441/2002

Liikennevahinkolautakunta toimii korvauskäytännön yhtenäistämiseksi liikennevahinkojen korvausasioissa lausuntoja ja soveltamissuosituksia antavana toimielimenä.

Liikennevahinkolautakunnassa on puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja seitsemän muuta jäsentä.

Valtioneuvosto nimeää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä seitsemän varajäsentä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Jos lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö nimeää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tai varajäsenen.

Lautakunnan jäsenten on oltava liikennevahinkoasioihin perehtyneitä.

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja vähintään yhden muun jäsenen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Puheenjohtajan on lisäksi oltava tuomarintehtäviin ja liikennevakuutukseen hyvin perehtynyt. Kahden jäsenen on oltava erikoislääkäreitä, joilla on perehtyneisyys lautakunnassa käsiteltäviin asioihin. Yhden jäsenen on oltava diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut sekä perehtynyt ajoneuvon tekniikkaan ja yhden jäsenen on oltava perehtynyt ajoneuvojen korjaustoimintaan.

Liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on korvauskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi antaa suosituksia ja lausuntoja liikennevahinkoja koskevissa korvausasioissa sekä liikennevahinkoja koskevan yleisen tiedonsaannin edistämiseksi tiedottaa toiminnastaan.

Lautakunta voi antaa yleisiä soveltamissuosituksia liikennevakuutuslain (279/1959) mukaisissa korvausasioissa ja liikennevakuutuslain soveltamisen kannalta periaatteellisissa kysymyksissä.

Lautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja korvausasioissa:

Jos korvausasiassa on annettu tuomioistuimen lainvoimainen ratkaisu, liikennevahinkolautakunta ei ratkaistulta osin saa käsitellä asiaa.

Asiat ratkaistaan esittelystä joko lautakunnan istunnossa tai lautakunnan asettamissa jaostoissa. Merkitykseltään vähäiset asiat tai muut sellaiset asiat, joissa lautakunta- tai jaostokäsittely ei ole tarpeellinen, voidaan käsitellä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Lautakunnalla on oikeus käyttää asiantuntijoita.

Asioita lautakunnassa käsiteltäessä noudatetaan, mitä hallintomenettelylain (598/1982) 1―13, 16, 24, 26 ja 27 §:ssä, kielilaissa (148/1922), saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa annetussa laissa (516/1991), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) ja asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa (74/1954) säädetään.

Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa vastineensa asiasta, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta.

Asian käsittely lautakunnassa on maksuton.

Liikennevakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön, Liikennevakuutuskeskuksen tai Valtiokonttorin on, jollei korvausasiaa ole ratkaistu tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla tai jollei kysymyksessä ole tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettuun lainvoimaiseen korvauspäätökseen perustuva takautumisvaade, ennen korvausasian ratkaisua pyydettävä lautakunnalta lausunto asiassa, joka koskee:

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla vakuutuslaitoksella on oikeus pyytää lautakunnalta lausuntoa muistakin käsiteltävinään olevista korvaustointa koskevista asioista.

Jos vakuutuslaitoksen ratkaisu 1 momentissa mainituissa asioissa poikkeaa korvauksensaajan vahingoksi lautakunnan lausunnosta, on sen lisättävä lausunto päätökseensä. Mainittu päätös on annettava tiedoksi myös lautakunnalle.

Vahingonkärsineellä, vakuutuksenottajalla tai muulla korvaukseen oikeutetulla on oikeus pyytää lautakunnalta lausuntoa asiasta, joka koskee liikennevahingon korvaamista tai muuta samaan liikennevahinkoon liittyvää vaatimusta.

Edellä 4 momentissa tarkoitetulla on oikeus pyytää lautakunnalta lausuntoa 90 päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun vakuutuslaitoksen korvauspäätöksen antamispäivästä.

Liikennevahinkolautakunta voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi sekä hakea, kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona. Lautakunnan kotipaikka on Helsinki.

Lautakunnan puheenjohtajalla ja lautakunnan erikseen määräämillä henkilöillä on oikeus edustaa lautakuntaa ja kirjoittaa sen nimi. Lautakunnan on ilmoitettava näiden henkilöiden nimet ja kotipaikat Vakuutusvalvontavirastolle, joka antaa pyynnöstä todistuksen siitä, kenellä on oikeus edustaa lautakuntaa ja kirjoittaa sen nimi.

Liikennevahinkolautakunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada sen käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot viranomaisilta, terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilta, Eläketurvakeskukselta, eläke- tai vakuutuslaitoksilta, vahingonkärsineen tai muun korvauksen hakijan työnantajalta, työttömyyskassalta taikka muulta etuuden myöntäjältä.

Liikennevahinkolautakunnan jäseniin, asiantuntijoihin ja muihin lautakunnan tehtäviä hoitaviin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan lautakunnan tehtäviä.

Joka liikennevahinkolautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä tai palveluksessa olevana tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka vakuutusyhtiölain (1062/1979) 18 luvun 6 b §:n nojalla on saanut tietää vakuutusyhtiön, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa ole muuta säädetty.

Rangaistus 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Liikennevahinkolautakunnan toimintaa valvoo Vakuutusvalvontavirasto.

Liikennevahinkolautakunnan toiminta rahoitetaan liikennevakuutuslain 19 §:ssä tarkoitetuilta vakuutusyhtiöiltä sekä Valtiokonttorilta perittävillä maksuilla. Maksujen yhteismäärä määräytyy Vakuutusvalvontaviraston vuosittain vahvistaman lautakunnan talousarvion perusteella.

Lautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan liikennevakuutusta harjoittavien vakuutusyhtiöiden ja Valtiokonttorin kesken vakuutusyhtiöiden Suomessa saaman liikennevakuutuksen maksutulojen ja Valtiokonttorin laskennallisen maksutulon mukaisessa suhteessa. Maksuille voidaan vahvistaa vähimmäismäärä.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vakuutusyhtiöltä ja Valtiokonttorilta perittävien maksujen suuruuden.

Maksujen perimisestä ja tilittämisestä liikennevahinkolautakunnalle voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tarkempia säännöksiä lautakunnan hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä sekä muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2002. Lain 4 ja 6 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Lautakunta aloittaa 4 §:ssä mainittujen tehtävien hoidon 1 päivänä tammikuuta 2003 lukien.

Liikennevakuutuslain 17 a §:ssä tarkoitetussa liikennevahinkolautakunnassa ennen 1 päivää tammikuuta 2003 vireillä olevat ja 1 päivänä tammikuuta 2003 käsittelemättä olevat asiat siirtyvät mainittuna päivänä tämän lain mukaisen lautakunnan käsiteltäväksi.

Ensimmäinen tämän lain voimaantulon jälkeen alkava lautakunnan toimikausi voi olla kolmea vuotta pidempi, ei kuitenkaan pidempi kuin neljä vuotta.

Ennen lautakunnan asettamista täysilukuisena 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla valtioneuvosto voi nimetä lautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja kolme muuta jäsentä, joilla on oikeus päättää henkilökunnan ottamisesta sekä muista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen lautakunnan toiminnan aloittamiseksi.