79/2004

Tämä asetus koskee Pyhtään kunnassa sijaitsevien kalanviljelylaitosten kaloissa todetun virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) vuoksi perustettavaa rajoitusaluetta.

Rajoitusalue kattaa liitteessä olevaan karttaan merkityt alueet.

Rajoitusalueella sijaitsevien kalanviljelylaitosten on viipymättä ilmoitettava kalojen normaalia suuremmasta kuolleisuudesta tai VHS-tautiepäilystä läänineläinlääkärille.

Elävien viljelykalojen, mädin ja maidin siirtäminen pois rajoitusalueelta on kielletty.

Rajoitusalueella kasvatetut kalat on perattava rajoitusalueella. Kasvatettuja kaloja ei saa kuljettaa pois rajoitusalueelta perkaamattomina.

Rajoitusalueella sijaitsevista kalanviljelylaitoksista peräisin oleva perkausjäte, muu kaloista peräisin oleva jäte ja kuolleet kalat on hävitettävä eläimistä saatavista sivutuotteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 ja komission asetuksen (EY) N:o 811/2003 mukaisesti esimerkiksi viemällä hävitettävä aines hyväksyttyyn käsittelylaitokseen tai kompostoimalla hävitettävä aines rajoitusalueella. Lisäksi terveistä elintarvikekäyttöön teurastettavista kaloista peräisin oleva perkausjäte voidaan toimittaa turkiseläinten rehuksi rajoitusalueen ulkopuolelle, jos jätteet on ennen kuljetusta käsitelty hapolla maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten rehun eläintauti- ja hygieniavaatimuksista antamassa asetuksessa (34/EEO/2001) säädetyn mukaisesti.

Elävien luonnonkalojen siirtäminen pois rajoitusalueelta on kielletty.

Desinfioidun luonnonkalojen silmäpisteasteisen mädin siirtäminen pois rajoitusalueelta tutkimusta varten on sallittua, jos mäti tai kuoriutuneet poikaset tutkimuksen jälkeen asianmukaisesti lopetetaan ja hävitetään esimerkiksi tuhkaamalla. Haudonnassa ja poikasten kasvatuksessa on noudatettava kalojen eräiden virustautien leviämisen ehkäisemisestä koskevan maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1087/1998) 8 §:n vaatimuksia.

Rajoitusalueelta pyydetyn luonnon lohen, taimenen ja siian mätiä saadaan siirtää pois rajoitusalueelta ja kasvattaa poikasiksi tai emokaloiksi Kymijoen vesistöalueella sijaitsevassa kalanviljelylaitoksessa edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1087/1998) mukaisesti. Myös siian osalta on päätöksen 7 §:n 1 momentin mukaisesti tutkittava kaikki emokalat. Mäti on desinfioitava aina ennen rajoitusalueelta pois siirtoa. Lisäksi emokalat on tutkittava kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin varalta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 3/EEO/2003 kohdan 7.3. mukaisesti. Vastakuoriutuneista poikasista on tutkittava virustautien varalta 60 kalan näyte kaikista niistä hautomoista, joihin rajoitusalueelta peräisin olevaa mätiä on siirretty. Näitä määräyksiä voidaan soveltaa myös silloin, jos rajoitusalueelta siirretään lohen ja taimenen mätiä tai vastakuoriutuneita poikasia Summanjokeen.

Rajoitusalueelta pyydetyn luonnon siian mätiä saadaan siirtää pois rajoitusalueelta ja syntyviä poikasia kasvattaa Kymijoen alueella sijaitsevissa luonnonravintolammikoissa ja istuttaa takaisin rajoitusalueelle tai sen lähistölle merialueelle noudattaen edellä mainitun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (1087/1998) 7 §:n 2 momentin ja 8 §:n määräyksiä. Kuudenkymmenen emokalan sijasta on kuitenkin tutkittava 100 emokalaa. Lisäksi mäti on desinfioitava aina ennen rajoitusalueelta pois siirtoa. Lisäksi emokalat on tutkittava kalojen bakteeriperäisen munuaistaudin varalta maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 3/EEO/2003 kohdan 7.3. mukaisesti. Kaikista sellaisista hautomoista, joihin on siirretty rajoitusalueelta peräisin olevaa mätiä, on vastakuoriutuneista poikasista tutkittava virustautien varalta 60 kalan näyte. Myös lammikoiden tyhjennyksen yhteydessä on tutkittava virustautien varalta 60 kalan näyte. Lammikoiden on oltava tyhjillään talven ajan.

Edellä mainittuja luonnonravintolammikkokasvatusta koskevia määräyksiä voidaan soveltaa myös silloin, kun siian poikasten jatkokasvatus tapahtuu rajoitusalueesta itään sijaitsevalla merialueella verkkokasseissa tai tälle alueelle laskevissa joissa, vaellusesteiden alapuolella sijaitsevissa luonnonravintolammikoissa.

Rajoitusalueelta pyydetyn ja alueella haudotun hauen vastakuoriutuneita poikasia saadaan siirtää rajoitusalueelta pois läheiselle merialueelle tai siihen laskeviin lampiin istutettavaksi, jos kaikista emokaloista otetut virusnäytteet ovat negatiivisia ja mäti desinfioidaan silmäpistevaiheessa.

Luonnonkalan mätihautomoiden on rekisteröidyttävä maa- ja metsätalousministeriön päätöksen vesiviljelyrekisteristä (212/1996) mukaisesti ja pidettävä 6 §:n mukaisesta luetteloa mädin vastaanottamisesta ja luovuttamisesta, sekä lisäksi säilytettävä toimintaan liittyvät eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tutkimusselosteet vähintään neljä vuotta.

Rajoitusalueen sisäisessä elävien, teurastettujen ja perattujen kasvatettujen kalojen ja näiden perkausjätteiden kuljetuksessa käytetyt ajoneuvot ja kalusto sekä kalanviljelyssä käytetyt välineet ja kalusto on puhdistettava ja desinfioitava ennen niiden kuljettamista pois rajoitusalueelta. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHS-tautia aiheuttavaan virukseen.

Rajoitusalueelta pois vietävien perattujen kalojen kuljetuksessa käytetty kalusto on pestävä ja desinfioitava kuljetuksen jälkeen ennen uutta kuljetustapahtumaa. Rajoitusalueelta peräisin olevat kalankuljetuslaatikot ja -kontit on pestävä ja desinfioitava ennen niiden mahdollista palauttamista kalanviljelylaitoksille. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHS-tautia aiheuttavaan virukseen. Styroksista valmistettuja laatikoita tai puisia kuormalavoja ei saa palauttaa kalanviljelylaitoksille.

Rajoitusalueelle tuotavien elävien kalojen kuljetuskalusto on pestävä ja desinfioitava ennen niiden kuljettamista pois rajoitusalueelta. Desinfiointiin on käytettävä ainetta, joka tehoaa VHS-tautia aiheuttavaan virukseen.

Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto voi antaa tarkempia ohjeita desinfioinnin suorittamisesta.

Rajoitusalueella oleviin laitoksiin, joissa VHS-tauti on todettu, sovelletaan lisäksi läänineläinlääkärin eläintautilain (55/1980) 8 §:n nojalla antamia määräyksiä.

Siirtokielto ei koske tieteellisiin tutkimuksiin ja kalatautien seurantatutkimuksiin toimitettavia perkaamattomia luonnon- ja viljelykaloja, jos kalojen tai näytteiden käsittelystä ei aiheudu VHS-viruksen leviämisvaaraa luonnonvesiin.

Siirtokielto ei koske elävien luonnonkalojen siirtämistä tutkimus- tai näyttelykäyttöön, jos kalojen ja veden käsittelystä ei aiheudu VHS-viruksen leviämisvaaraa luonnonvesiin.

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan 11 päivänä heinäkuuta 2001 VHS-taudin vuoksi Pyhtään kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (627/2001) sekä 21 päivänä maaliskuuta 2002 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (217/2002).