Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 22/2002
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 5/2002 (Julkaistu 23.1.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 §:n 2 momentin, 7 §:n 1 momentin, 10 §:n 6 momentin, 11 §:n 4 momentin sekä 12 §:n 4 momentin nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:ssä tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2002 kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
rehualalla naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 12 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rehukasvien todettua alaa;
lihasiipikarjalla vuoden 2002 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia;
sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa; sekä
eläinryhmällä emolehmiä, lypsylehmiä, hiehoja iältään 6 kk―alle 2 vuotta, hiehoja iältään vähintään 2 vuotta, sonneja iältään 6 kk―alle 2 vuotta, sonneja iältään vähintään 2 vuotta, teurastettuja hiehoja, emakoita, lihasikoja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, uuhia iältään vähintään 1 vuotta, karitsoineita uuhia iältään alle 1 vuotta, kuttuja iältään vähintään 1 vuotta, poikineita kuttuja iältään alle 1 vuotta, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, suomenhevosia iältään vähintään 1 vuotta tai muita iältään 1―3-vuotiaita hevosia ja poneja.
3 §Tukialueet
Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa.
2 lukuKotieläintalouden tuet
4 § Maidon tuotantotuki
Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavalle määrälle.
Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2002 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
Ulkosaaristo, alueet A ja B 7,2
Manner-Ahvenanmaa 7,2
Muu A- ja B-alue 6,0
Vuonna 2002 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.
5 §Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet
Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia maksetaan tuen hakijan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.
Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia.
Tukea maksetaan euroina eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:
Tukialueet A ja B
emolehmät 65
sonnit, vähintään 6 kk 345
uuhet 344
kutut 344
siat 294
kanat 283
muu siipikarja 198
hevoset 250
Lisätukea maksetaan alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:
Ulkosaaristo euroa/eläinyksikkö
emolehmät ja lypsylehmät 214
muut naudat 400
uuhet 400
lihasiat 25
kanat 39
Sisäsaaristo euroa/eläinyksikkö
naudat ja uuhet 209
Manner-Ahvenanmaa euroa/eläinyksikkö
naudat, lukuun ottamatta lypsy- ja emolehmiä 41
uuhet 41
lihasiat 10
kanat 39
6 §Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä
Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjanpitoa;
hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (2342/1999) 20 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (2529/2001) 8 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä;
tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa;
hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä
kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2001 ja 31 päivän elokuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2001 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla maidontuotanto on touko-elokuussa 2002 vähintään 80 litraa kuttua kohti.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti.
Hevosista myönnetään tukea enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2001.
Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä hakijaa kohden.
Kanojen määrän perusteella Etelä-Suomen kansallista tukea ja pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,0 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.
7 §Teurastetuista hiehoista maksettava tuki
Teurastetuista hiehoista maksetaan tukea tukialueilla A ja B enintään 111 euroa teurastettua eläintä kohti.
Tuen maksaminen edellyttää, että hieho on ollut tuen hakijan hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta.
8 §Teurastettujen hiehojen sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus
Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että:
eläimistä on pidetty kirjanpitoa;
eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa;
eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; sekä
hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa.
Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainorajan.
Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle normaali teuraseläintili, on ruho tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.
9 §Kotieläintukien määräytyminen
Kotieläintuet määräytyvät hakijan hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella siten, että:
emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki määräytyy 12 laskentapäivän keskiarvona;
ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki määräytyy kahden laskentapäivän keskiarvona;
uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki määräytyy yhden laskentapäivän perusteella;
emolehmistä, lypsylehmistä, sonneista ja hiehoista maksettava tuki määräytyy eläintunnisterekisterin mukaan hakijan hallinnassa ajanjaksolla 1.7.2001―30.6.2002 olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; ja
teurastetuista hiehoista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.
Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä, siten kuin siitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.
Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla.
10 §Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen
Emolehmien, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla 1.7.2001―30.6.2002 ja jakamalla summa luvulla 365.
Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.
Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei huomioida keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.
Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella.
11 §Keskimääräisen lukumäärän laskeminen, kun kyseessä on kotieläintuotannon aloittaminen tai lopettaminen
Jos kotieläintuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, merkitään keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.
Tuki määräytyy edellä mainituissa aloittamis- ja lopettamistapauksissa kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.
12 §Kotieläintukien ennakon määräytyminen
Ennakon maksun perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella on maksettu vuoden 2001 kotieläintuki.
Jos jonkun eläinryhmän vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on alempi kuin vuoden 2001 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.
Jos tuottaja on aloittanut jonkun eläinryhmän tuotannon vuoden 2001 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2002 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan korkeampi kuin vuoden 2001 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä. Tuotannon aloittamisesta tai merkittävästä laajentamisesta tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennakkohakemuksen liitteenä selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistautua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa.
13 §Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen
Teurastetuista hiehoista, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.
Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on hakijalle myönnetty.
3 lukuKasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki
14 §Kasvihuonetuotannon tuki
Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelyssä on tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä siten kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädetään.
Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käy ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle.
Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit ), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin sekä -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.
Tukea maksetaan enintään seuraavasti:
Viljelykausi euroa/m 2
Lyhyt: vähintään 2 kk,
mutta enintään 7 kk 5,7
Pitkä: yli 7 kk 11,4
Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2002 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.
Etelä-Suomen kansallista tukea ja pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 41,6 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.
15 §Puutarhatuotteiden varastointituki
Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy 15 päivänä lokakuuta 2002, 15 päivänä marraskuuta 2002 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella.
Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneeksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.
Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat jäävuorisalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.
Tukea maksetaan enintään seuraavasti:
Tuoretuotanto
Varastotyyppi euroa/m 3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 15,0
Muu varasto 10,1
Teollisuuden sopimustuotanto
Varastotyyppi euroa/m 3
Koneellisesti jäähdytetty varasto 12,6
Muu varasto 8,4
4 lukuErinäiset säännökset
16 §Rekisterit
Tuen maksamisen edellytyksenä on, että:
kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinsuojelulain (1203/1994) 5 §:ssä tarkoitettuun Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää; sekä
naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti.
17 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002
Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläYlitarkastaja Esa Hiiva
Liite 1
ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO
Alue A
Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku.
Alue B
Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi Tl, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sahalahti, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat.
Saaristoalueet
Ulkosaaristo
Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki.
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala.
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osa-alueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.