Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2003 voimavaroista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 798/2002
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 118/2002 (Julkaistu 25.9.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 §:n, sellaisena kuin se on laeissa 1114/1998 ja 716/2002, nojalla:
1 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta 10 755 miljoonaa euroa.
2 §
Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat:
sosiaalihuolto | terveydenhuolto | |
€ | € | |
0― 6-vuotiaat | 4 214,16 | 523,99 |
7―64-vuotiaat | 301,46 | 596,14 |
65―74-vuotiaat | 561,64 | 1 412,92 |
75―84-vuotiaat | 3 288,21 | 2 705,41 |
85 vuotta täyttäneet | 9 287,50 | 4 661,61 |
3 §
Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 384,36 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,09 euroa.
4 §
Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 260,12 euroa.
5 §
Kunnan omarahoitusosuus on 1 547,42 euroa kunnan asukasta kohden.
6 §
Vuonna 2003 vahvistettavan perustamishankkeen vähimmäiskustannusten määrä on 270 000 euroa.
Vuonna 2003 kokonaiskustannuksiltaan 270 000―3 450 000 euron määräiset hankkeet ovat pieniä hankkeita ja yli 3 450 000 euron määräiset hankkeet suuria hankkeita.
Vuonna 2003 vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä perustamishankkeita, joiden kustannusten enimmäismäärä (hankekiintiö) on 33,2 milj. euroa.
Vuonna 2003 sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 17,2 milj. euroa.
Vuonna 2004 suoritetaan vuonna 2003 vahvistettavista sekä aikaisempina vuosina vahvistetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeista aiheutuviin kustannuksiin valtionosuutta arviolta 4,9 milj. euroa.
7 §
Perustamishankkeiden toteuttamisen lähtökohtana on turvata palvelujen häiriöttömän järjestämisen kannalta välttämättömät toimenpiteet.
8 §
Jollei valtion talousarviosta muuta johdu, valtionavustuksen määrä (1 000 euroa) sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on vuosina 2003―2004 seuraava:
2003 | 2004 | |
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet | 8 030 | 12 330 |
Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet | 8 000 | 30 000 |
Perustamishankkeet | ― | 8 000 |
Yhteensä | 16 030 | 50 330 |
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuosina 2003 ja 2004 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään kumpanakin vuonna 2 miljoona euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi.
Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä oleva valtionavustus jätetään sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi.
9 §
Valtionavustusta voidaan myöntää vuonna 2003 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuonna 2004 sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista:
valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano;
syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä;
palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta;
henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä
ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen.
10 §
Valtionavustusta voidaan myöntää vuonna 2003 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista:
toimiva perusterveydenhuolto ja ennalta ehkäisevä työ;
hoitoon pääsyn turvaaminen;
henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä
toimintojen ja rakenteiden uudistaminen.
11 §
Myönnettäessä valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille tai tehtäessä ehdollista avustuspäätöstä tulee ottaa huomioon:
seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö;
kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen;
hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys;
pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa;
sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen;
avohuollon palvelujen parantaminen;
esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa;
perussosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen;
kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai
yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä.
12 §
Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille tulee ottaa huomioon 11 §:n 1―4 sekä 10 kohdissa määriteltyjen kriteerien lisäksi seuraavaa:
hoidon tarpeen väheneminen sekä hoidon saatavuuden ja laadun paraneminen;
terveyskeskustoiminnan, mielenterveystyön ja päihdehuollon järjestäminen yhteistyössä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa seudullisiksi, toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon alueelliset olosuhteet sekä yhteistyötarpeet erikoissairaanhoidon kanssa;
erikoissairaanhoidon toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen erityisvastuualueittain;
erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain alaisten toimijoiden välisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkiyttäminen;
terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti;
uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien ehkäisyssä;
uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien toteamisessa ja hoitamisessa;
toiminnan kehittämisen tukeminen henkilöstöä kouluttamalla tavoitteena muun muassa moniammatillisen yhteistyön ja johtamisen valmiuksien parantaminen;
alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo sekä kielelliset olosuhteet; tai
terveyspalvelujärjestelmää rationalisoiva vaikutus.
13 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2002
Peruspalveluministeri Eva BiaudetKansliapäällikkö Markku Lehto