799/2004

Kun lapsi on saanut Suomen kansalaisuuden isän Suomen kansalaisuuden perusteella ja miehen isyys lapseen on kumottu, maistraatti ilmoittaa asiasta tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastolle.

Maistraatti pyytää lapsen syntymästä tiedon saatuaan Ulkomaalaisvirastoa määrittämään lapsen kansalaisuusaseman silloin, kun:

Jos maistraatilla, kihlakunnan poliisilaitoksella tai Suomen edustustolla on perusteltua aihetta olettaa, että väestötietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi merkitty henkilö ei ole Suomen kansalainen, sen on pyydettävä Ulkomaalaisvirastoa määrittämään henkilön kansalaisuusasema.

Suomen kansalaisuutta koskevan hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen tarkastaa hakijan henkilöllisyyden voimassa olevasta passista tai muusta luotettavasta henkilötodistuksesta. Jos lapsella ei ole henkilökohtaista passia tai muuta luotettavaa henkilötodistusta, hänen henkilöllisyytensä on varmistettava hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen tekijältä pyydettävin lisäselvityksin, tätä kuulemalla tai muulla luotettavalla tavalla.

Kihlakunnan poliisilaitos tarkistaa hakijaa ja kanssahakijaa koskevat tiedot väestötietojärjestelmästä. Poliisilaitos tarkistaa myös, onko hakemuksen tehneellä hakijalla tai siinä olevalla kanssahakijalla ulosotossa elatusvelvollisuuteen tai julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen perustuvia erääntyneitä saatavia. Jos hakijasta tai kanssahakijasta on merkintöjä rikosrekisterissä, poliisilaitos liittää hakemukseen tai kansalaisuusilmoitukseen näitä koskevat rikosrekisteri-ilmoitukset, jos rangaistavaan tekoon syyllistymisellä voi olla merkitystä hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen hyväksymiselle.

Kihlakunnan poliisilaitos liittää hakemukseen tarpeelliset tiedot myös muista kuin rikosrekisterissä olevista hakijan ja kanssahakijan saamista rangaistuksista, syyllistymisistä rangaistaviin tekoihin, lähestymiskieltoon määräämisestä sekä vireillä olevista rikosasioista.

Kihlakunnan poliisilaitos kuulee hakijaa, jos hakemuksessa tai kansalaisuusilmoituksessa annetut tiedot ovat ristiriidassa asian käsittelyssä esille tulleiden tietojen kanssa.

Pantaessa hakemus tai kansalaisuusilmoitus vireille kunniakonsulaatissa siihen liitetään selvitys Ulkomaalaisviraston käsittelymaksun suorittamisesta.

Hakemuksen tai kansalaisuusilmoituksen vastaanottanut viranomainen ilmoittaa Ulkomaalaisvirastolle lausunnossaan tiedossaan olevat seikat, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisulle.

Kansalaisuusilmoitukseen ja -hakemukseen annetaan lausunto, kun asiakirjat lähetetään Ulkomaalaisvirastolle.

Vastaanottajaviranomainen mainitsee lausunnossaan 1 momentissa mainitun lisäksi toimivallastaan, siitä, miten hakijan ja kanssahakijan henkilöllisyys on tarkastettu sekä hakijan hakemukseen tai kansalaisuusilmoitukseen liittämien asiakirjojen luotettavuudesta. Vastaanottajaviranomainen mainitsee myös ristiriitaisuuksista hakemuksessa tai kansalaisuusilmoituksessa ilmoitettujen tietojen ja asian käsittelyssä vastaanottoviranomaisessa esille tulleiden tietojen välillä.

Kansalaisuuslain (359/2003) 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetyn kielitaitoedellytyksen täyttyminen voidaan osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 15―17 §:ssä säädetyin tavoin.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 11 §:n 2 momentissa mainitut kielitutkintolautakunnat voivat antaa Ulkomaalaisvirastolle suositusluontoisia yleislausuntoja siitä, että kielitaito vastaa laissa edellytettyä kielitaitovaatimusta, tai poikkeuksellisissa tapauksissa antaa lausunnon myös yksittäisen hakemuksen johdosta.

Ulkomaalaisvirasto, Väestörekisterikeskus, maistraatit, poliisi, rajavartiolaitos, Pääesikunta, siviilipalveluskeskus, ulkoasiainministeriö sekä edustustot sopivat yhteistyön järjestämisestä asioissa, jotka koskevat toimien tarkoituksenmukaista yhteensovittamista ja tiedonvälitystä Suomen kansalaisuutta koskevissa asioissa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.