Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

12/2005

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 5/2005 (Julkaistu 26.1.2005)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2005 kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

2)

tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

3)

rehualalla tilatukiasetuksen 131 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rehualan määrää sellaisena kuin se on todettu;

4)

muulla lihasiipikarjalla vuoden 2005 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2005 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

5)

sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

6)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, lypsylehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.

3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.

Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 mainitun enimmäismäärän mukaisesti tuotannonalaa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

2 lukuKotieläintalouden tuet

4 §Maidon tuotantotuki

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavasta määrästä.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2005 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue

senttiä/litra

Ulkosaaristo, alueet A ja B

4,2

Manner-Ahvenanmaa

4,2

Muu A- ja B-alue

3,0

Vuonna 2005 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta edes osittain sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 tarkoitettua maksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

5 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläin-tukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten luku-määrien perusteella. Tuen määräytymisajan-kohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Tukialueet A ja B

euroa/eläinyksikkö

Emolehmät ja emolehmähiehot

74

Sonnit

210

Uuhet

87

Kutut

87

Hevoset

214

Siat

Emakot ja karjut

215

Lihasiat ja nuoret siitossiat

215

Kanat, mukaan lukien emokanat

204

Lihasiipikarja

Broilerit ja lihasiipikarjaemot

196

Muu lihasiipikarja

196

Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:

Ulkosaaristo

euroa/eläinyksikkö

Emolehmät, emolehmähiehot ja lypsylehmät

220

Muut naudat

391

Uuhet

391

Lihasiat

25

Kanat, mukaan lukien emokanat

39

Sisäsaaristo

euroa/eläinyksikkö

Naudat ja uuhet

218

Manner-Ahvenanmaa

euroa/eläinyksikkö

Naudat, lukuun ottamatta emo- ja lypsylehmiä sekä emolehmähiehoja

50

Uuhet

52

Lihasiat

10

Kanat, mukaan lukien emokanat

39

6 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

1)

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2)

hakijalle on vahvistettu emolehmien ja emolehmähiehojen osalta tilatukiasetuksen 126 artiklassa sekä uuhien osalta tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty viljelijäkohtainen enimmäismäärä;

3)

tilalla on emolehmien, emolehmähiehojen ja sonnien tuen osalta rehualaa;

4)

emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä;

5)

hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö eläinlajia kohden

6)

uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä; sekä

7)

kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2004 ja 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2004 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tuottajakohtaiset enimmäismäärät ovat uuhien osalta samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärät ja emolehmien sekä emolehmähiehojen osalta tukikelpoisten eläinten enimmäiseläinyksikkömäärät siten, että yksi emolehmäpalkkio-oikeus vastaa yhtä tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä. Emolehmien ja emolehmähiehojen osalta tuen maksun perusteena olevaan kokonaiseläinmäärään voidaan sisällyttää enintään 40 prosenttia emolehmähiehoja.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on 1,8 eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.

7 §Tukien myöntämisen rajoituksia

Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä tuen hakijaa kohden.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2004. Jos hevosta ei ole rekisteröity Hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin, on tukihakemuksen yhteydessä toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta, oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta tai muusta hevosen hallintaan oikeuttavasta sopimuksesta.

8 §Teurastetuista hiehoista maksettava tuki

Vuoden 2005 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 119 euroa teurastettua eläintä kohti.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hieho on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta.

Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joille on maksettu 5 §:ssä säädettyä emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

9 §Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

1)

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

2)

eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastus-paikassa;

3)

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4)

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä

5)

hiehojen osalta osallistumisilmoitus Euroopan yhteisöjen teurastuspalkkiojärjestelmään ja teurastetuista hiehoista maksettavaan kansalliseen tukeen on jätetty viimeistään samana päivänä kuin ensimmäinen hieho, josta tuki halutaan, teurastetaan.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

10 §Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

11 §Kotieläintukien määräytyminen

Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

1)

emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona;

2)

karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona;

3)

uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella;

4)

emolehmistä, emolehmähiehoista, lypsylehmistä, sonneista ja hiehoista maksettava tuki nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; ja

5)

teurastetuista hiehoista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2005 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

6)

nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2005 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla.

12 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nolla-määrää voidaan laskea pienimmiksi luku-määriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

13 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen vuoksi vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

14 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

15 §Kotieläintukien ennakon määräytyminen

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2004 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2005 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2004 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2004 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2005 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2005 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2004 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

16 §Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, uuhista, kutuista, lihasioista, nuorista siitosemakoista ja nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

3 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä puutarha-tuotteiden varastointituki

17 §Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2005 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

18 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi

euroa/m 2

Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk

5,3

Pitkä: yli 7 kk

11,4

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2005 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

19 §Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 17 päivänä lokakuuta 2005, 15 päivänä marraskuuta 2005 ja 15 päivänä joulukuuta 2005 varastossa olevien puutarha-tuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto

Varastotyyppi

euroa/m 3

Koneellisesti jäähdytetty varasto

4,2

Muu varasto

9,8

Teollisuuden sopimustuotanto

Varastotyyppi

euroa/m 3

Koneellisesti jäähdytetty varasto

2,3

Muu varasto

8,1

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarha-tuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valko-kaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

4 lukuErinäiset säännökset

20 §Rekisterit

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

1)

kasvihuonetuotannon tuen tai puutarha-tuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 §:ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää; sekä

2)

naudat on merkitty ja rekisteröity nauta-eläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti.

5 lukuVoimaantulo

21 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Esa Hiiva

Liitteet 1-3

Sivun alkuun