40/2004 | Suomen säädöskokoelma

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Säädöksen tyyppi: Asetus
Antopäivä: 23.1.2004
Ajantasaistettu säädös: 40/2004
Alkuperäinen julkaisu: Vihko 7/2004 (Julkaistu 28.1.2004)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki , 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2004 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää;

maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa tai eläin- tai eläinyksikkömäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 liitteessä I määriteltyjen kasvien tukikelpoisia lajikkeita sekä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999 7 artiklan 1 kohdassa määriteltyä säilörehunurmea tuottavia kasveja;

kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön;

seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

seoskasvustolla viljan ja Euroopan yhteisön peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä;

vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista;

rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

10)

viljelyksessä olevalla peltoalalla maatalouskasvien viljelyalaa, Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavaa kesantoalaa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata;

11)

tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia;

12)

rehualalla naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjen rehukasvien todettua alaa;

13)

lihasiipikarjalla vuoden 2004 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2004 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia;

14)

sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa;

15)

eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja.

3 §Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuen hakijalle maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan yksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella ilmoitetulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos tuen maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 sille säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 lukuKasvintuotannon tuet

4 §Kasvintuotannon tukien määräytymisestä

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille.

5 §Pohjoisen hehtaarituen määrä

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2004 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Tukialue C1	euroa/ha
Omena	163
Tukialueet C1, C2 sekä
C2 pohjoinen ja saaristo	euroa/ha
Vehnä	88
Ruis	112
Mallasohra	78
Sokerijuurikas	197
Tärkkelysperuna	143

Tukialueet C1―C4	euroa/ha
Avomaanvihannekset, tilli ja
persilja	397

Omenan, avomaanvihannesten, tillin ja persiljan tukiyksikkökerroin on 0,95.

Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C1	115
C2	42

Vehnälle pohjoista hehtaaritukea voidaan maksaa yhteensä enintään 1,87 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, tukea alennetaan.

6 §Pohjoisen hehtaarituen määräytymisperusteista

Spelttivehnän viljelyyn käytetyn pellon pinta-alan perusteella voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen hernekasvustona, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

7 §Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2004 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialue	euroa/ha
C2, C2 pohjoinen ja saaristo	34
C3	50
C4	101

Yleistä hehtaaritukea ei tukialueella C3―C4 makseta 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta lukuun ottamatta avomaanvihanneksia, tilliä ja persiljaa.

Edellä 5 §:ssä säädettyä pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, poislukien säilörehunurmi, yhteensä enintään 15,14 milj. euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, tukia alennetaan.

8 §Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2004 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 30 euroa hehtaarilta.

9 §Ympäristöehdot

Tuen hakijan on noudatettava Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 4―9 §:ssä tarkoitettuja kasvinviljelyä ja kesantoa koskevia ympäristöehtoja.

3 lukuKotieläintalouden tuet

10 §Maidon tuotantotuki

Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavasta määrästä.

Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2004 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Tukialue	senttiä/litra
C1	9,8
C2	10,4
C2 pohjoinen ja saaristo	11,7
C3―P1	14,7
C3―P2	16,4
C3―P3, P4	19,0
C4―P4	23,7
C4―P5	32,9

Vuonna 2004 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta edes osittain sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.

11 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

	Tukialueet/tuki euroina	Tuki-
	yksikkö-
	C1	C2	C2p	C3	C3	C4	C4	kerroin
	*)	P1,P2	P3,P4	P4	P5
Emolehmät	309	309	385	460	460	645	645	1,00
Sonnit	477	485	561	637	637	822	822	1,00
Uuhet	482	490	566	894	995	1180	1180	1,00
Kutut	409	417	434	535	568	625	710	1,00
Siat	348	348	449	449	449	449	449	0,80
Kanat	322	326	433	517	517	517	517	0,80
Muu siipikarja	293	299	408	408	408	408	408	0,80
Hevoset	407	407	407	407	407	407	407	0,75
*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

12 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä

Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 2342/1999 20 artiklassa määritelty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 8―10 artiklassa määritelty tuottajakohtainen enimmäismäärä;

tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa;

hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä

kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2003 ja 31 päivän elokuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2003 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän elokuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tuottajakohtaiset enimmäismäärät ovat samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärät.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.

13 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen rajoituksia

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300 eläinyksikköä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksikköä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksikköä tuen hakijaa kohti. Kanojen osalta tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 260 eläinyksikköä tuen hakijaa kohti.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,78 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Muun siipikarjan määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 5,91 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Sikojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 36,25 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavan tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2003. Jos hevosta ei ole rekisteröity Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin, tukihakemuksen yhteydessä tulee toimittaa luotettava selvitys hevosen omistajasta taikka oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta.

14 §Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet

Vuoden 2004 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C1	210
C2	210
C2 pohjoinen ja saaristo	259
C3	301
C4	387

Sonnit
Tukialue	euroa/teurastettu eläin
C3―P1, P2	131
C3―P3, P4	182
C4―P4	182
C4―P5	333

15 §Teurastettujen hiehojen ja sonnien sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus

Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:

eläimistä on pidetty kirjanpitoa;

eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa;

eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin ruhopaino vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa;

hieho tai sonni on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta; sekä

hiehojen ja sonnien osalta osallistumisilmoitus Euroopan yhteisöjen teurastuspalkkiojärjestelmään ja teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavaan kansalliseen tukeen on jätetty viimeistään samana päivänä kuin ensimmäinen nauta, josta tuki halutaan, teurastetaan.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

16 §Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

17 §Kotieläintukien määräytyminen

Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti:

emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona;

karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona;

uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella;

emolehmistä ja sonneista maksettava tuki eläintunnisterekisterin mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella;

teurastetuista hiehoista ja sonneista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2004 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella;

nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2004 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla.

18 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen

Emolehmien ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 366.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.

19 §Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää tukiyksikkökertoimella kerrottua edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisten vuosien tuen perusteena olevien eläinmäärien tukiyksikkökertoimella kerrottua keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen vuoksi vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen tukiyksikkökertoimella kerrottu lukumäärä.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

20 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun tukiyksikkökertoimella kerrotun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

21 §Kotieläintukien ennakon määräytyminen

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2003 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2004 kotieläintuen ennakon määräytymisen perusteena oleva eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2003 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2003 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2004 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2004 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2003 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Ennakko myönnetään enintään sen ennakon maksun perusteena olevan tukiyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

22 §Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

4 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

23 §Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2004 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti ( Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

24 §Kasvihuonetuotannon tuen määrä

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi	euroa/m ²
Lyhyt: vähintään 2 kk,
mutta enintään 7 kk	6,0
Pitkä: yli 7 kk	12,0

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,95.

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2004 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 21,35 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

25 §Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2004, 15 päivänä marraskuuta 2004 ja 15 päivänä joulukuuta 2004 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Tuoretuotanto
Varastotyyppi	euroa/m ³
Koneellisesti jäähdytetty varasto	14,2
Muu varasto	9,8
Teollisuuden sopimustuotanto
Varastotyyppi	euroa/m ³
Koneellisesti jäähdytetty varasto	12,3
Muu varasto	8,1

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

26 §Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2004 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2004 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote	senttiä/kg
Lakka	34
Muut metsämarjat	10
Metsäsienet	42

5 lukuErinäiset säännökset

27 §Rekisterit

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:

kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 §:ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää;

metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin; sekä

naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti.

6 lukuVoimaantulo

28 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2004

Maa- ja metsätalousministeri Juha KorkeaojaYlitarkastaja Esa Hiiva

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

Alue C1

Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Haukivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Kangaslampi, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Pieksänmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Saari, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uukuniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vehmersalmi, Vilppula, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä ja Ylistaro.

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Ruukki, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Sumiainen, Suolahti, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Värtsilä, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 pohjoinen

Eno, Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Tuupovaara, Vaala, Valtimo ja Vuolijoki sekä Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot.

Alue C3

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Yli-Kiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Yli-Kiimingin kunnan sisäpuolella.

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta.

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95.

Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista:

C1-alue

Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva ja Vilppula.

C2-alue

Hirvensalmi, Iisalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

Liite 2

ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET
	eläinyksikköä/	tuen määrä,
	hehtaaria	miljoonaa
		euroa
Nautaeläimet	167 274 ey	91,17
Uuhet ja kutut	5 886 ey	3,50
Siat ja siipikarja	139 200 ey
Hevoset	6 000 ey	2,52
Sokerijuurikas	3 750 ha	1,34
Tärkkelysperuna	6 580 ha	1,24
Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamiin peltokasvien tukeen oikeuttavat kasvit, poislukien säilörehunurmi	557 700 ha	15,14
Kasvihuonetuotanto	202,9 ha
Avomaanvihannekset ja omena	2 095 ha	0,90
Varastointituki		2,86
Yleinen hehtaarituki	846 812 ha	27,87
Nuorten viljelijöiden tuki		16,66

Liite 3

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Eläinyksikkö = ey
	ey
Emolehmät	1
Sonnit, yli 2 vuotta	1
Sonnit 6 kk―2 vuotta	0,6
Uuhet	0,15
Kutut	0,48
Emakot, karjut	0,7
Kanat (mukaan lukien emokanat)	0,013
Broilerit	0,0053
Broileriemot	0,025
Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot	0,026
Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut	0,013
Hevoset
- siitostammat (hevoset ja ponit)	1
- suomenhevoset, vähintään 1 vuotta	0,85
- 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit	0,6
ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SIITOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN,HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA
13 teurastettua lihasikaa	1 ey
13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua	1 ey
223 teurastettua kalkkunaa	1 ey
325 teurastettua hanhea	1 ey
585 teurastettua ankkaa	1 ey
1 375 teurastettua tarhattua sorsaa	1 ey
1 375 teurastettua tarhattua fasaania	1 ey