Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1313/2002

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki yhteisistä tutkintaryhmistä

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1313/2002
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 194/2002 (Julkaistu 31.12.2002)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Yhteisen tutkintaryhmän perustaminen

Toimivaltainen esitutkintaviranomainen voi yhdessä vieraan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa tehdä sopimuksen yhteisen tutkintaryhmän ( tutkintaryhmä ) perustamisesta rikoksen esitutkinnan toimittamiseksi.

Tutkintaryhmän perustamista koskevaa pyyntöä on käsiteltävä oikeusapupyyntönä.

2 §Tutkintaryhmän kokoonpano

Tutkintaryhmä koostuu sen perustaneiden valtioiden toimivaltaisista viranomaisista. Sen mukaan kuin sopimuksessa erikseen määrätään, tutkintaryhmään voi kuulua myös muita henkilöitä. Tutkintaryhmän kokoonpanosta on määrättävä tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa.

3 §Tutkintaryhmän yleiset toimintaedellytykset

Suomessa tutkintaryhmä toimii Suomen viranomaisten johdon ja valvonnan alaisena Suomen lainsäädännön mukaisesti.

4 §Tutkintaryhmään kuuluvan henkilön toimi- valtuudet Suomessa

Tutkintaryhmään kuuluvalla henkilöllä on oikeus Suomen lain mukaisesti olla läsnä tutkintaan liittyvää toimenpidettä suoritettaessa. Hänellä on esitutkintaa toimitettaessa oikeus osallistua asian käsittelyyn ja esittää kuulusteltaville kysymyksiä, jos esitutkintaviranomainen antaa tähän luvan.

Tutkintaryhmään kuuluvaan henkilöön voidaan soveltaa, mitä pakkokeinolain (450/1987) 4 luvun 8 §:ssä ja 5 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään asiantuntijasta tai muusta henkilöstä.

Tutkintaryhmään kuuluva vieraan valtion virkamies saa tutkinnanjohtajan määräyksen mukaisesti tämän johdon ja valvonnan alaisena suorittaa kuulustelun, jos se valtio, jonka virkamiehestä on kysymys, on antanut tähän luvan.

5 §Toimenpiteen suorittaminen ilman oikeusapupyynnön esittämistä

Jos tutkintaryhmän toimiessa vieraassa valtiossa tutkinnan suorittamiseksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä Suomessa, toimenpiteet on tutkintaryhmän suomalaisen jäsenen pyynnöstä toteutettava samoin edellytyksin kuin ne toteutettaisiin, jos teko olisi tehty Suomessa vastaavissa olosuhteissa.

6 §Tietojen käytön rajoitukset

Suomen viranomaiset saavat käyttää tutkintaryhmän toiminnassa saatuja tietoja, jotka eivät muutoin olisi Suomen viranomaisten tiedossa, siihen tarkoitukseen, jota varten tutkintaryhmä on perustettu. Sen valtion luvalla, jossa tiedot on saatu tai joka on toimittanut tiedot, saadaan tietoja käyttää myös muiden rikosten esitutkintaa ja syytteen nostamista varten.

Tietoja saadaan käyttää myös välittömän ja vakavan hengen tai terveyden vaaran torjumiseksi. Muuhun tarkoitukseen tietoja saadaan käyttää sen mukaisesti kuin tutkintaryhmän perustaneet valtiot ovat sopineet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi on noudatettava, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä voimassa olevassa sopimuksessa, tutkintaryhmän perustamista koskevassa sopimuksessa tai vieraan valtion asettamissa ehdoissa on määrätty tietojen käytön rajoituksista.

7 §Vastuu tutkintaryhmään kuuluvan ulkomaisen virkamiehen aiheuttamasta vahingosta

Tutkintaryhmään kuuluva ulkomainen virkamies, joka aiheuttaa vahinkoa virkatehtävässä Suomen alueella, rinnastetaan korvausvelvollisuutta määrättäessä suomalaiseen virkamieheen.

8 §Suhde muihin lakeihin ja kansainvälisiin velvoitteisiin

Tutkintaryhmän perustamiseen ja toimintaan sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994).

Tämän lain säännösten estämättä tutkintaryhmistä on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen sovittu tai säädetty.

9 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 186/2002

HaVM 13/2002

EV 208/2002

Neuvoston puitepäätös 2002/465/YOS; EYVL N:o L 162, 20.6.2002, s. 1

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2002

Tasavallan Presidentti TARJA HALONENOikeusministeri Johannes Koskinen

Sivun alkuun