;
osaston tehtäväalueeseen liittyviä kanteluja, jos ratkaisulla on merkittävä vaikutus poliisitoimen ohjaamisessa;
poliisin oikeutta käyttää suorakaiteista valtiolippua; sekä
poliisin hallinnonalaa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen tekemistä.
58 §Poliisiosaston esikunnan poliisiylitarkastaja
Poliisiosaston esikunnan poliisiylitarkastaja ratkaisee osaston tehtäväalueeseen liittyvät kantelut lukuun ottamatta 57 §:n 5 kohdassa tarkoitettuja kanteluita.
59 §Poliisiosaston poliisitoimintayksikön päällikkö
Poliisiosaston poliisitoimintayksikön päällikkö ratkaisee 49 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä hätäkeskuslaitoksen ohjausta poliisin hälytystoimintaa koskevissa asioissa;
esitutkintaa, poliisitutkintaa ja pakkokeinojen käyttöä;
liikenneturvallisuutta ja liikennevalvontaa;
poliisin osuutta turvapaikkatutkinnassa;
poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin yhteistyötä;
yhteistoimintaa ja virka-apua puolustusvoimien kanssa;
osallistumista pelastustoimintaan;
poliisin materiaalihallintoa;
poliisin tekniikkakeskusta;
poliisin henkilöstön koulutus- ja valintajärjestelmää sekä opetussuunnitelmien ja koulutusohjelman hyväksymistä;
poliisimiesten rekrytointia, valintaa ja koulutusta sekä nimittämistä määräaikaiseen julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitoiminnan tehtäviin;
poliisin ja osaston tietohallintoa sekä poliisin valtakunnallisten henkilörekistereiden rekisterinpitoa, jos asian merkitys on huomattava; sekä
poliisialaan liittyvää tutkimusta.
60 §Poliisiosaston poliisitoimintayksikön tietohallintopäällikkö
Poliisiosaston poliisitoimintayksikön tietohallintopäällikkö ratkaisee poliisin ja osaston tietohallintoa sekä poliisin valtakunnallisten henkilörekistereiden rekisterinpitoa koskevat asiat lukuun ottamatta 59 §:n 12 kohdassa tarkoitettuja asioita.
61 §Poliisiosaston suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö
Poliisiosaston suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö ratkaisee 49 §:ssä säädetyn lisäksi poliisin kiinteistöjä ja toimitiloja koskevat asiat.
62 §Poliisiosaston hallintoyksikön päällikkö
Poliisin hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 49 ja 50 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
sivutoimilupaa keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin päällikölle, Poliisiammattikorkeakoulun rehtorille, Poliisikoulun johtajalle, Poliisin tekniikkakeskuksen johtajalle, Poliisin tietohallintokeskuksen johtajalle sekä Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen poliisipäällikölle ja apulaispoliisipäällikölle;
poliisin henkilöstölle maksettavia virka- ja työehtosopimuksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita sekä poliisitoimen tarkentavan virkaehtosopimuksen kohdentamista; sekä
passia ja henkilökorttia.
63 §Poliisiosaston hallintoyksikön arpajais- ja asehallintoyksikön päällikkö
Poliisiosaston hallintoyksikön arpajais- ja asehallintoyksikön päällikkö ratkaisee:
arpajaislainsäädännössä, viihdelaitelainsäädännössä, rahankeräyslainsäädännössä ja, jollei jäljempänä toisin säädetä, ampuma-aselainsäädännössä sisäasiainministeriön tehtäväksi säädetyt asiat sekä antaa edellä mainittuun lainsäädäntöön liittyvät sellaiset lausunnot, määräykset ja ohjeet, joilla ei ole ennakkotapauksellista luonnetta;
ampuma-aseen hylkäämisen käyttöturvallisuutta koskevassa tarkastuksessa sekä patruunoiden hylkäämisen käyttöturvallisuutta koskevassa tyyppi- ja erätarkastuksessa; sekä
yksikön virkamiesten ja muun henkilöstön osalta 49 §:n 4 ja 5 kohdassa ja 51 §:ssä mainitut asiat.
64 §Poliisiosaston hallintoyksikön arpajais- ja asehallintoyksikön ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastusta hoitava ylitarkastaja
Poliisiosaston hallintoyksikön arpajais- ja asehallintoyksikön ampuma-aseiden ja patruunoiden tarkastusta hoitava ylitarkastaja ratkaisee ampuma-aseen hyväksymisen käyttöturvallisuutta koskevassa tarkastuksessa sekä patruunoiden hyväksymisen käyttöturvallisuutta koskevassa tyyppi- ja erätarkastuksessa.
65 §Poliisiosaston hallintoyksikön turvallisuusalan valvontayksikön päällikkö
Poliisiosaston hallintoyksikön turvallisuusalan valvontayksikön päällikkö ratkaisee:
yksityiseen turvallisuusalaan liittyvässä lainsäädännössä, jollei jäljempänä toisin säädetä, sisäasiainministeriön tehtäväksi säädetyt asiat sekä antaa edellä mainittuun lainsäädäntöön liittyvät sellaiset lausunnot, määräykset ja ohjeet, joilla ei ole ennakkotapauksellista luonnetta; sekä
yksikön virkamiesten ja muun henkilöstön osalta 49 §:n 4 ja 5 kohdassa ja 51 §:ssä mainitut asiat.
66 §Poliisiosaston poliisitoimintayksikön poliisiylitarkastajat
Poliisiosaston poliisitoimintayksikön poliisiylitarkastajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat:
valmiussuunnittelua;
turvallisuuteen tai rikosten tutkintaan liittyvien poliisivaltuuksien myöntämistä;
rikoksentekijän luovuttamista Suomen ja Pohjoismaiden välillä;
poliisin virkapukua;
poliisiurheilua;
vartijoita ja ylivartijoita;
poliisikoiratoimintaa; sekä
poliisin tunnuskuvan käyttämistä.
67 §Poliisiosaston poliisiylitarkastaja, koulutuspäällikkö
Poliisiosaston poliisiylitarkastaja, koulutuspäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
poliisin henkilöstön koulutuksen yhteensovittamista;
oppikirjojen ja muun opetusmateriaalin hyväksymistä; sekä
rekrytointia.
68 §Pelastusylijohtaja
Pelastusylijohtaja ratkaisee 48 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
pelastuslain 49 §:ssä tarkoitettua kansainvälistä pelastustoimintaa ja muuta yhteistoimintaa;
hätäkeskuslaitoksen tulosohjausta ja talousarviota sekä hätäkeskuslaitoksen yleisjärjestelyjä;
pelastustoiminnan johtamista pelastuslain 44 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla lukuun ottamatta tämän työjärjestyksen 74 §:ssä tarkoitettuja tilanteita;
pelastustoimilain 87 §:ssä tarkoitettua onnettomuuden selvittämisen järjestämistä;
pelastusviranomaisen virkapuvun ja virka-asematunnusten vahvistamista sekä hätäkeskuslaitoksen henkilöstön virkapuvun mallin ja virka-asematunnusten vahvistamista;
Pelastusopiston rehtorin nimittämistä;
erivapauden antamista asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista alueen pelastustoimen virkaan tai tehtävään; sekä
virkamatkamääräysten antamista osaston apulaisosastopäällikölle; sekä
palosuojelurahaston hallituksen palkkioiden vahvistamista.
Edellä 3 kohdassa tarkoitetut asiat pelastusylijohtaja voi ratkaista tilanteen kiireellisyyden niin vaatiessa ilman esittelyä.
69 §Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä
Pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä ratkaisee asiat, jotka koskevat:
pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun arviointilaitoksen määräämistä ja saman lain 10 ja 15 §:ssä tarkoitettuja valvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä;
tietohallintoa;
virkavapauden myöntämistä hätäkeskuslaitoksen johtajalle siltä osin kuin asia ei kuulu valtioneuvostolle sekä muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä yli kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille;
Pelastusopiston opetushenkilöstön tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä; sekä
sivutoimiluvan myöntämistä ja ulkomaan sekä kotimaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen antamista tulosyksikön päällikölle.
70 §Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön päällikkö
Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön päällikkö ratkaisee 49 ja 50 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä enintään kuukaudeksi Pelastusopiston rehtorille sekä yli vuodeksi hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuksen päällikölle;
sivutoimilupaa ja työtodistusta Pelastusopiston rehtorille ja apulaisrehtorille sekä hätäkeskuslaitoksen johtajalle;
henkilökortin tilaamista valtion pelastusviranomaisille; sekä
osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.
71 §Pelastusosaston pelastustoimintayksikön päällikkö
Pelastusosaston pelastustoimintayksikön päällikkö ratkaisee 49 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
organisaatioita ja niiden toiminnan suunnittelua sekä johtamisjärjestelyjä;
valmiuden tarkastamista ja siitä johtuvia toimenpiteitä;
hälytys-, viesti- ja valvontajärjestelmien ylläpitämistä ja teknillistä toteuttamista;
pelastustoimen kalustoa, materiaalia ja laitteita sekä niiden sijoitusta; sekä
rakennusten varaamista.
72 §Pelastusosaston onnettomuuksien ehkäisyn yksikön päällikkö
Pelastusosaston onnettomuuksien ehkäisyn yksikön päällikkö ratkaisee 49 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
onnettomuuksien ehkäisyä ja teknistä suojaamista;
vapaaehtoisia järjestöjä;
vahvistettujen koulutusta, tiedotusta ja valistusta koskevien yleisjärjestelyjen toteuttamista; sekä
julkaisuja.
Lisäksi yksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä pelastuslain 54 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen kutsumista koskevat asiat.
73 §Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä
Pelastusosaston kehittämis- ja hallintoyksikön palvelussuhdeasioita hoitava esittelijä ratkaisee 51 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:
virkavapautta, johon Pelastusopiston rehtorilla on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla; sekä
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä Pelastusopiston rehtorille.
74 §Pelastusosaston päivystäjät
Pelastusosaston päivystäjä voi päivystäessään vuorolistan mukaisesti ratkaista ilman esittelyä pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä pelastuslain 44 §:n 2 momentissa ja 45 §:ssä tarkoitettuja asioita sekä tehdä työsopimuksen kansainväliseen avustustehtävään lähetettävän asiantuntijan kanssa, jos asia ei kiireen vuoksi siedä viivytystä tai on vähäinen.
75 §Ulkomaalaisosasto
Ulkomaalaisosaston osastopäällikkö ratkaisee 48 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:
määräyksen ja ohjeen antamista;
enintään vuoden kestävän virkavapauden myöntämistä ulkomaalaisviraston ylijohtajalle; sekä
nimittämistä ulkomaalaisviraston ylijohtajaksi enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Ulkomaalaisosaston ulkomaalaishallintoyksikön päällikkö ratkaisee 50 §:ssä säädetyn lisäksi 51 §:n 1 momentissa mainitut asiat sekä lisäksi asiat, jotka koskevat:
osaston henkilöstön vuosilomia, lukuunottamatta tulosyksiköiden päälliköitä ja heidän sijaisiaan;
osaston toimialaan kuuluvan tiedotuksen järjestelyjä ja tiedotusaineiston tuottamista ja jakelua; sekä
osaston toimialaan kuuluvan komitean mietintöjä, palkkioita ja korvauksia.
7 lukuYhteiset säännökset
76 §Osaston ja erillisen yksikön työjärjestys
Osaston tulosyksiköistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta, tulosyksiköiden tehtävistä, asioiden käsittelystä osastossa sekä sen johtoryhmässä määrätään osaston työjärjestyksessä, jonka osaston päällikkö vahvistaa.
Osaston tulosyksiköiden päälliköistä ja heidän sijaisistaan määrää osaston päällikkö. Tulosyksiköiden päälliköt määrätään enintään neljän vuoden määräajaksi.
Asioiden käsittelystä erillisessä yksikössä määrätään tarvittaessa yksikön työjärjestyksessä, jonka yksikön päällikkö vahvistaa.
Ennen työjärjestyksen vahvistamista se on esitettävä kansliapäällikölle.
Ministeriön yhteisten virkamiesten osalta työjärjestysmääräykset antaa sen osaston päällikkö, mihin virkamies on sijoitettuna.
Jos työjärjestyksessä annetaan tarkempia määräyksiä tulosjohtamista täydentävästä järjestelmästä, ei tämä vaikuta niihin valtuuksiin tai vastuisiin, joista muualla säädetään tai määrätään kunkin virkamiehen asemasta tai tehtävistä.
77 §Tulosjohtamista täydentävät järjestelmät
Tätä työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin myös kun osastossa sovelletaan tulosjohtamista täydentävää muuta järjestelmää.
78 §Pelastusviranomaiset
Sisäasiainministeriössä pelastusviranomaiselle kuuluvia tehtäviä hoitavat pelastusylijohtaja, pelastusosaston hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä, pelastusosaston tulosyksiköiden päälliköt, suunnittelujohtaja, koulutusjohtaja, lainsäädäntöneuvos, neuvottelevat virkamiehet, yli-insinöörit, pelastusylitarkastajat ja ylitarkastajat.
79 §Valmiuspäällikkö, suojelujohtaja ja turvallisuuspäällikkö
Pelastusylijohtaja toimii ministeriön valmiuspäällikkönä.
Ministeriö määrää suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön sekä valmiuspäällikön, suojelujohtajan ja turvallisuuspäällikön sijaisen.
80 §Ministeriön turvallisuuspäällikön tehtävät
Ministeriön turvallisuuspäällikkö huolehtii kansliapäällikön alaisuudessa ministeriön turvallisuusasioiden hoidosta.
Turvallisuuspäällikkö:
johtaa viraston asiakaspalvelutehtäviä omalla toimialallaan;
huolehtii turvallisuutta koskevien ohjeiden valmistelusta;
huolehtii turvallisuuteen liittyvän koulutuksen järjestämisestä ja hankintojen valmistelusta; sekä
huolehtii yhteistyöstä eri viranomaisten kanssa omalla toimialallaan.
81 §Kansliapäällikön, osaston päälliköiden ja erillisen yksikön päälliköiden sijaisuudet
Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö.
Osaston päälliköiden ja erillisen yksikön päälliköiden sijaiset määrää kansliapäällikkö. Ennen määräyksen antamista asia on esitettävä asianomaiselle ministerille.
82 §Ministeriön esittelijät
Sisäasiainministeriössä esittelijöinä toimivat valtioneuvoston esittelijöinä toimivien virkamiesten lisäksi ylitarkastajat, suunnittelijat ja tarkastajat, näitä virka-asemaltaan vastaavat virkamiehet sekä ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.
83 §Työsopimussuhteinen henkilöstö
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevia ja ministeriön yhteydessä toimivien pysyvien toimielinten päätoimista henkilöstöä.
84 §Sisäiset määräykset ja ohjeet
Tarkemmat määräykset ja ohjeet ministeriön työn yleisestä järjestämisestä annetaan ministerin tai kansliapäällikön vahvistamissa sisäisissä määräyksissä ja ohjeissa.
Ministeriön johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät antavat kukin tarvittaessa tarkemmat määräykset tai ohjeet asioiden käsittelystä johtoryhmässä ja sen muusta toiminnasta.
85 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.
Tällä asetuksella kumotaan 14.8.2003 annettu sisäasiainministeriön työjärjestys (769/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2005
Sisäasiainministeri Kari RajamäkiPelastusylijohtaja Pentti Partanen