11/2005

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2005 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tuen hakijalle maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan yksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella ilmoitetulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä.

Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos tuen maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 sille säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta peltoalalle, joka ilmoitetaan ensimmäistä kertaa pinta-alatukihakemuksen kasvulohkolomakkeella Lnro 102B vuonna 2005.

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2005 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Vehnälle voidaan pohjoista hehtaaritukea maksaa yhteensä enintään 1,86 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, tukea alennetaan.

Spelttivehnän viljelyyn käytetyn pellon pinta-alan perusteella voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen hernekasvustona, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2005 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Yleistä hehtaaritukea ei tukialueella C3-C4 makseta 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta lukuun ottamatta avomaanvihanneksia, tilliä ja persiljaa.

Edellä 5 §:ssä säädettyä pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, poislukien säilörehunurmi, yhteensä enintään 15,14 milj. euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, tukia alennetaan.

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2005 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1-C4 enintään 32 euroa hehtaarilta.

Mallasohran viljelyyn käytetystä pinta-alasta tukea myönnetään enintään mallasohraksi tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B ilmoitusta ja valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta vuoden 2005 pinta-alatukien haussa. Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta (438/2004) säädetään.

Tuen maksaminen edellyttää, että

Jos mallasohraa viljelytetään sellaisenaan muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvaa jalostusta varten, mallasohran lisäosan hakijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen on sisällettävä tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran tuki voidaan myöntää ainoastaan vahvistetussa mallasohran viljelysopimuksessa mainitun sopimuspinta-alan tai tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B vuodelta 2005 ilmoitetun mallasohran pinta-alan perusteella näistä pienemmän alan perusteella.

Edellä 9 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen on sisällettävä tiedot

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamona tai suoraan tämän lukuun toimivana välittäjänä on oltava tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava taho. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan harjoittamisen todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, on lisäosan hakijan toimitettava toiminnan harjoittajaa koskevaa tarkempaa selvitystä. Mallasohran tuen maksu toimitetun selvityksen perusteella edellyttää, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alasta on oltava vähintään yksi kappale 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on vähemmän kuin yksi kappale jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti, alennetaan mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa vastaavassa suhteessa.

Tuen hakijan on noudatettava suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1079/2004) 4-9 §:ssä säädettyjä ehtoja.

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavasta määrästä.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2005 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Vuonna 2005 tuotantotukea voidaan mak-saa markkinointiin ostetusta koko maitomää-rästä. Tukea ei kuitenkaan makseta edes osit-tain sille tuotantomäärälle, jolta peritään mai-to- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 tarkoitettua maksua rasvakorjattu-jen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläin-tukia myönnetään tuen hakijan tai hänen per-heenjäsenensä hallinnassa tuen määräy-tymisajankohtana olleiden kotieläinten luku-määrien perusteella. Tuen määräytymisajan-kohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muu-ta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut viljelijäkohtaiset enimmäismäärät ovat sa-malla uuhien osalta tukikelpoisten eläinten enimmäismäärät ja emolehmien sekä emo-lehmähiehojen osalta tukikelpoisten eläinten enimmäiseläinyksikkömäärät siten, että yksi emolehmäpalkkio-oikeus vastaa yhtä tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä. Emolehmien ja emolehmähiehojen osalta tuen maksun perus-teena olevaan kokonaiseläinmäärään voidaan sisällyttää enintään 40 prosenttia emolehmä-hiehoja.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu-jen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä ra-joitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, jo-ka on 1,8 eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tu-kialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enin-tään 300 eläinyksikköä, tukialueella C3 enin-tään 200 eläinyksikköä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksikköä tuen hakijaa koh-ti. Kanojen osalta tukeen oikeuttavia eläinyk-sikköjä voi tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 260 eläinyksikköä tuen hakijaa kohti.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,27 mil-joonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mai-nitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Lihasiipikarjan määrän perusteella pohjois-ta tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 4,89 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien ha-kemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Sikojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 30,06 mil-joonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavan tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2004. Jos hevosta ei ole rekisteröity Hevosta-louslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun re-kisteriin, on tukihakemuksen yhteydessä toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta, oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta tai muusta hevosen hallintaan oikeuttavasta sopimukses-ta.

Vuoden 2005 aikana teurastetuista hiehois-ta ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joista on maksettu 13 §:ssä säädettyä emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla.

Emolehmien, emolehmähiehojen ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen vuoksi vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2004 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2005 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2004 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2004 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2005 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2005 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2004 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, uuhista, kutuista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2005 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit) , tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,89 alueilla C1 ja C2.

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2005 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 21,42 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 17 päivänä lokakuuta 2005, 15 päivänä marraskuuta 2005 ja 15 päivänä joulukuuta 2005 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2005 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2005 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.