Valtioneuvoston ohjesääntö
- Säädöksen tyyppi
- Johtosääntö
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 40/2003 (Julkaistu 7.4.2003)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Ohjesäännön soveltamisala
Tässä ohjesäännössä annetaan yhteiset säännökset ministeriön toimialasta, päätösvallasta ja sen siirrosta virkamiehelle, päätösvallan pidätysoikeudesta, esittelystä ministeriöissä, ministeriöiden esittelijöistä sekä virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä.
2 lukuAsioiden ratkaiseminen valtioneuvostossa
2 §Toimivallanjako valtioneuvoston yleisistun- non ja ministeriöiden välillä
Perustuslaissa ja valtioneuvostosta annetussa laissa (175/2003) on yleiset säännökset toimivallan jaosta valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden välillä.
3 §Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat yleiset asiat
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat yleiset asiat :
eduskunnalle annettava valtioneuvoston tiedonanto, selonteko, kertomus ja kirjelmä;
eduskunnan kirjelmä asiasta, joka ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat;
Suomen edustautuminen Eurooppa-neuvoston kokouksissa sekä valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvassa neuvostossa;
ehdokkaiden nimeäminen Euroopan yhteisöjen komissioon, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastus-tuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talous- ja sosiaalikomiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin sekä jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan samoin kuin valtuuksien myöntäminen sopimuksen hyväksymiselle silloin, kun sopimuksen tekeminen nimityksistä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten mukaan on tarpeen;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden voimaansaattaminen tai täytäntöönpano, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;
esitykset Suomea koskeviksi Euroopan yhteisön alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtio-neuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
läänien alueet sekä lääninhallitusten nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon alueet, hätäkeskusalueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
valtioneuvoston esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtio-neuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen heille pyynnöstä samoin kuin heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaminen ja tutkintaselostuksesta johtuvista toimenpiteistä päättäminen;
pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.
4 §Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat taloudelliset asiat
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat taloudelliset asiat :
valtiontalouden kehykset ja niihin liittyvät kannanotot sekä valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvan lainan takaisin maksamisesta vapauttaminen ja lainan muuttaminen avustukseksi, valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen euromäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionrahoituksen perusteena olevien keskimääräisten yksikköhintojen vahvistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttamisen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat.
5 §Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat virkamiehiä koskevat asiat
Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat virkamiehiä koskevat asiat :
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtio-neuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
valtion virkamieslain (750/1994) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
viran siirtäminen ministeriöiden toimialamuutosten yhteydessä toiseen ministeriöön sekä ministeriön toimintaan talousarviossa osoitetun määrärahan siirtäminen toisen ministeriön käytettäväksi.
6 §Valtioneuvoston ratkaistaviksi laissa tai asetuksessa säädetyt asiat
Sen lisäksi, mitä 3―5 §:ssä säädetään, valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia ja valtion yhtiöitä sekä valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
sisärajatarkastusten palauttamismenettelyyn liittyvät päätökset;
Suomen Pankkia, Valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja Kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta ja lunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/1987) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
kuntajaon muuttamista koskevat asiat;
alistuksia koskevat asiat.
7 §Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistavat muut asiat
Edellä 3―6 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee seuraavat muut asiat :
valtioneuvostosta annetussa laissa tai muussa laissa yleisistunnon ratkaistavaksi säädetyt asiat sekä asian siirtäminen yleisistuntoon;
asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
8 §Yleisistunnossa ratkaistavat viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiat
Valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee seuraavat viranomaisten yhteistoimintaa koskevat asiat:
kysymys siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön ehdottamaa ratkaisua eikä ministeri luovu siitä;
muun kahden tai useamman ministeriön toimialaan kuuluvan asian, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
9 §Ministeriössä ratkaistavat asiat
Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 3―8 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetun lain 12 §:ssä säädetään.
3 lukuMinisteriöt ja niiden toimialat
10 §Toimivaltainen ministeriö
Asiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu ( toimivaltainen ministeriö ).
Valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 8 §:ssä ja Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta lain 9 §:ssä.
Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla. Pysyviä yhteistyöelimiä ovat kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokous.
11 §Kaikille ministeriöille kuuluvat tehtävät
Ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, tietoyhteiskunta-asiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä toimialansa hallinnassa olevan valtion varallisuuden omistaja-asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen.
Ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
12 §Valtioneuvoston kanslian toimiala
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
valtioneuvoston tiedotus ja valtionhallinnon tiedotuksen yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen.
13 §Ulkoasiainministeriön toimiala
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti;
avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa;
kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet;
kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö;
suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
Suomen ulkomaanedustus;
vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa.
14 §Oikeusministeriön toimiala
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat:
lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla;
valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta;
tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito;
kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset;
vaalit, kansanäänestykset ja puolueet;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto.
15 §Sisäasiainministeriön toimiala
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat:
alueiden kehittäminen;
aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen sekä aluejaot ja niiden yhteensovittaminen;
kihlakunta-, rekisteri- ja lääninhallinto;
valtion ja kuntien välinen verkkoasiointi ja tietohallinto;
kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde;
yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala;
ulkomaalaispolitiikka ja -hallinto sekä Suomen kansalaisuus;
pelastustoimi;
rajaturvallisuus ja meripelastustoimi.
16 §Puolustusministeriön toimiala
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat:
puolustuspolitiikka;
sotilaallinen maanpuolustus;
kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen;
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta.
17 §Valtiovarainministeriön toimiala
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat:
talous- ja finanssipolitiikka;
valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet;
veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka;
valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut;
rahoitusmarkkinoiden toiminta;
kansainväliset rahoituslaitokset;
valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot;
valtion yleinen tilastotoimi;
hallinnon ohjausjärjestelmät ja organisointi sekä hallinnon kehittämisen toimintalinjat;
valtion tietohallinnon, tietojenkäsittelyn ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet, hallinnon sähköinen asiointi ja valtioneuvoston yhteinen tietohallinto.
18 §Opetusministeriön toimiala
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat:
koulutus ja tiede;
taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;
arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
opintotuki;
tekijänoikeus.
19 §Maa- ja metsätalousministeriön toimiala
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat:
maatalous;
maaseudun kehittäminen;
metsätalous;
kala-, riista- ja porotalous;
elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys;
maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö;
vesitalous.
20 §Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat:
tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne;
liikenneväylät, satamat ja lentopaikat;
merentutkimus ja ilmakehän tutkimus sekä sääpalvelut;
sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen;
viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.
21 §Kauppa- ja teollisuusministeriön toimiala
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat:
elinkeinopolitiikka;
energiapolitiikka;
teknologiapolitiikka ja tekninen turvallisuus;
markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;
kuluttajapolitiikka ja elintarvikeasiat;
tuonti- ja vientipolitiikka, markkinoille pääsy ja yritysten kansainvälistyminen;
valtionyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka.
22 §Sosiaali- ja terveysministeriön toimiala
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat:
terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta;
toimeentuloturva;
vakuutusmarkkinoiden toiminta;
työsuojelu;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
23 §Työministeriön toimiala
Työministeriön toimialaan kuuluvat:
työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu;
työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu;
maahanmuutto, pakolaisuus ja paluumuutto;
rasismin ehkäisy ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen;
siviilipalvelus.
24 §Ympäristöministeriön toimiala
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat:
ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta;
alueiden käyttö;
luonnonsuojelu;
rakentaminen;
asuminen.
4 lukuValtioneuvoston ministerivaliokunnat ja asioiden valmistelu
25 §Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministeri- valiokunta
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Jos ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
26 §EU-ministerivaliokunta
Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunnan ( EU-ministerivaliokunta ) puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää kaksi ja joista kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin jäseneksi valiokuntaan. Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Valiokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikka joiden käsittelemistä valiokunnassa muutoin pidetään aiheellisena.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EU-ministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuu-luu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.
27 §Raha-asiainvaliokunta
Raha-asiainvaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista valtioneuvosto määrää toisen ja joista toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä enintään kaksi ministeriä jäseniksi valiokuntaan. Jos valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen.
Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.
Valtioneuvosto määrää asiat, jotka niiden taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä raha-asiainvaliokunnassa.
28 §Talouspoliittinen ministerivaliokunta
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä valtiovarainministeri, valtioneuvoston määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, työministeri ja enintään neljä muuta valtioneuvoston määräämää ministeriä.
Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
julkisen talouden kehityksen pääsuunta-viivoja;
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
29 §Valtioneuvoston kanslian lausunto
Valtioneuvoston kanslian lausunto on hankittava silloin, kun muutetaan ministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä ministeriön tehtävistä.
30 §Laintarkastus
Laki- ja asetusehdotukset on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tarkastettavaksi ei kuitenkaan tarvitse toimittaa asetusehdotusta, jos asia on yleiseltä merkitykseltään vähäinen.
31 §Valtiovarainministeriön lausunto
Valtiovarainministeriön lausunto on hankittava silloin, kun jonkin muun ministeriön valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen tai valtiontaloudellinen merkitys.
Valtiovarainministeriön lausunto on hankittava myös silloin, kun on tarvetta saattaa raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi talousarviokäsittelystä erillisenä määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tai talousarviossa olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia.
Ministeriön on annettava valtiovarainministeriölle kansan- ja valtiontaloudellisten seikkojen arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot, ennen kuin kansan- tai valtiontaloudellisesti merkittävä asia esitellään päätöksentekoa taikka raha-asiainvaliokunnan tai talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelevaa käsittelyä varten, ja neuvoteltava tarpeen mukaan asiasta valtiovarainministeriön kanssa.
32 §Esittelylupa toiselta ministeriöltä
Toimivaltaiselta ministeriöltä on pyydettävä lupa esittelemiseen silloin, kun ministeriössä käsiteltävänä oleva asia kuuluu toisen ministeriön toimialaan.
5 lukuAsioiden käsittely valtioneuvostossa ja ministeriöissä
33 §Käsittelyn lykkääminen
Valtioneuvoston jäsen voi saada asian käsittelyn yleisistunnossa lykätyksi seuraavaan istuntoon asiaan perehtymistä varten.
Kukin valtioneuvoston jäsen voi käyttää 1 momentissa säädettyä oikeutta samassa asiassa vain kerran ja vain osallistuessaan asian käsittelyyn ensimmäistä kertaa.
Asian käsittelyä voidaan lykätä enintään kolme kertaa.
34 §Valtioneuvoston esittelijät
Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa. Valtioneuvosto voi lisäksi määrätä esittelijäkseen ministeriön virkamiehen, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon ja jota voidaan pitää tehtävään soveltuvana.
35 §Ministeriön esittelijät
Ministeriössä esittelevät asioita valtioneuvoston esittelijöinä toimivat ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.
36 §Päätösvallan siirtäminen virkamiehelle
Ministerin ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvostosta annetussa laissa.
Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi voidaan antaa asiat, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä ja jotka koskevat:
määrärahojen jakoa, lupien myöntämistä, tukien antamista ja muuta niihin rinnastettavaa päätöksentekoa;
tulostavoitteiden asettamista, ministeriön toimintaan käytettäviä määrärahoja, henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa ja järjestystä;
ministeriön lausunnon antamista;
hallinnonalan määräyksiä ja ohjeita.
37 §Oikeus päätösvallan pidättämiseen
Valtiosihteeri, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja kansliapäällikkö sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka heidän alaisensa muutoin saisi ratkaista.
38 §Ratkaisu ilman esittelyä
Asia ratkaistaan ministeriössä virkamiehen esittelystä, jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa.
39 §Pöytäkirja
Esittelystä tasavallan presidentille, valtioneuvoston yleisistunnosta sekä valtioneuvoston valiokunnista pidetään pöytäkirjaa.
Valtioneuvoston pöytäkirjan tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen pöytäkirja toimitetaan ministerin tarkastettavaksi. Otteen pöytäkirjasta todistaa oikeaksi pöytäkirjanpitäjä.
Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.
40 §Oikeuskanslerin tarkastus
Oikeuskanslerin tarkastettaviksi on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava tasavallan presidentin esittelyjen ja valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat.
41 §Toimituskirja
Toimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai päätöstä koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja esittelijän varmennettava. Jos virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, hän allekirjoittaa toimituskirjan yksin.
Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.
6 lukuMinisteriön virkamiehiä koskevat sään- nökset
42 §Virkamiesten nimittämistoimivalta
Ministeriön virkamiehistä valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan ja muun johtajan, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto.
Nimittämisestä ulkoasiainhallinnon virkoihin säädetään erikseen.
43 §Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena on:
valtiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hankittu pätevyys sekä tehtävän edellyttämä kokemus;
valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, kansliapäälliköllä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja muulla yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Lisävaatimuksista säädetään ministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa.
Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten samoin kuin ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
44 §Valtiosihteerin tehtävät
Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa;
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa.
45 §Kansliapäällikön tehtävät
Kansliapäällikön tulee johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata ministeriön toimivuudesta ja huolehtia, että ministeriön tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä;
vastata ministeriön hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata ministeriön hallinnonalan organisaation ylläpidosta ja kehittämisestä;
johtaa ja kehittää ministeriön henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta ministeriön sisällä.
7 lukuErinäiset säännökset
46 §Avoimen kirjeen julkaiseminen
Valtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
47 §Kirjaamo ja arkisto
Ministeriöiden tulee vastaanottaa, rekisteröidä ja arkistoida saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) ja julkisuuslainsäädännössä edellytetään. Ministeriön asiakirjoista on pyydettäessä annettava oikeiksi todistetut jäljennökset.
48 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2003.
Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (1522/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2003
Pääministeri Paavo LipponenHallitusneuvos Seija Salo