Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1058/2003

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2003/2004 maksettavasta eläinkohtaisesta lisätuesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1058/2003
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 166/2003 (Julkaistu 16.12.2003)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 14 §:n 3 momentin nojalla:

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 14 §:ssä tarkoitettuna tukena voidaan vakituisesti Suomessa asuville poronomistajille maksaa valtion talousarviossa vuodelle 2003 maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitetuista varoista eläinkohtaista lisätukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §Tuen saaja

Lisätukea, jäljempänä tuki, maksetaan vuodelta 2003 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1355/2002) tarkoitetuilla alueilla C 3 ja C 4 poronhoitoa harjoittaneille ruokakunnille.

Ruokakuntaan kuuluviksi katsotaan avio-puolisot sekä sellaiset avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Ruokakuntaan kuuluvat myös edellä mainittujen puolisoiden samassa taloudessa asuvat yhteiset lapset ja ottolapset, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. Ruokakunnaksi katsotaan myös jakamaton kuolinpesä.

Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt tai ne henkilöt, joiden omistamien porojen osalta tukea haetaan, eivät ole täyttäneet 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkamista, jolta tukea haetaan.

Tukea ei makseta sellaisten porojen osalta, joiden omistajan poro- tai luontaiselinkeino-talouden taikka maa- ja metsätalouden ulko-puolisten vuositulojen määrä on yli 28 000 euroa.

3 §Tukikelpoiset eloporot

Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakuntaan kuuluvat henkilöt omistavat poroluetteloiden mukaan poronhoitovuoden päättyessä yhteensä vähintään 70 eloporoa.

Tukeen oikeuttavien eläinten omistusoikeus ja määrä perustuvat poronhoitovuodelta 2002/2003 laadittuun poroluetteloon. Poron-hoitovuoden 2002/2003 aikana tehdyt poro-kaupat voidaan ottaa huomioon tukea myönnettäessä.

Tukea ei makseta niistä eloporoista, jotka ylittävät paliskunnille tai niiden osakkaille määrätyt suurimmat sallitut eloporojen määrät. Jos paliskunnan eloporojen määrä ylittää paliskunnalle määrätyn suurimman sallitun eloporojen määrän, vähennetään ruokakuntien tukikelpoisten eloporojen määrää ylimääräisten porojen osalta samassa suhteessa kuin ruokakunnat omistavat eloporoja paliskunnassa. Eloporojen määrän jääminen 1 momentissa säädettyä pienemmäksi ei estä tuen myöntämistä ruokakunnalle jäljelle jääneiden eloporojen määrän perusteella, jos ruokakunnalla on ennen vähennystä ollut eloporoja vähintään 1 momentissa säädetty määrä.

Tukea ei makseta myöskään niistä eloporoista, jotka osakkaan olisi paliskunnan hyväksymien vuosittaisten teurastussuunnitelmien mukaan pitänyt teurastaa (teurasrästiporo). Jos ruokakunnan teurasrästiporojen määrä on yli kolme prosenttia eloporojen määrästä, ei tukea makseta ruokakunnalle lainkaan.

4 §Tuen määrä

Tuen suuruus on enintään seitsemän euroa poronhoitolain (848/1990) 5 §:ssä tarkoitettua eloporoa kohti.

Poronhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta seuraavana vuonna.

5 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä joulukuuta 2003.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2003

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Lainsäädäntöneuvos Esko Laurila

Sivun alkuun