Laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 133/2004 (Julkaistu 7.10.2004)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työntekijäin eläkelain muuttamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun lain ( 634/2003 ) voimaantulosäännöksen 1―3, 5, 8―10, 13―17, 20 ja 23 momentti seuraavasti:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Mitä 11 §:n 8 momentissa säädetään, sovelletaan kuitenkin 31 päivästä joulukuuta 2004 lukien. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tätä lakia sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan. Kuitenkin sellaiseen työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuonna 2005, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevia säännöksiä. Jos kuitenkin työntekijä on täyttänyt 63 vuotta ennen työkyvyttömyyden alkamista, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke vähentämättömänä. Jos työntekijä täyttää 63 vuotta ennen sairausvakuutuslain 27 §:ssä säädetyn ensisijaisuusajan täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeen sijaan eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta myös vuonna 2005. Jos työntekijä on 62-vuotias täyttäessään tämän lain 4 c §:ssä tarkoitetut työttömyyseläkkeen edellytykset vuonna 2005, hänelle myönnetään työttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke vähentämättömänä siten kuin 5 a §:n 3 momentissa säädetään, jollei jäljempänä 8 momentista muuta johdu.
Tämän lain 1 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan siten, että työnantajan velvollisuus järjestää tämän lain mukainen eläketurva alle 18-vuotiaalle työntekijälle päättyy 1 päivänä tammikuuta 2005. Saman momentin 2 kohtaa sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa 65 vuotta täyttäneeseen työntekijään, jonka työsuhde alkaa lain voimaan tullessa tai sen jälkeen. Jos työntekijä on täyttänyt tämän lain 11 §:ssä tarkoitetun lisäeläkejärjestelyn mukaisen 65 vuotta alemman eläkeiän ennen tämän lain voimaantuloa, lisäeläketurvan järjestäneen työnantajan velvollisuus järjestää tämän lain mukainen eläketurva päättyy työntekijän täytettyä 65 vuotta. Tämän lain 6 a §:ssä mainitun etuuden perusteella eläkettä karttuu tämän lain voimaantulosta lukien.
Jos edellä 4 momentissa tarkoitettu työsuhde jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka, muu kuin osa-aikaeläke lasketaan myös ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden työntekijäin eläkelain säännösten mukaan edellyttäen, että eläketapahtuma sattuu ennen vuotta 2012. Eläkettä määrättäessä työsuhteen ei katsota tällöin katkenneen 1 päivänä tammikuuta 2005. Eläkettä laskettaessa sovelletaan myös työntekijäin eläkelain 2, 5, 5 a, 6, 7, 7 c ja 7 d §:n sekä 9 §:n 2 momentin säännöksiä sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Jos työsuhteesta näin laskettu eläke on suurempi kuin tämän lain mukaan laskettu eläke, erotus lisätään tämän lain mukaan laskettuun eläkkeeseen.
Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (1482/1995) voimaantulosäännöksen 3 momentissa tarkoitettuun henkilöön työntekijäin eläkelain 5 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se on voimassa mainitun lain voimaan tullessa. Mainittuun henkilöön ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (1263/1999) voimaantulosäännöksen 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun henkilöön sovelletaan työntekijäin eläkelain 4 c §:n 3 momenttia sellaisena kuin se on voimassa viimeksi mainitun lain voimaan tullessa sekä työntekijäin eläkelain 5, 6, 6 a―6 c, 7, 7 a― 7 d sekä 8 §:ää ja 12 §:n 1 momentin 2 kohtaa sekä 2 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa.
Sen estämättä, mitä tämän lain 4 f §:n 3 momentissa säädetään, jos osa-aikaeläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2005, vakiintunut ansio määrätään ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien säännösten mukaan. Lisäksi ennen vuotta 1947 syntyneen työntekijän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä työntekijäin eläkelain 4 §:n 2 momentissa, 4 f §:n 1 momentin johdantokappaleessa, 4 g §:n 2 momentissa sekä 5 §:n 4 momentissa, sellaisina kuin ne ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa, sekä 5 §:n 6 momentissa, sellaisena kuin se on voimassa 31 päivänä joulukuuta 2002, säädetään. Tällaisella työntekijällä on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Varhennusvähennys tehdään 65 vuoden iästä eläkkeen alkamiseen 5 a §:n 2 momentissa mainittujen varhennuskertoimien mukaisesti, sellaisena kuin se on voimassa ennen tämän lain voimaantuloa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 63 vuotta täytettyään. Jos kuitenkin työntekijä jatkaa osa-aikatyössä 65 vuotta täytettyään, osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Tällöin työansioista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 68 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun välisenä aikana. Jos osa-aikatyöstä karttunut vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, lykättyä eläkkeen osaa korotetaan siten kuin tämän lain 5 a §:n 1 momentissa säädetään. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen osa-aikaeläkkeen, jonka eläketapahtuma on ennen tämän lain voimaantuloa, jälkeen myönnettävään eläkkeeseen.
Jos työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien säännösten mukaan, eläkkeen aikana saaduista ansioista karttuu uutta eläkettä sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti, ja näin karttunut eläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä, tai jos työntekijä kuuluu työntekijäin eläkelain 11 §:n mukaisen lisäeläkejärjestelyn piiriin, jossa vanhuuseläkeikä on 65 vuotta alempi, lisäeläkejärjestelyn alemmassa eläkeiässä siten kuin tämän lain 4 §:n 6 momentissa säädetään.
Tämän lain 7 c―7 e §:ää sovelletaan eläketapahtumaan, joka sattuu 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Jos eläketapahtuma sattuu vuosina 2006―2009, tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan vuoden 2004 työansiona huomioon vuosiansioksi muutettuna se eläkepalkka, jonka perusteella tulevan ajan eläkeosuus olisi laskettu, jos työntekijä olisi tullut työkyvyttömäksi 31 päivänä joulukuuta 2004, ja vuoden 2005 työansiot otetaan huomioon siten kuin tämän lain 7 c ja 7 d §:ssä säädetään. Tällöin myös tarkasteluaikana käytetään vastaavasti tulevan ajan ansion perusteena huomioon otettavien vuosien määrää. Jos eläketapahtuma sattuu vuonna 2010, otetaan vuoden 2005 työansiot huomioon siten kuin tämän lain 7 c, 7 d ja 7 e §:ssä säädetään ja tarkasteluaika määrätään vastaavasti vuosien 2005―2010 perusteella. Kuitenkin tämän lain 4 h §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ansioedellytystä määrättäessä otetaan huomioon työansioita kuntoutustapahtumapäivää edeltävän viiden kalenterivuoden ajalta.
Tämän lain 7 g §:n mukainen korotus myönnetään myös työkyvyttömyyseläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa. Tällöin korotus myönnetään sen tämän lain 7 g §:ssä tarkoitetun korotusprosentin mukaisesti, joka vastaa työntekijän tai edunjättäjän ikää vuoden 2010 alussa. Korotus myönnetään tämän lain 8 tai 8 a §:n mukaan yhteensovitettuun eläkkeeseen. Jos perhe-eläke on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevien säännösten mukaan, korotus myönnetään tämän lain 8 tai 8 a §:n mukaan yhteensovitettuun perhe-eläkkeeseen, sellaisina kuin mainitut lainkohdat ovat voimassa ennen tämän lain voimaantuloa.
Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen vuotta 2004, käytetään tämän lain 8 d §:n 1 momentissa tarkoitettuna eläkesovitusperusteena vuonna 1990 649,69 euron asemesta 886,61 euroa, josta vähennetään 16,97 euroa kunakin seuraavana vuonna. Rahamäärät vastaavat 7 b §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
Tämän lain 9 §:ää sovelletaan myös eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa.
Edellä 5 ja 8 momentissa tarkoitettuja eläkkeitä vuoteen 2011 saakka laskettaessa sovelletaan indeksiä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,5. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa indeksin kalenterivuosittain siten kuin työntekijäin eläkeasetuksen 9 §:ssä säädetään, sellaisena kuin se on voimassa ennen tämän lain voimaantuloa.
Oikeus saada tämän lain mukainen eläke 62 vuotta alemmassa iässä koskee myös 18 momentissa tarkoitetuista eläkejärjestelyistä tämän lain voimaan tullessa eläkkeellä jo olevia henkilöitä sekä henkilöitä, jotka ovat jatkaneet vakuutusta ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olevan työntekijäin eläkelain 11 §:n 3 momentin mukaan.
Tämän lain 7 b ja 9 §:n voimaantulosta johtuva indeksitarkistuksen muutos otetaan huomioon työntekijäin eläkelain 12 a §:n 2 momentin toisen virkkeen edellyttämän kohtuusperiaatteen mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa työntekijäin eläkelain 11 §:n mukaisen vakuutuksen perusteissa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
StVM 11/2004
EV 86/2004
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENSosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre