Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

981/2003

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus Merenkulkulaitoksesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
981/2003
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 155/2003 (Julkaistu 3.12.2003)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään Merenkulkulaitoksesta 21 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (939/2003) 4 ja 5 §:n nojalla:

1 §Tehtävät

Merenkulkulaitoksesta annetussa laissa (939/2003) säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi Merenkulkulaitos:

1)

huolehtii hallinnoimiensa meri- ja sisävesiväylien sekä kanavien ylläpidosta ja kehittämisestä;

2)

ohjaa ja valvoo muiden väylänpitäjien vesiväylien ylläpitoa ja vastaa merenkulun turvalaitteiden rakentamisesta ja asettamisesta siten kuin siitä vesilaissa (264/1961) ja muualla erikseen säädetään;

3)

huolehtii merikartoituksen ylläpidosta ja kehittämisestä;

4)

huolehtii alusliikennepalvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja valvoo niiden noudattamista;

5)

huolehtii alusten ilmoittautumis- ja reittijakojärjestelmistä;

6)

huolehtii alusturvallisuudesta ja veneilyn turvallisuudesta sekä niiden valvonnasta;

7)

huolehtii omalta osaltaan alusten ja satamarakenteiden turvatoimista ja niiden valvonnasta;

8)

huolehtii jäänmurtoon liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä;

9)

huolehtii väyläaluspalveluihin liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä;

10)

huolehtii yhteysalusliikenteen avustuksista sekä muista yhteysalusliikenteeseen liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä;

11)

huolehtii niistä luotsaustoimintaan kuuluvista tehtävistä, jotka eivät luotsauslain (940/2003) tai Luotsausliikelaitoksesta annetun lain (938/2003) mukaan kuulu Luotsausliikelaitokselle;

12)

myöntää itämerenluotsien ohjauskirjat ja valvoo itämerenluotsaustoimintaa;

13)

huolehtii rannikon turvallisuusradiotoiminnasta;

14)

pitää alusrekisterilaissa (512/1993) tarkoitettua alusrekisteriä ja hoitaa aluskiinnitysasioita;

15)

pitää ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa (1707/1991) tarkoitettua kauppa-alusluetteloa ja päättää aluksen merkitsemisestä luetteloon;

16)

myöntää ja maksaa ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa tarkoitetun tuen;

17)

myöntää väylämaksulaissa (708/2002) säädetyn maksunhuojennuksen;

18)

jakaa lästimaksusta annetun asetuksen (468/1954) nojalla suoritettavan avustuksen;

19)

huolehtii merenkulun tilastoista;

20)

huolehtii toimialansa kehityksen seuraamisesta ja edistämisestä ja tähän liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä; sekä

21)

huolehtii muista tehtäviinsä liittyvistä viranomaistehtävistä ja merenkulun ja vesiliikenteen edistämiseen liittyvistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään ja määrätään sekä liikenne- ja viestintäministeriön erikseen antamista tehtävistä ja toimeksiannoista.

2 §Merenkulkulaitoksen organisaatio

Merenkulkulaitoksella on keskushallinto ja merenkulkupiirien muodostama aluehallinto.

Merenkulkulaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta.

Merenkulkulaitoksen päällikkönä on pääjohtaja. Merenkulkulaitoksen muusta organisaatiosta määrätään työjärjestyksessä.

3 §Keskushallinto

Keskushallinto johtaa, kehittää ja ohjaa Merenkulkulaitoksen toimintaa sekä vastaa laitoksen yhtenäisyydestä. Lisäksi keskushallinto vastaa muista tehtävistään asetettujen tulostavoitteiden ja Merenkulkulaitoksen toimintalinjojen sekä periaatteiden mukaisesti.

4 §Aluehallinto

Merenkulkulaitoksessa on neljä merenkulkupiiriä seuraavasti:

1)

Suomenlahden merenkulkupiiri , johon kuuluvat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat sekä Kymenlaakson maakunnasta Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään, Vehkalahden ja Vironlahden kunnat;

2)

Saaristomeren merenkulkupiiri , johon kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat;

3)

Pohjanlahden merenkulkupiiri , johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat;

4)

Järvi-Suomen merenkulkupiiri , johon kuuluvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnat sekä Kymenlaakson maakunnasta ne kaupungit ja kunnat, jotka eivät kuulu Suomenlahden merenkulkupiiriin.

5 §Merenkulkupiirin tehtävät

Merenkulkupiirille kuuluvat toimialueellaan luotsauksen viranomaistehtäviä, alusliikennepalvelua, väyliä, kanavia sekä yhteysalusliikennettä ja muita aluspalveluja koskevat asiat. Merenkulkupiirien tehtävistä määrätään tarkemmin Merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä.

Merenkulkupiiri vastaa tehtävistään piirille asetettujen tulostavoitteiden ja Merenkulkulaitoksen toimintalinjojen ja periaatteiden mukaisesti.

Pääjohtaja voi määrätä merenkulkupiirin suorittamaan valtakunnallisia tehtäviä tai tehtäviä toisen merenkulkupiirin alueella.

6 §Johtokunta

Johtokunnan tehtävistä säädetään Merenkulkulaitoksesta annetun lain 3 §:ssä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

7 §Johtokunnan kokoontuminen ja päätöksenteko

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kaksi jäsentä sitä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä.

Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Johtokunta antaa tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä johtokunnassa.

8 §Merenkulkulaitoksen virkamiesjohto

Merenkulkulaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja apunaan keskushallinnon johtajat ja merenkulkupiirien johtajat ottaen huomioon Merenkulkulaitokselle kuuluvat tehtävät ja sille asetetut tavoitteet

Laitoksen johtotehtävissä olevat vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja kehittämisestä.

9 §Asioiden ratkaiseminen

Merenkulkulaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta taikka pääjohtaja tai muu virkamies, jolle toimivalta on työjärjestyksessä annettu.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka eivät kuulu johtokunnan päätettäviksi tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Merenkulkupiirille kuuluvat asiat ratkaisee merenkulkupiirin johtaja tai muu virkamies, jolle työjärjestyksessä on annettu toimivalta asian ratkaisemiseen.

Työjärjestyksessä määrätään, mitkä käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.

10 §Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena Merenkulkulaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

1)

pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä merenkulun ja hallinnon tuntemusta sekä johtamiskokemusta ja käytännössä osoitettua johtamistaitoa;

2)

keskushallinnon johtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä hyvää perehtyneisyyttä vastuualueensa tehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa;

3)

merenkulkupiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteeninkirja sekä hyvää perehtyneisyyttä vastuualueensa tehtäviin sekä käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

11 §Henkilöstön nimittäminen ja ottaminen

Nimittämisestä enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää pääjohtajan osalta liikenne- ja viestintäministeriö sekä keskushallinnon johtajan ja merenkulkupiirin johtajan osalta pääjohtaja.

Muut keskushallinnon virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Merenkulkupiirin virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa merenkulkupiirin johtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

12 §Virkavapaudet

Pääjohtajalle virkavapauden myöntää liikenne- ja viestintäministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli kaksi vuotta ja joka ei perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Johtokunnan nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja.

Virkavapauden myöntämisestä muulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä.

Mitä tässä pykälässä säädetään virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

13 §Sijaisuudet

Pääjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii liikenne- ja viestintäministeriön määräämä johtaja.

Keskushallinnon johtajan ja merenkulkupiirin johtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

14 §Asioiden valvonta

Merenkulkulaitoksen keskushallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta ja valvoo tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja muissa vastaavissa toimituksissa valtion etua ja oikeutta Merenkulkulaitosta koskevissa asioissa.

Merenkulkupiirin johtaja tai hänen valtuuttamansa edustaa valtiota merenkulkupiiriä koskevissa asioissa, joissa keskushallinto ei edusta.

15 §Työjärjestys

Pääjohtaja antaa johtokunnan päättämissä rajoissa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset Merenkulkulaitoksen organisaatiosta, yksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelystä.

16 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003

Liikenne- ja viestintäministeri Leena LuhtanenHallitusneuvos Aila Salminen

Sivun alkuun