Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

294/2002

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 48/2002 (Julkaistu 22.4.2002)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun säteilylain (592/1991) 43 §:n nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamiseksi

1)

yli 100 kilohertsin (kHz) sähkö- ja magneettikenttien enimmäisarvot;

2)

lasersäteilyn enimmäisarvot; sekä

3)

ultraviolettisäteilyn enimmäisarvot.

Tämän lisäksi asetuksen 5 §:ssä annetaan alle 100 kHz sähkö- ja magneettikenttien suositusarvot.

2 §Soveltamisrajoitukset

Tämän asetuksen mukaisia enimmäisarvoja ja suosituksia ei sovelleta altistumiseen, jossa ionisoimaton säteily kohdistetaan ihmiseen tarkoituksellisesti lääkärin määräämässä tutkimus- tai hoitotoimenpiteessä tai lääkärin valvomassa asianmukaisesti hyväksytyssä tieteellisessä tutkimuksessa.

Sähkö- ja magneettikenttää koskeva enimmäisarvo tai suositus ei varmuudella estä kehon elintärkeitä toimintoja ylläpitävän laitteen toiminnan häiriintymistä sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta.

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa ja sen liitteissä tarkoitetaan

1)

väestön altistumisella muuta altistumista ionisoimattomalle säteilylle kuin ammatillista altistumista;

2)

sähkö- ja magneettikentillä sähkö- ja magneettikenttiä, joiden taajuus on 0 - 300 gigahertsiä (GHz);

3)

lasersäteilyllä tahdistettua tai siihen verrattavaa sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus λ on vähintään 100 nm mutta enintään 1 mm (100 nm ≤ λ ≤ 1 mm);

4)

ultraviolettisäteilyllä tahdistamatonta sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on 100 - 400 nm;

5)

kapasitiivisella purkausvirralla sähkökentässä olevasta varautuneesta henkilöstä maadoitettuun kappaleeseen ja sähkökentässä olevasta kappaleesta ihmiseen kipinäpurkauksen tai kosketuksen kautta johtuvan virran tehollisarvoa yhden sekunnin aikana;

6)

laajakaistaisella kentällä useilla eri taajuuksilla samanaikaisesti vaikuttavaa sähkö- tai magneettikenttää;

7)

pienitaajuisella laajakaistaisella kentällä kenttää, jonka ylin taajuus ei merkittävästi ylitä arvoa 100 kHz;

8)

suuritaajuisella laajakaistaisella kentällä kenttää, jonka ylin taajuus ylittää merkittävästi arvon 100 kHz;

9)

sähkökentän voimakkuudella (V/m) toisiaan vastaan kohtisuorien sähkökentän komponenttien samanaikaisten hetkellisarvojen tai jakson yli määritettyjen tehollisarvojen neliösumman neliöjuurta;

10) magneettikentän voimakkuudella (A/m) tai magneettivuon tiheydellä (T) kyseisen suureen toisiaan vastaan kohtisuorien magneettikentän komponenttien samanaikaisten hetkellisarvojen tai jakson yli määritettyjen tehollisarvojen neliösumman neliöjuurta. Magneettikentän voimakkuus muutetaan magneettivuon tiheydeksi kertomalla se luvulla 1,26 · 10 -6 T/(A/m);

11)

virrantiheydellä (A/m 2 ) pinta-alkion läpi kulkevaa virtaa jaettuna alkion pinta- alalla;

12)

ominaisabsorptionopeudella (W/kg) sähkö- ja magneettikentästä kudokseen absorboituvaa tehoa jaettuna kudoksen massalla;

13)

keskimääräisellä ominaisabsorptionopeudella (W/kg) koko kehon ominaisabsorptionopeutta;

14)

paikallisella ominaisabsorptionopeudella (W/kg) ominaisabsorptionopeutta 10 gramman painoisessa kuutiomaisessa kudosalkiossa;

15)

paikallisella ominaisabsorptiolla (J/kg) sähkö- ja magneettikentästä 10 gramman painoiseen kuutiomaiseen kudosalkioon absorboituvaa energiaa jaettuna alkion massalla;

16)

optisen säteilyn (aallonpituus 100 nm - 1 mm) irradianssilla (W/m 2 ) tai radiotaajuisen säteilyn (aallonpituus yli 1 mm) tehotiheydellä (W/m 2 ) tasomaiselle pinta-alkiolle tulevaa säteilytehoa jaettuna alkion pinta-alalla, kun alkio on siinä asennossa, jossa teho on suurimmillaan;

17)

ekvivalenttisella tehotiheydellä (W/m 2 ) sähkökentän voimakkuuden neliötä jaettuna vapaan tilan aaltoimpedanssilla (377 Ω) tai magneettikentän voimakkuuden neliötä kerrottuna vapaan tilan aaltoimpedanssilla;

18)

radianssilla (W/(m 2 sr)) pinta-alkion pieneen avaruuskulmaan säteilemää tehoa jaettuna tällä avaruuskulmalla ja alkion avaruuskulman suuntaa vastaan kohtisuoran projektion pinta-alalla;

19)

integroidulla radianssilla (J/(m 2 sr)) radianssin aikaintegraalia;

20)

energiatiheydellä (J/m 2 ) irradianssin tai tehotiheyden aikaintegraalia;

21)

ultraviolettisäteilyn efektiivisellä energiatiheydellä H eff (J/m 2 ) kaavan mukaisesti laskettua energiatiheyttä, missä S λ on aallonpituudesta λ riippuva suhteellinen spektrinen herkkyyskerroin iholle (liite 11) tai silmälle (liite 12), ja H λ on ultraviolettisäteilyn energiatiheys kapealla aallonpituuskaistalla Δλ jaettuna kaistanleveydellä; sekä

$ H_{eff} = \sum\limits_{\lambda = 100 \ nm}^{400 \ nm} S_\lambda H_\lambda \Delta \lambda $
22)

ultraviolettisäteilyn efektiivisellä irradianssilla E eff (W/m 2 ) kaavan mukaisesti laskettua irradianssia, missä S λ on aallonpituudesta λ riippuva suhteellinen spektrinen herkkyyskerroin iholle (liite 11) tai silmälle (liite 12), ja E λ on ultraviolettisäteilyn irradianssi kapealla aallonpituuskaistalla Δλ jaettuna kaistanleveydellä.

$ E_{eff} = \sum\limits_{\lambda = 100 \ nm}^{400 \ nm} S_\lambda E_\lambda \Delta \lambda $

2 lukuSähkö- ja magneettikentät

4 §Yleiset vaatimukset

Sähkö- ja magneettikentät eivät saa aiheuttaa ihmiselle kudosvaurioita eivätkä haitallisia muutoksia ihmisen elintoiminnoissa.

5 §Enintään 100 kHz taajuiset sähkö- ja magneettikentät

Jäljempänä tässä pykälässä viitatut arvot ovat suositusarvoja, jotka on tarkoitettu sovellettavaksi enintään 100 kHz sähkö- ja magneettikenttiä aiheuttavia laitteita ja laitteistoja suunniteltaessa, sijoitettaessa ja käytettäessä silloin, kun väestön altistumisaika näille kentille on merkittävä.

Staattisen magneettikentän vuontiheyden suositusarvo on esitetty liitteessä 1 ja sähkö- ja magneettikenttien aiheuttaman kehoon indusoituvan virrantiheyden suositusarvot liitteessä 2.

Jos kehoon kohdistuvaa 2 momentissa tarkoitettua virrantiheyttä ei voida luotettavasti arvioida, sovelletaan sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksien osalta liitteen 3 ja kapasitiivisen purkausvirran osalta liitteen 4 suositusarvoja.

Jos altistuminen alle 100 kHz sähkö- tai magneettikentälle ei kestä merkittävää aikaa, sovelletaan liitteen 2 mukaisia virrantiheyden suositusarvoja viisinkertaisina.

Jos altistuminen muulle kuin staattiselle magneettikentälle ei kestä merkittävää aikaa eikä kehoon kohdistuvaa virrantiheyttä voida luotettavasti arvioida, sovelletaan liitteen 3 mukaisia magneettikentän suositusarvoja viisinkertaisina. Jos altistuminen sähkökentälle ei kestä merkittävää aikaa eikä kehoon kohdistuvaa virrantiheyttä voida luotettavasti arvioida, sovelletaan liitteen 3 mukaisia sähkökentän suositusarvoja kolminkertaisina.

6 §Yli 100 kHz taajuiset sähkö- ja magneettikentät

Sähkö- ja magneettikenttien (100 kHz - 10 GHz) aiheuttaman kehoon indusoituvan virrantiheyden, ominaisabsorptionopeuden ja ominaisabsorption enimmäisarvot ovat liitteessä 5. Sähkömagneettisen aallon (10 GHz - 300 GHz) tehotiheyden enimmäisarvo on liitteessä 6.

Jos kehoon indusoituvaa virrantiheyttä, ominaisabsorptionopeutta tai ominaisabsorptiota ei voida luotettavasti arvioida, noudatetaan sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksien sekä niitä vastaavien ekvivalenttisten tehotiheyksien osalta liitteen 7, kapasitiivisen purkausvirran osalta liitteen 8 ja raajoihin indusoituvan virran osalta liitteen 9 enimmäisarvoa.

7 §Laajakaistaiset kentät

Jos altistuminen aiheutuu pienitaajuisesta laajakaistaisesta sähkö- tai magneettikentästä (enintään 100 kHz), voidaan altistumisen määrittämisessä soveltaa liitteissä (liitteen 2 selitys 4 sekä liitteen 3 selitys 3) esitettyjä menettelyjä. Jos altistuminen laajakaistaiselle sähkö- tai magneettikentälle ei kestä merkittävää aikaa eikä kehoon kohdistuva virrantiheys ole luotettavasti arvioitavissa, sovelletaan liitteen 3 mukaisia suositusarvoja 5 §:n 5 momentissa esitetyllä tavalla.

Jos altistuminen aiheutuu suuritaajuisesta laajakaistaisesta sähkö- tai magneettikentästä (yli 100 kHz), määritetään kullakin taajuudella esiintyvän virrantiheyden, virran, kentänvoimakkuuden tai ekvivalenttisen tehotiheyden sekä niitä vastaavien enimmäisarvojen suhteet ja lasketaan ne yhteen liitteessä 10 esitetyllä tavalla. Enimmäisarvo ylittyy, jos summa on suurempi kuin yksi.

Altistumista määritettäessä ei oteta huomioon yksittäisiä sähkölaitteen verkkoon kytkennästä aiheutuvia virran ja jännitteen muutoksia eikä niihin verrattavia satunnaisia nopeasti ohimeneviä virran ja jännitteen muutoksia sähköverkossa.

3 lukuLasersäteily

8 §Yleiset vaatimukset

Lasersäteily ei saa aiheuttaa kudosvaurioita.

9 §Lasersäteilyn enimmäisarvot

Silmään kohdistuvan lasersäteilyn energiatiheys, irradianssi, radianssi ja integroitu radianssi eivät saa ylittää standardissa EN 60825-1 esitettyjä arvoja.

Iholle kohdistuvan lasersäteilyn energiatiheys ja irradianssi eivät saa ylittää standardissa EN 60825-1 esitettyjä arvoja.

4 lukuUltraviolettisäteily

10 § Yleiset vaatimukset

Ultraviolettisäteilyä synnyttävien laitteiden aiheuttama säteilyaltistuminen on pidettävä sellaisena, ettei lyhytaikaisesta altistumisesta aiheudu välittömiä terveyshaittoja ja pitkäaikaisesta altistumisesta aiheutuvat terveyshaitat ovat mahdollisimman vähäisiä.

11 §Ultraviolettisäteilyn enimmäisarvot

Iholle kohdistuvan ultraviolettisäteilyn efektiivinen energiatiheys ei saa vuorokauden aikana ylittää arvoa 50 J/m 2 aallonpituusalueella 180 - 400 nm.

Silmään kohdistuvan ultraviolettisäteilyn efektiivinen energiatiheys ei saa vuorokauden aikana ylittää arvoa 30 J/m 2 aallonpituusalueella 180 - 400 nm eikä energiatiheys arvoa 10 kJ/m 2 aallonpituusalueella 315 - 400 nm.

Altistettaessa ihoa keinotekoiselle ultraviolettisäteilylle kosmeettisessa tai siihen verrattavassa muussa kuin lääkärin määräämässä toimenpiteessä edellä 1 momentissa esitetty ohjearvo voidaan ylittää edellyttäen, että

1)

lyhytaikaisesta altistumisesta aiheutuvia välittömiä haittavaikutuksia kuten ihon punotusta ei esiinny;

2)

ihoon kohdistuvan ultraviolettisäteilyn efektiivinen energiatiheys ei vuoden aikana ylitä arvoa 5 kJ/m 2 ; sekä

3)

ihoon kohdistuvan ultraviolettisäteilyn efektiivinen irradianssi ei ylitä arvoa 0,15 W/m 2 määritettynä erikseen aallonpituusalueilla alle 320 nm ja 320 - 400 nm eikä molempien aallonpituusalueiden yhteenlaskettu efektiivinen irradianssi arvoa 0,3 W/m 2 .

Alle 18-vuotiasta henkilöä ei tulisi altistaa solariumien ultraviolettisäteilylle muussa kuin lääkärin määräämässä toimenpiteessä.

12 §Viittaus standardiin

Sen lisäksi mitä tässä luvussa on säädetty, solariumin käyttö tulee järjestää standardissa EN 60335-2-27 esitetyt vaatimukset täyttävällä tavalla. Jos 11 §:n 3 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen käytetään muuta kuin UV-tyyppiin 3 kuuluvaa solariumlaitetta, toimenpide on tehtävä ultraviolettihoitoihin perehtyneen ammattihenkilön valvonnassa.

5 lukuErityiset säännökset

13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan ionisoimattoman säteilyn altistuksen enimmäisarvoista 16 päivänä joulukuuta 1991 annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1474/1991) väestön altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoittava 4 §:n 2 momentti sekä liite 2.

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2002

Peruspalveluministeri Osmo SoininvaaraYlilääkäri Mikko Paunio

Liitteet 1 - 12

Sivun alkuun